Lapin infektioylilääkäri Markku Broas ihmettelee Suomessa syntynyttä pattitilannetta, jossa neljännet koronarokotteet eivät ole saatavilla kaikille ihmisille.

Suomessa jyllää tällä hetkellä päällekkäin kolmen hengitystieviruksen tautiepidemia, kun influenssa, RS-virus ja koronavirus sairastuttavat ihmisiä. Koronavirukseen suhtaudutaan tällä hetkellä yhtenä hengitystieinfektiona muiden joukossa ja esimerkiksi THL:n erillisistä suosituksista viiden päivän kontaktien välttelystä koronaan sairastumisen jälkeen luovuttiin joulukuussa.

Vaikka korona on perusterveille ihmisille usein lieväoireinen, näkee Broas siinä myös selkeitä eroja esimerkiksi influenssaan ja RS-virukseen liittyen.

− Korona on laajempaa sairastavuutta aiheuttava ja siihen liittyy enemmän jälkiseuraamuksia kuin tavallisiin infektioihin. Tutkimukset vaihtelevat variantin mukaan, mutta jopa 10 prosenttia sairastuneista kärsii pitkäaikaisista oireista. Yhdysvalloista on tutkittua näyttöä sydän- ja verisuonitapahtumien lisääntymisestä kotona sairastetun koronankin jälkeen. Ja tietysti meidän kuolleisuusluvuistammekin näkee, että vuosi sitten joulukuussa alkaneen omikron-aallon aikana kuolleisuus on selvästi lisääntynyt, Broas toteaa.

Suurempi riski koronaviruksen aiheuttamaan vakavaan tautiin ja jopa kuolemaan on lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvilla ja yli 60-vuotiailla, joille THL suosittelee neljänsiä tehosterokotteita. Markku Broasin mukaan tämänkin ryhmän rokotekattavuudessa on puutteita, joita tulisi parantaa hyvinvointialueiden, infektiolääkäreiden ja THL:n aktiivisella tiedottamisella.

− Noin 40 prosenttia yli 60-vuotiaista perusterveistä ja yli 18-vuotiaista riskiryhmään kuuluvista ei ole vielä ottanut neljättäkään rokotetta, Broas muistuttaa.

Perusterveille THL ei edelleenkään suosita neljänsiä rokotuksia, vaikka aiheesta on väännetty kättä julkisuudessa pitkin syksyä. Markku Broas on pitkään puhunut laajemman rokottamisen puolesta.

Lapin sairaanhoitopiirissä terveydenhuollon henkilökunnalle tehtiinkin syksyllä vuosittaisen influenssarokotuskampanjan yhteydessä koronan tehosterokotukset.

− Se meni hyvin jouhevasti. Noin puolet henkilökunnasta halusi ja sai rokotteen.

Markku Broas perustelee neljänsien tehosterokotteiden laajaa antamista uusimmilla tieteellisillä tutkimuksilla, joiden perusteella uudet bivalenttirokotteet vähentävät vakavien tautien lisäksi myös koronaviruksen tartuttavauutta, jolloin rokotuksilla voidaan riskiryhmäläisten suojelemisen lisäksi vähentää myös yleistä tautikuormaa. Broas viittaa myös tutkimuksiin, joiden mukaan rokotukset voivat estää myös koronan liitännäissairauksia kuten long covidia, sydän- ja verisuonitapahtumia sekä neurologisia komplikaatioita.

− Käytännön lääkärinä näkisin, että kun meillä on näitä turvalliseksi ja tehokkaiksi todettuja rokotteita hankittuna, niitä kannattaa silloin myös tarjota terveillekin niin kuin Pohjoismaissa laajasti ja muualla maailmassa tehdään.

Suomessa on Broasin mielestä syntynyt pattitilanne, jossa tehosterokotteen ottamiseen on periaatteessa mahdollisuus, mutta käytännössä se on mahdotonta, koska THL ei ole ottanut niitä varsinaisiin rokotesuosituksiin. Kun monet hyvinvointialueita edeltäneet sairaanhoitopiirit linjasivat noudattavansa THL:n suosituksia, linjaksi muodostui se että rokotteita ei myöskään tarjota.

− Suomessa alle 60-vuotiaan perusterveen on hyvin vaikea saada neljättä rokotetta. Jos taas lappilainen perusterve ihminen menee Ruotsin puolelle Norrbotteniin, hän saa sen rokotteen sieltä.

Samaan aikaan varastoissa on miljoonia rokotteita, jotka menevät käyttämättöminä hukkaan.

− Itse käytännön infektiolääkärinä näen, että meidän pitäisi tuoda kaikki edellä kuvatut tiedot ihmisille. Heillä pitäisi olla mahdollisuus valita, ottaako rokote vai ei.

THL:llä on rokotesuosituksilleen pitkät perustelut, jotka liittyvät muun muassa tautitaakkaan ja sairaanhoidon kuormitukseen ja rokottamisen hyötyihin ja haittoihin yksilölle ja yhteiskunnalle. Ministeri Krista Kiurun johtama sosiaali- ja terveysministeriö (STM) taas on ajanut laajempia rokotuksia. Vaikka STM toimiikin poliittisessa ohjauksessa, kaikkea THL:n linjan kyseenalaistamista ei voi Broasin mielestä leimata poliittiseksi.

− Se on THL:ltä väärä argumentti, että vain heidän linjauksensa on lääketieteellistä ja kaikki muu on poliittista. Lääketieteellisessä arvioissa ja tutkimuksissa voi olla eri painopisteitä. Minä en ole poliitikko, vaan infektiosairauksien asiantuntija, Markku Broas muistuttaa.

− Infektiolääkärin perusprinsiippi on aina pyrkiä estämään infektioita. Rokotus on itse asiassa kaikkein helpoin tapa infektion estämiseen, kun tauti terveelläkin voi olla vakavampi ja aiheuttaa ongelmia. Tämä on minusta kummallinen juttu, että kun meillä nyt on tehokkaita ja turvallisia rokotteita, niin niitä ei saisi käyttää.

Markku Broasin mielestä koronarokotteiden kanssa pitäisi ottaa käyttöön sama malli kuin influenssarokotteissa, jotka ovat helposti saatavilla kaikille halukkaille. Influenssarokotteen saavat maksutta myös kaikki ihmiset, joiden lähipiirissä on vakavalle influenssalle alttiita henkilöitä.

Rokotusten laajentaminen on Broasin mielestä käytännössä ainoa keino, jolla epidemian vastaista taistelua voidaan Suomessa tehostaa. Esimerkiksi viime viikolla EU-tasolla päätetyt suositukset Kiinasta saapuvien matkustajien ennakkotestaamisesta eivät epidemiatilanteeseen vaikuta.

Uusien koronavarianttien leviäminen rajojen yli on yhteen kasvaneessa maailmassa mahdotonta, mutta esimerkiksi lentokoneiden jätevesianalyysilla ja satunnaistestauksella voidaan saada kuvaa Kiinassa liikkuvista varianteista. Esimerkiksi nyt Yhdysvalloissa leviävä XBB.1.5.-variantti ei tällä tietoa näytä olevan nykyisiä vaarallisempi, vaikka se leviääkin nopeammin.

− Kiinassa oli pitkään tukahduttamispolitiikka, joka oli tietysti kestämätön. Nyt kun koko kansakunta sairastuu yhtäkkiä, voi siellä mahdollisesti syntyä erikoisempia muunnoksia. Jos esimerkiksi syntyisi sellainen, joka aiheuttaisi vakavampaa tautia myös rokotetuilla, maailmalta saataisiin siitä ehkä laajempaa analyysia nopeammin.