Tuulilasi

Koeajossa BMW i8 – peukut pystyyn

Koeajossa BMW i8 – peukut pystyyn

BMW i8 näyttää olevan peräisin tulevaisuudesta – se on aikaansa edellä, ja autolla on supertähden ulkoinen vetovoima.
Teksti AMS, Marcus Peters
Kuvat AMS
Mainos

Jälleen kerran luksusauto pysähtyy liikennevaloissa viereemme – se on Porsche Cayenne. Myös tällä kertaa kuski avaa ikkunan ja nostaa peukkunsa pystyyn. Tämä kansainvälinen tunnustuksen merkki saa päivämme alkamaan hyvin. Olemme keräämässä reaktioita BMW i8:aan Los Angelesissa, joka on samanaikaisesti autohullu, mutta kuitenkin vihreästi ajatteleva metropoli. Saamme autosta melkein ylenmääräisesti kohteliaisuuksia. Jos käsimerkit antavat osviittaa hybridiurheiluauton menestyksestä, kalifornialaiset myyjät tulevat suorastaan hukkumaan tilauksiin.

Aloitamme kierroksen heti aamusta kliseemäisesti Beverly Hillsissä. Viimeistään Pretty Woman -leffan näkemisen jälkeen Rodeo Drive tulee mieleemme ensimmäisenä luksusta ajatellessa. Surisemme pelkällä sähköllä kaupunkiliikenteen läpi maailman todennäköisesti kalleimmalle ostoskadulle Santa Monicasta, jonne BMW on jättänyt i8:n käyttöömme.

2+2-paikkainen urheiluauto lipuu liikenteen mukana ikään kuin stop and go olisi sen ydinosaamista. Kaasua on helppo annostella, ja jopa jarrutus onnistuu pehmeästi ensi yrittämällä. Tällä ei ole mitään tekemistä muiden hybridien jarrujen karkeatoimisuuden kanssa.

Limboa lokinsiipiovien alla

Tarvitaan vain vähän onnea: parkkiruutu vapautuu suoraan vastapäätä Guccin liikettä. Livumme parkkiin pehmeästi peruutuskameran ansiosta, avaamme ovet ja kömmimme onnistuneesti ulos auton hiilikuituisesta korirakenteesta. Suoritus ei varmaankaan näytä täysin onnistuneelta, mutta nyt on vielä aivan liian aikaista taidokkaalle limbotanssille oven alla. Tästä huolimatta show on jo löytänyt yleisönsä, eli Icy Rodrigon sekä hänen poikansa Dellin. On kiinnostavaa, että äiti painaa ensin kännykkäkameransa nappia. Hän laittaa kuvan kuulemma Facebookiin.

”Muuten minua ei usko kukaan”, Icy sanoo ja lausuu kolmannen kerran peräkkäin ”gorgeous”, mikä tarkoittaa upeaa.

Tällä välin paikalle on kerääntynyt ihmisjoukko, joka säilyttää kunnioittavan etäisyyden i8:aan. Ainostaan täydellisesti istuvaa pukua käyttävä nuori mies irtaantuu joukosta. Hän esittelee itsensä Nicolas Bijaniksi, ja jopa vähemmän muotihullu toimittaja osaa yhdistää tämän sukunimen kalliiden korujen suureen valmistajaan. Bijan kertoo, että hänen kauppansa on aivan lähellä ja pyytää päästä istumaan autoon sisään.

Hän tutkii sisustaa asiantuntevin silmin. Bijanin sormet sivelevät kojelaudan sekä oviverhouksen nahkaa, ja hän nyökkää tyytyväisenä. Bijan on myös jo löytänyt kynnyskotelossa näkyvän hiilikuidun ja kysyy hintaa kuin ohimennen. Voimme kertoa hänelle vain auton hinnan Saksassa, joka on 126 000 euroa. Bijanin mukaan se on ”reasonable”, eli kohtuullinen summa, koska nythän on kyse ennemminkin arkiautosta. Korubisneksellä tuntuu menevän hyvin…

Toiset taas pitävät BMW:tä unelma-autona. Heihin kuuluu esimerkiksi rakennusmiesten joukko, jonka tapaamme North Beverly Drivella hienolla asuinalueella. He ovat rakentamassa viereen uutta taloa ja pitävät juuri aamiaistaukoa kadun varressa. Kaikki miehet eivät osaa englantia, mutta yksi heistä, eli Hernandez Delmar kutsuu i8:aa silmät pyöreinä dreamcariksi. Hän ottaa autosta kännykkäkamerallaan kunnioittavasti kuvan kollegansa Mario Fernandezin tavoin.

Kun rikkaiden kotien edustalla oleskelee liian pitkään, USA:ssa paikalle tulevat väistämättä lainvartijat. Niinpä vain muutaman minuutin päästä viereemme ilmestyy kuin tyhjästä Deputy Sheriff Marco Green. Vitsailemme, että emme ole tehneet mitään, ja hän torjuu tämän liioitelluin elkein. Sen sijaan Green on kiinnostunut autosta. Tärkeimmät tiedot, joihin kuuluvat teho (polttomoottori 231 hv ja sähkömoottori 96 kW), huippunopeus (250 km/h) sekä kiihtyvyys (nollasta sataan 4,4 sekuntia), ovat nopeasti selvillä.

”Incredible”, hän toteaa, mutta i8 on liian kallis, jotta sitä voisi ajatella virka-autoksi.

Enemmän bassoa kolmisylinteriseen koneeseen

Jatkamme matkaa edelleen pelkän sähkön voimin, koska kojelaudassa olevan akkunäytön mukaan virtaa on vielä tarpeeksi jäljellä. BMW ilmoittaa puhtaasti sähköiseksi toimintasäteeksi jopa 37 kilometriä hillityllä ajotavalla. Kaiken kaikkiaan i8:lla pitäisi päästä jopa 600 kilometrin päähän, kunnes täytyy ajaa bensa-asemalle tai latauspistokkeelle. Auton sirinää säestää vaimea vihellys energiaa talteen otettaessa. Muuten sisätiloihin kantautuvat vain renkaiden vierintä-äänet sekä selvä kolahtelu kaivonkansien yli ajettaessa. Tämä on tyypillistä urheiluautoille, joissa on jäykkä kori ja suora yhteys alustaan.

Kun tarvitaan enemmän voimaa esimerkiksi ohitettaessa, kolmisylinterinen kone rikkoo rauhan äkkiä. Se ja kuusivaihteinen automaatti ovat peräisin Ministä, mutta moottoriin on laitettu isompi turboahdin, jolloin teho on noussut 231 heppaan. Tämä tarkoittaa valtavaa 154 hevosvoiman litratehoa. Koska tavallisen kolmisylinterisen koneen ääni olisi kuitenkin liian tylsä urheiluautossa, insinöörit ovat saaneet sen kuulostamaan tärkeämmältä kaiuttimen tapaisella komponentilla. Tämä osa on auton perän vasempaan reunaan piilotetun pakoputkenpään vieressä. 80 ja 400 hertsin välissä olevia bassotaajuuksia vahvistetaan tarkoituksellisesti ja ohjataan myös stereoiden kautta sisustaan, mikä saa ainakin kolmisylinterisen rivimoottorin karkeat käyntiäänet vaipumaan taka-alalle.

Tästä huolimatta i8 ei kuulosta erityisen charmikkaalta, vaan ennemminkin vähän karkealta. Myös Jim Martinez on tätä mieltä. Hän on jenkkimuskeliautojen harrastaja, joka kuulee, kun vekslaamme i8:aa Neptune’s Netin edessä. Martinez kustomoisi, eli muokkaisi autoa reilusti mieluiten heti. Hän selittää tehneensä niin myös Mustangilleen, ja nyt Martinez kiertää BMW:tä vähän epäilevän tuntuisena ja poistuu sen jälkeen paikalta. Sitä ennen hän vinkkasi, että meidän pitäisi ehdottomasti ajaa Malibun yläpuolella olevaa Latigo Canyon Roadia pitkin. Se on kuulemma erittäin mutkainen.

Muotoilu saa ruokahalun heräämään

On siis aika laittaa sporttimoodi päälle, jolloin 362 hepan kokonaisteho on käytettävissä. Pysähdymme lyhyesti yksinäiselle suoranpätkälle. ESP on laitettu pois päältä, koska haluamme testata auton kiihtyvyyttä. Eli vasen jalka jarrulle, kaasu pohjaan oikealla jalalla, ja sitten jalka pois jarrulta. I8 syöksyy niin välittömästi liikkeelle kuin mihin olemme tottuneet sähköautojen suhteen. Etenemisinto laantuu kuitenkin huomattavasti silloin, kun polttomoottori tulee enenevissä määrin peliin mukaan. Penkkiin ei tule juuri painauduttua, ja ääneltäänkään kolmisylinterinen kone ei ole kovin kiehtova. Ehkäpä auto tuntuu motivoituneemmalta serpentiinitiellä.

I8 ohjautuu todellakin ahnaasti mutkiin, kuten sen matala painopiste antaa olettaa. Korkeajännitteinen akku on keskitunnelin alla, kun taas synkronisähkömoottori sijaitsee etu- ja polttomoottori taka-akselilla. Tämä saa aikaan ihanteellisen painonjakauman mutkateitä varten.

Jatkamme siis innokasta kurvailua ja olemme vielä kaukana auton oletettavasta pidon raja-alueesta. BMW puskee kuitenkin yhtäkkiä ja odottamattoman aikaisessa vaiheessa. Näin käy, vaikka autossa on jo lisävarusteena saatavat 215-leveysprofiiliset renkaat. Vakiorenkaiden leveysprofiili olisi vain 195. Tämä johtuu todennäköisesti vain renkaista, mutta aliohjautuminen ei tyydytä urheilunälkäämme. Superauton ulkonäkö sai nimittäin ruokahalun heräämään kunnolla.

Paluumatkalla Los Angelesiin meille nostetaan jälleen moneen kertaan peukkua liikennevaloissa. Siitä ei ole epäilystäkään, että tämän hetken edistyksellisin urheiluauto saa hyvän vastaanoton katuliikenteessä. 

Seuraa Tuulilasin tallin ja automaailman tapahtumia Facebookissa

Julkaistu: 17.5.2014