Krooninen sairaus altistaa myös vyöruusulle – sairastatko jotain näistä sairauksista?
Vyöruusu on yleinen virustauti, jonka riski kasvaa iän myötä. Harvemmin tiedetään, että myös tietyt perus- ja pitkäaikaissairaudet voivat liittyä kohonneeseen vyöruusuriskiin. Siksi aihe on monille ajankohtainen.
Vyöruusun aiheuttava virus on useimmilla elimistössä lapsuudessa sairastetun vesirokon jäljiltä. Vyöruusu voi puhjeta myöhemmin elämässä, ja sen riski vaihtelee yksilöllisesti. Ikä on yksi keskeinen tekijä, mutta myös terveydentilalla on merkitystä.
Krooninen sairaus ja vyöruusun riski
Perus- ja pitkäaikaissairaudet voivat liittyä tavallista suurempaan vyöruusuriskiin. Kaikille vyöruusu ei ole ajankohtainen, mutta riski on keskimääräistä suurempi henkilöillä, joilla on tiettyjä kroonisia sairauksia.
Perus- ja pitkäaikaissairaudet, jotka liittyvät kohonneeseen vyöruusuriskiin*
Vyöruusun riski voi olla tavallista suurempi esimerkiksi henkilöillä, joilla on:
- Diabetes
- Krooninen munuaissairaus
- Krooninen sydänsairaus
- Muu immuunijärjestelmään vaikuttava sairaus tai hoito
Riskit vaihtelevat yksilöllisesti, eikä vyöruusu kosketa kaikkia. Monelle on hyödyllistä tietää, kuuluuko itse ryhmään, jolla riski on kasvanut.
Pitkittynyt kipu ja muut komplikaatiot
Vyöruusu paranee usein ajan kanssa, mutta kaikilla oireet eivät katoa nopeasti. Osalla kipu voi jatkua vielä senkin jälkeen, kun ihottuma on jo hävinnyt. Tällöin puhutaan vyöruusun jälkeisestä hermokivusta. Kipu on seurausta hermojen ärsytyksestä ja voi tuntua polttavana, viiltävänä tai sähköiskumaisena. Se voi häiritä unta, liikkumista ja palautumista arjessa vielä pitkään.
Jos sinulla on krooninen sairaus, riskisi pitkittyneisiin oireisiin voi olla suurempi. Kun keho palautuu hitaammin, myös kipu ja epämukavuus voivat kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Jatkuva kipu kuormittaa elimistöä ja voi vaikeuttaa perussairautesi hallintaa entisestään.
Joissakin tapauksissa vyöruusu voi tulla kasvojen alueelle ja ulottua silmän ympäristöön. Tällöin infektio voi vaikuttaa silmän lähellä olevaan hermoon ja vaatia tarkempaa seurantaa. Silmän alueen vyöruusu voi aiheuttaa pitkittynyttä kipua ja harvinaisissa tapauksissa vaikuttaa myös näköön, minkä vuoksi silmäoireisiin on tärkeää hakeutua ajoissa hoitoon.
Vyöruusuun voi liittyä myös muita, harvinaisempia komplikaatioita sekä pitkäkestoista väsymystä tai ihoalueen herkkyyttä. Vaikka oireet eivät aina näy ulospäin, ne voivat vaikuttaa arkeen merkittävästi. Siksi vyöruusua ei kannata vähätellä – etenkään silloin, kun sinulla on jo jokin riskiä lisäävä perussairaus.
Millainen riskisi on?
Vyöruusun riski voi olla tavallista suurempi, jos tunnistat itsessäsi yhden tai useamman näistä:
- sinulla on krooninen sairaus, kuten diabetes, sydän- tai munuaissairaus
- koet pitkittynyttä stressiä tai kuormitusta arjessa
- olet usein väsynyt tai palautuminen vie tavallista enemmän aikaa
- sairastat herkästi infektioita tai koet, että vastustuskyky on heikentynyt
- olet yli 50-vuotias, jolloin immuunijärjestelmän toiminta heikkenee luonnollisesti
Jos useampi kohta osuu kohdallesi, sinulla on korkeampi riski sairastua vyöruusuun. Oman tilanteen huomioiminen ja tiedon lisääminen voivat auttaa varautumaan ajoissa ja tukemaan jaksamista arjessa.
Vyöruusua voi ennaltaehkäistä suojautumalla. Omasta riskistä ja tarpeesta suojautua kannattaa keskustella lääkärin tai hoitajan kanssa.
* 1. Marra F et al. Risk Factors for Herpes Zoster Infection: A Meta-Analysis. Review Open Forum Infect Dis. 2020;7(1):ofaa005. doi: 10.1093/ofid/ofaa005.
2. Chen SY et al. Incidence of herpes zoster in patients with altered immune function. Infection. 2014 Apr 42(2):325-34. doi: 10.1007/s15010-013-0550-8.
1/2026, NP-FI-HZU-ADVR-250006
