Miksi koronan ja influenssan kuolleisuutta on niin vaikea vertailla? THL: ”Tämä on ollut yksi murheemme” – taustalla rerussipula
THL aikoo jatkossa panostaa influenssan tilastointiin, joka on jäänyt retuperälle nyt koronapandemian keskellä.
Influenssakausi on alkamassa Suomessa yhdessä koronapandemian kanssa. Tammikuun alussa testattuja, influenssalöydöksiä oli Suomessa yli 520. Niistä suurin osa oli A-tyypin influenssaa.
Sen sijaan taudin tilastointi ei ole helppoa. Koronapandemian takia Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on joutunut siirtämään resursseja koronapandemian tilastointiin. Influenssan vuosittainen tilastointi laahaa pahasti jäljessä.
– Koronatilastoinnissa on tehty hurjasti töitä parin viime vuoden aikana, eikä influenssatilastointiin esimerkiksi sairaala- ja tehohoidon osalta, ole ollut riittävästi resursseja, sanoo johtava asiantuntija Niina Ikonen THL:stä.
Koronasta oppia influenssan seurantaan
Esimerkiksi sairaala- ja tehohoidon määriä on hankala arvioida. Avoterveydenhuollossa eli esimerkiksi terveyskeskuksessa tilastoidut influenssatapaukset menevät hengitystieinfektioista ja tilastoista on vaikea erotella tapauksia.
THL:ssä kuitenkin toivotaan, että koronapandemiaan käytetty tilastointi- ja järjestelmäosaaminen siirtyy myöhemmin influenssatilastointiin.
– En koe, että influenssa ja korona olisivat tässä suhteessa epätasa-arvoisessa asemassa. Pandemian jälkeen voi olla, että sen aikana opitut asiat hyödynnetään paremmin influenssan seurannassa. Näitä pohditaan ja nähdään, että mitä meillä on tarpeen kehittää influenssaseurannan osalta, Ikonen sanoo.
Influenssakuolemia ei merkitä influenssan aiheuttamaksi
Myös influenssakuolemien kirjaaminen on haastavaa. THL:lle ei ilmoiteta rutiininomaisesti influenssakuolemia eikä influenssaan liittyvissä kuolemissa aina tartuntaa varmisteta laboratoriokokeilla.
Kuolemansyyrekisterissä tilastointi tapahtuu hoitavan lääkärin ilmoittaman peruskuolemansyyn perusteella. Influenssa luokitellaan harvoin peruskuolemansyyksi, sillä infektioon menehtymisen taustalla on usein myös muu perussairaus.
Influenssakauden vakavuutta on mahdollista arvioida ylikuolleisuudella. Tämä tarkoittaa influenssakauden aikaisen kuolleisuuden vertaamista kauden ulkopuoliseen kuolleisuuteen sekä aiempiin influenssakausiin.
"Influenssakuolemissa ei koskaan merkitä influenssaa kuolinsyyksi, se on yleensä myötävaikuttava tekijä. Tämä on ollut yksi meidän murheemme, kun olemme määrittäneet influenssan tautitaakkaa."Hanna Nohynek, ylilääkäri, THL
Ylikuolleisuuteen voivat influenssakauden aikana vaikuttaa myös muut tekijät kuten kylmä sää sekä muut liikkeellä olevat virukset tai bakteerit. Ylikuolleisuutta seurataan ikäryhmittäin.
– Näin on. Influenssakuolemissa ei koskaan merkitä influenssaa kuolinsyyksi, se on yleensä myötävaikuttava tekijä. Tämä on ollut yksi meidän murheemme, kun olemme määrittäneet influenssan tautitaakkaa. Influenssan kohdalla sairaalahoitojaksot ovat lyhyempiä kuin koronan kohdalla. Ne ovat selvästi aivan erilaiset taudit, ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä sanoo.
Koronakuolemista pidetään tarkkaa kirjaa THL:ssä.
– Koimme pandemian alkaessa, että koronaluvut ovat hyvin tärkeitä tietoja ja siksi niitä kirjattiin tarkasti. Kehitystyötä on tehty paljon koronatilastoinnin eteen, kertoo THL:n Niina Ikonen.
Influenssarokotteen saanut tänä vuonna yli miljoona suomalaista
Influenssassa on myös suuria kausittaisia vaihteluita. Joskus influenssakausi alkaa jo joulukuussa, joskus myöhemmin tammi-helmikuussa. Influenssakuolemissa näkyvät riskiryhmät, erityisesti iäkkäät ihmiset, vaikka he olisivat rokottamattomia.
Covid-19-virusinfektioon eli koronavirustautiin kuoli yhteensä 558 henkilöä vuonna 2020. Vuoden 2022 alussa kuolleita oli Suomessa yhteensä yli 1760.
Viime vuonna sen sijaan hengityselintensairauksiin kuoli yli 200 vähemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 1 749 ihmistä yhtenä vuonna. Hengitystie-elinsairauksiin lasketaan muun muassa influenssatapaukset.
"Vakavimpiin influenssan muotoihin sairastuneita ei välttämättä edes viedä sairaalaan, vaan elämänsä loppumatkalla olevia, jo saattohoitovaiheessa olevia hoidetaan hoitokodissa."Hanna Nohynek, ylilääkäri, THL
Tällä hetkellä influenssaan sairastuneiden määrää sairaalassa, tehohoidossa tai kuolemissa ei voida varmaksi sanoa. Influenssassa ratkaisee paljon sairastuneen peruskunto. Influenssarokotteen on tänä vuonna ottanut noin 1,2 miljoonaa ihmistä.
– Tiedämme, että kaikista vakavimpiin influenssan muotoihin sairastuneita ei välttämättä edes viedä sairaalaan, vaan elämänsä loppumatkalla olevia, jo saattohoitovaiheessa olevia hoidetaan hoitokodissa. Lievemmät influenssat eivät välttämättä tule tietoon, jos potilaasta ei tehdä laboratoriotestiä. Se johtaa tautitaakan aliarvioon, Nohynek sanoo.
Koronarajoitukset vähentävät myös muiden hengitystieinfektioiden tarttumista.
– Totaalinen yhteiskunnan sulkeminen pysäyttää myös influenssan, esimerkiksi influenssan epidemiakausi 2020–21 jäi kokonaan tulematta, sanoo Nohynek THL:stä.
