Apu

Virusopin professori koronasta: ”Tämä aalto vaikuttaa olevan Suomessa selkeästi ohi, jos sitä pandemia-aalloksi voi edes kutsua”

Virusopin professori koronasta: ”Tämä aalto vaikuttaa olevan Suomessa selkeästi ohi, jos sitä pandemia-aalloksi voi edes kutsua”
Ilkka Julkunen ei halua ennustaa, tuleeko syksyllä mahdollisesti toinen aalto. – Uudet tautitapaukset voivat myös lähteä nousuun, jos yksilöllisiä torjuntatoimia ei noudateta.

Italialainen lääkäri Alberto Zangrillo antoi poikkeuksellisen lausunnon toukokuun lopussa: hänen mielestään uusi koronavirus oli heikentymässä, eikä se vaikuttanut enää yhtä tappavalta kuin aiemmin.

Zangrillo viittasi Italiassa hiljattain otettuihin näytteisiin, joiden viruskuorma oli hänen kertomansa mukaan hyvin pieni verrattuna kuukauden–kahden takaisiin näytteisiin.

Uutistoimisto Reutersin haastattelussa Zangrillo peräänkuulutti paluuta normaaliin ja suhtautui varauksellisesti siihen, tulisiko epidemian toista aaltoa ollenkaan.

Onko tiedemaailmalla todistusaineistoa siitä, että uusi koronavirus olisi heikentymässä?

Sellaista näyttöä ei ole, toteaa Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen.

Koronavirus on rna-virus, jossa tapahtuu koko ajan mutaatioita. Se on normaalia viruksen toimintaa.

– Muutokset, joita uudessa koronaviruksessa on tapahtunut, ovat tietyllä tavalla sattumanvaraisia. Muutosvauhti on kuitenkin ollut hidasta johtuen siitä, että tällä viruksella on kyky korjata geenivirheitä, joita viruksen lisääntymisen aikana tulee, Julkunen sanoo.

Uusi koronavirus poikkeaa muista rna-viruksista

Uudella koronaviruksella on entsyymi, joka tunnistaa perimän monistuksessa tapahtuneet virheet. Se pystyy myös korjaamaan ne. Silloin viruksen muuntuminen pysyy kontrollissa. Muilla rna-viruksilla vastaavia korjausmekanismeja ei ole, Julkunen sanoo.

Dna-viruksella korjausmekanismi taas on, sillä se käyttää hyväkseen elimistön omia dna-korjausmekanismeja. Esimerkiksi ihmisen perimä pysyy vakaana tämän mekanismin ansiosta.

Vakavasti sairaista tai menehtyneistä ihmisistä löydetyt koronaviruskannat ovat Julkusen mukaan käytännössä olleet samanlaisia viruskantoja kuin niillä, jotka ovat sairastaneet taudin lievänä.

– Eri puolilla maailmaa viruskantoihin on sattumanvaraisesti tullut geenimuutoksia, jotka sitten ovat säilyneet viruksissa, jotka niissä paikoissa kiertävät. Tämänhetkisen tiedon mukaan ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että se olisi vaikuttanut viruksen ominaisuuksiin niin, että se aiheuttaisi keskimäärin pahemman tai lievemmän taudin, hän sanoo.

Julkunen ei kuitenkaan pidä täysin poissuljettuna, että näin voisi myöhemmin käydä. Uuden koronaviruksen viruskantoja tunnetaan jo yli 30 000. Kansainvälisessä virusten geenipankissa (GISAID) viruksen perimä on avattu, ja sen perusteella tiedetään, että viruksessa on ollut mutaatioita maksimissaan 0,07 prosenttia.

– Se on varsin pieni määrä. Influenssalla mutaatiovauhti on kymmenkertainen koronavirukseen nähden, Julkunen sanoo.

Se, saako yksittäinen ihminen lievän vai vakavan taudin uudesta koronaviruksesta, riippuu Julkusen mukaan ihmisen yleiskunnosta, muista sairauksista, iästä ja yksilöllisestä geeniperimästä, jossa kymmenien tai satojen geenien toiminta vaikuttaa tautialttiuteen ja taudin kulkuun.

Hyvästä hygieniasta ei saa livetä

Epidemia on hidastunut niin Italiassa kuin Suomessakin. Julkusen mielestä keskeinen syy tähän ovat yhteiskunnan torjuntatoimet, ei viruksen ominaisuuksien muuntuminen.

Entä milloin voidaan ajatella, että taudin ensimmäinen aalto on ohi?

– Kyllä tämä aalto vaikuttaa olevan ainakin Suomessa hyvin selkeästi ohi, jos sitä pandemia-aalloksi voi edes kutsua. Suomessa alle prosentin arvellaan sairastaneen taudin, Julkunen sanoo. Hän viittaa siihen, että viikoittaisen tartuntamäärät ovat laskeneet useiden viikkojen ajan.

Hän kuitenkin huomauttaa, että yksittäisiä tautitapauksia on Suomessa edelleen. Epidemian ei siksi voi julistaa olevan kokonaan vielä ohi.

– Emme tiedä, mihin suuntaan epidemia on menossa. Uudet tautitapaukset voivat myös lähteä nousuun, jos yksilöllisiä torjuntatoimia ei noudateta, hän sanoo.

Yksilöllisiä torjuntatoimia ovat hyvä käsihygienia, hyvä yskimishygienia, riittävä fyysinen etäisyys sekä se, että sairaana sairastetaan kotona tai sairaalassa.

Toinen aalto syksyllä on Julkusen mukaan mahdollinen, mutta hän pitää yhtä mahdollisena sitä, että toista aalto ei koskaan tule. Hän näkee kolme vaihtoehtoa: Ensimmäinen vaihtoehto on se, että tautitapaukset laskevat edelleen ja virus häviää. Toinen vaihtoehto on, että koronavirus jää kiertämään kausikoronavirustautina. Kolmannessa vaihtoehdossa syksyllä tai ensi talvena tulisi varsinainen epidemia, joka kevään myötä häipyisi.

Julkaistu: 11.6.2020
Kommentoi »