Apu

Vaarallinen salamatkustaja – Kuinka koronavirus siirtyi ihmiseen ehkä sittenkin villieläinkaupassa – ei ruokatorilta, kuten epäiltiin

Vaarallinen salamatkustaja – Kuinka koronavirus siirtyi ihmiseen ehkä sittenkin villieläinkaupassa – ei ruokatorilta, kuten epäiltiin
Koronaviruksen reitti lepakosta ihmiseen on vielä selvittämättä, mutta taudin kulku maasta toiseen tunnetaan melko tarkasti.
Julkaistu: 8.1.2021
Marraskuu on nuhan ja köhän aikaa. Siksi Wuhanin miljoonakaupungissa Kiinassa ei alkuun ihmetelty, kun sairaalaan ilmestyi influenssaa ja keuhkokuumetta muistuttavista oireista kärsiviä potilaita.
Kun oireiden syytä selvitettiin, kävi ilmi, ettei aiheuttaja ollut mikään tunnettu virus tai bakteeri.
26. joulukuuta 2019 Hubein maakuntasairaalan lääkäri Zhang Jixian huomasi kovasta kuumeesta ja hengenahdistuksesta kärsivän vanhan pariskunnan keuhkokuvissa erikoisia löydöksiä. Sama tulos näkyi myös pariskunnan hyvävointisen pojan keuhkoissa. Zhang epäili, että kyseessä oli uusi tartuntatauti.
Wuhanissa tiedetään, että keuhkokuume ilman selvää aiheuttajaa on syy huoleen. Ympäri Itä-Aasiaa muistetaan vielä Etelä-Kiinasta vuonna 2003 liikkeelle lähtenyt sars-epidemia. Entuudestaan tuntemattoman koronaviruksen aiheuttamaan hengitystieinfektioon kuoli tuolloin 800 ihmistä.
Muutaman potilaan sairastumisesta alkoi keväällä 2020 pandemia, jonka keskellä Suomessakin eletään vielä vuotta myöhemmin.
Lepakot kantavat virusta, mutta ihmiseen tarttuakseen se on tarvinnut välittäjäeläimen.

Toreilla myydään villieläimiä

Zhangin hoitamien tapausten kaltaisista oireista kärsiviä potilaita tuli joulukuun kuluessa Wuhanin sairaaloihin yhä enemmän. Tammikuun alussa sairaaloissa eristettyinä oli jo 41 potilasta, joilla oli todettu uusi virus­infektio.
Tapauksista 27 näytti olevan tavalla tai toisella kytköksissä yhteen Wuhanin vilkkaista ruokatoreista.
Viiden hehtaarin alueelle katettujen käytävien alla levittäytyvä Huananin kala- ja äyriäistukkutori Hankoun kaupungin­osan keskustassa on tavallinen kauppapaikka. Sieltä tuhannet ihmiset hakevat päivittäin tuoreita aineksia ruokapöytiinsä ja ravintoloihinsa.
Vastaavia toreja on Kiinan jokaisessa kaupungissa. Elävien eläinten myyntiä toreilla on viime vuosina rajoitettu, mutta toisinaan jäämurskaan pakattujen kalojen ja tuoreiden vihannesten vieressä saattaa yhä olla eläviä kanoja ja mereneläviä, jotka teurastetaan paikan päällä. Maa jalkojen alla on märkä ja liukas perkuujätteestä ja huuhteluvedestä. Haju tuntuu sieraimissa korttelien päähän.
Osa Huanan-torin länsilaidasta on omistettu eksoottiselle riistalle ja eläville villieläimille, jotka sihisevät, rääkyvät ja piipittävät ahtaissa häkeissään. Täältä viruksen uskottiin ensin siirtyneen ihmiseen.
Elävien eläinten myyminen on tavanomaista kiinalaisilla ruokatoreilla.

Ensimmäinen tunnettu tapaus 17. marraskuuta

Tammikuun alussa salaperäisen taudin aiheuttajaksi todettiin uusi koronavirus SARS-CoV-2. Tauti ristittiin covid-19:ksi.
Koronaviruksia löytyy tyypillisesti lepakoista, ja niihin myös covid-19:ää aiheuttava virus jäljitettiin, kertoo ekologian ja evoluutiobiologian dosentti Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta.
– Virukset harvoin loikkaavat suoraan lepakoista ihmisiin, vaan välissä on jokin toinen eläin. Lepakoista lähtenyt mers-koronavirus, jonka ensimmäiset tautitapaukset ihmisissä diagnosoitiin 2012, siirtyi ihmisiin kamelien kautta ja levisi sairaaloissa, Aivelo sanoo.
"Eläimiä saatetaan pitää ahtaasti avoimissa aitauksissa jossain metsän laidalla, ja lepakot hakeutuvat asumaan samoihin paikkoihin. Virus saattaa levitä lepakosta tarhattuun eläimeen ja edelleen ihmiseen."
Tuomas Aivelo, ekologian ja evoluutiobiologian dosentti, Helsingin yliopisto
Toistaiseksi ei tiedetä, milloin uusi koronavirus loikkasi eläimestä ihmiseen. Ensimmäinen tunnettu tapaus saattoi olla 17. marraskuuta sairastunut 55-vuotias kiinalaismies, jolta myöhemmin löydettiin koronaviruksen vasta-aineita. Kiinan viranomaiset eivät tosin asiaa ole myöntäneet, vaan tieto on peräisin hongkongilaisen South China Morning Post -lehden saamista asiakirjoista.
Joka tapauksessa ensimmäinen tartunta tuskin tapahtui Huananin torilla vaan huomattavasti aikaisemmin. Todennäköistä on, että virus on siirtynyt ihmisiin villieläinkaupan yhteydessä.
Koronaviruksen leviäminen 1.–16. maaliskuuta 2020.

Virus voi olla peräisin villieläintarhalta

Kiinassa villieläinten tarhaaminen on tavallista. Helmikuussa lähes 20 000 eläintilaa eri puolilla maata suljettiin viranomaisten tilapäisellä päätöksellä. Syötäväksi ja kotieläimiksi kasvatetaan kaikkea piikkisioista riikinkukkoihin ja muurahaiskäpyihin, jota epäiltiin kesällä mahdolliseksi välittäjäeläimeksi lepakon ja ihmisen välillä.
Aivelon mukaan on hyvin mahdollista, että virus on ensin siirtynyt ihmiseen tällaisella tarhalla.
– Eläimiä saatetaan pitää ahtaasti avoimissa aitauksissa jossain metsän laidalla, ja lepakot hakeutuvat asumaan samoihin paikkoihin. Virus saattaa levitä lepakosta tarhattuun eläimeen ja edelleen ihmiseen.
Mahdollinen välittäjäeläin ja viruksen tarkka tarttumisreitti lepakosta ihmiseen ovat yhä selvittämättä, ja Maailman terveysjärjestö WHO asetti marraskuussa kymmenhenkisen asiantuntijaryhmän niitä tutkimaan. Viimeisimmän tiedon perusteella Huananin tori ei kuitenkaan ollut epidemian syntypiste vaan ensimmäinen ”superleviämistapahtuma”, jossa yksittäinen taudinkantaja tartuttaa useita ihmisiä ympärillään.
Yksi epäilty koronaviruksen väli-isäntä on ollut muurahaiskäpy.

Viruksesta varoittaneita lääkäreitä pidätettiin

Nyt tiedetään, että covid-19 oli jo tammikuun alkuun mennessä levinnyt paljon pidemmälle kuin kiinalaisviranomaiset uskoivat. Kaiken lisäksi uudesta vaarallisesta tartuntataudista varoittavia lääkäreitä pidätettiin epäiltynä ”vahingollisten huhujen” levittämisestä.
Vasta 20. tammikuuta Kiinan valtion tartuntatautivirasto myönsi, että uusi koronavirus voi tarttua ihmisestä toiseen. Kolme päivää myöhemmin viranomaiset asettivat Wuhanin ja ympäröivän taajama-alueen karanteeniin. 23. tammikuuta kello kymmeneltä aamulla yhdentoista miljoonan asukkaan kaupunki suljettiin ulkomaailmalta.
Seuraavana viikonloppuna juhlittiin kiinalaista uutta vuotta, jolloin matkustaminen on vilkkaimmillaan. Juhlakauden aikana Kiinassa tehdään noin kolme miljardia matkaa ympäri maata ja ulkomaille.
"Hankalinta oli löytää yhteiselle kelkkasafarille osallistuneita, sillä osa oli maksanut käteisellä ja varannut lippunsa nimimerkillä."
Ylilääkäri Markku Broas, Lapin sairaanhoitopiiri
Kiinan keskellä sijaitseva Wuhan on tärkeä liikenteen solmukohta. Vain 800 metrin päässä eläintorilta, jolla virus tartutti kymmeniä ihmisiä, sijaitsee Hankoun rautatieasema, jonka kautta kulkee päivittäin kymmeniä tuhansia matkustajia. Kansainvälinen lentokenttä yhdistää Wuhanin suurkaupunkeihin eri puolilla maailmaa.
Ensimmäiset tapaukset Kiinan ulkopuolella löydettiin jo tammikuun puoli- välissä, ensin Thaimaassa, sitten muun muassa Etelä-Koreassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa.
New York Timesin laatiman analyysin mukaan pelkästään tammikuun 1. päivä Wuhanista lähti 175 000 matkustajaa, ja tahti vain kiihtyi. Tammikuun kolmen ensimmäisen viikon aikana, kun virus oli jo ehtinyt levitä yli kuukauden ajan, seitsemän miljoonaa ihmistä matkusti Wuhanista Kiinaan ja maailmalle. Heidän joukossaan oli todennäköisesti tuhansia tartunnan saaneita.

Koronavirustapausten kasvu 2020

Uudet päivittäiset tapaukset (7 päivän keskiarvo) maanosittain. Lähde: National Public Radio Inc

Suomen ensimmäinen tartunta Saariselällä

Suomeenkin virus ennätti tammikuun lopussa. Saariselällä lomamatkalla sairastunut kiinalaisnainen sai testissä positiivisen tuloksen. Ohjeistus koronavirusepäilyn varalta oli annettu jo tammikuun puolivälissä. Altistuneiden jäljittäminen ja karanteenitoimet aloitettiin heti, kertoo ylilääkäri Markku Broas Lapin sairaanhoitopiiristä.
– Hankalinta oli löytää yhteiselle kelkkasafarille osallistuneita, sillä osa oli maksanut käteisellä ja varannut lippunsa nimimerkillä, Broas kertoo.
Tapaus teetti paljon työtä, ja Broas sai pitää päivittäisiä tiedotustilaisuuksia. Median paine oli huomattava, sillä ennen Lappia tartuntoja oli löytynyt vain Saksasta ja Ranskasta. Lopulta tilanteesta selvittiin ilman jatkotartuntoja.
"Tiede ei ole vielä siinä vaiheessa, että pandemia pystyttäisiin estämään. Ei ole mitään menetelmää, jolla tämä olisi saatu tunnistettua tai pysäytettyä aikaisemmin."
Tuomas Aivelo, ekologian ja evoluutiobiologian dosentti, Helsingin yliopisto
– Silloin vielä ajateltiin, että tauti saadaan rajattua Kiinaan. Euroopassa ei silloin ollut juuri tapauksia tiedossa. Kuukautta myöhemmin tartuntoja alkoi tulla ilmi Italiassa ja Itävallassa. Vasta silloin realisoitui, kuinka laajalle virus oli päässyt leviämään, Broas sanoo.
Kaikki tartunnat eivät jääneet terveysviranomaisten haaviin. Epidemian alkua mallintanut yhdysvaltalainen tutkijaryhmä arvioi, että tammikuussa jopa 85 prosenttia viruksen saaneista matkustajista jäi huomaamatta.
Kun muu maailma helmikuussa katsoi aavemaisia kuvia Wuhanin autioista kaduista, suljetuista ravintoloista ja suojakaavuissa hikoilevista sairaanhoitajista, epidemia levisi jo maasta toiseen.
Kasvomaskeihin pukeutuneita matkailijoita saapui Rovaniemen lehtokentälle 1. Helmikuuta 2020.

Lisää tietoa liikkeistä geenimuunnosten avulla

Viruksen liikkeitä maailmalla voidaan jälkikäteen tarkastella esimerkiksi tutkimalla sen geenimuunnoksia, Tuomas Aivelo sanoo. Niitä tiedetään tapahtuvan noin kaksi kuukaudessa viruksen kiertäessä ihmisväestössä. Vertailemalla eri paikoissa esiintyviä virusnäytteitä voidaan selvittää niiden lähin yhteinen esi-isä.
– Se, miten virus on kiertänyt ihmispopulaatioisssa, voidaan selvittää aika tarkasti, Aivelo sanoo.
Geenianalyysin perusteella näyttäisi, että Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen asettamat matkustusrajoitukset tulivat aivan liian myöhään. Esimerkiksi Britanniassa tutkijat löysivät yli tuhat eri tartuntaketjua, jotka olivat saaneet alkunsa ulkomailta. Kolmannes näistä oli peräisin Espanjasta, 29 prosenttia Ranskasta ja 14 prosenttia Italiasta. Suomeenkin virusta on Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan tullut helmi-maaliskuussa useasta eri Euroopan maasta.
Viruksen leviämisen pysäyttämisessä tehtiin virheitä, joista maksetaan nyt kallista hintaa. Aivelon mukaan tilanteen kehittyminen pandemiaksi asti tuskin oli estettävissä millään toimilla.
– Tiede ei ole vielä siinä vaiheessa, että pandemia pystyttäisiin estämään. Ei ole mitään menetelmää, jolla tämä olisi saatu tunnistettua tai pysäytettyä aikaisemmin, hän sanoo.
Sen sijaan tiedeyhteisö saa kiitosta ripeästä toiminnasta, kun virus viimein saatiin kiinni.
Viruksen geenien sekvensointi oli valmis jo kevättalvella. Tutkijat kehittivät pikavauhtia testejä sen tunnistamiseksi ja mallinsivat sen vaarallisuutta. Ensimmäiset rokotteetkin olivat valmiita jo keväällä, ja niiden tehoa on testattu kentällä ennennäkemättömällä vauhdilla.
– Se on ollut hämmentävän nopea operaatio kokonaisuudessaan.
Juttua varten haastateltiin myös virologi, apulaisprofessori Tarja Sirosta Helsingin yliopistosta.
Kommentoi »