Profiili ja asetukset
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Käytetyn koeajo

Honda CR-V vm. 2015 – Uskaltaako 267 000 kilometriä ajetun turbodieselin ostaa?

Jos 267 000 kilometrin ajomäärä ei hirvitä, niin tarjolla olisi kohtuuhintainen ja pihi joka talouden yleiskuljetin. Hyvin pidettynä tällä autolla on edessään vielä lukuisia ajovuosia.

Alkuperäinen julkaisu 30.9.2024 | Päivitetty 21.12.2024
21.12.2024 Tuulilasi

Otimme SAKAn rivistöstä ajoon Honda CR-V-katumaasturin vuodelta 2015. CR-V on eittämättä yksi katumaasturiluokan kiintotähdistä. Sen myynti alkoi Euroopassa vuonna 1996, ja mallistoa on uudistettu tutun kaavan mukaisesti säännöllisin väliajoin. Nyt on menossa jo kuudes sukupolvi. Meidän esimerkkiautomme edustaa neljättä sukupolvea. Tuo malli oli tuotannossa vuodet 2012-2018. Aiemmin CR-V:tä myytiin vain nelivetoisena, mutta neljännen polven malleissa tuli tarjolle myös etuvetoinen versio.

Honda on tunnettu hienostuneista, ja usein hiukan ylävireisistä bensiinimoottoreistaan. Nyt ajoon tuli kuitenkin diesel. Tällainen moottori on Hondan keulalla aika eksoottinen tapaus. Tarjolla oli aluksi vain 2,2-litrainen nakuttaja, mutta vuonna 2013 sen rinnalle tuotiin 1,6-litrainen diesel – juuri sellainen tämän Hondan pellin alla on. Moottorista irtoaa mukavat 160 hevosvoimaa. Normikulutuslukemat paljastavat jälleen kerran dieselin ylivoimaisuuden. Maantieajon lukemaksi ilmoitetaan 4,9 l/100 km, eikä kaupungissakaan pitäisi mennä enempää kuin kuusi litraa. Ilmankos käytettyjen dieseleiden kysyntä on pysynyt vakaalla tasolla samalla kun sähköautojen myynti takkuaa.

Kuskin istuin on mukava ja monipuolisesti säädettävissä.
Takana on hyvät tilat.

Hondastamme pyydettiin 14 590 euroa, mikä on mielestämme oikein kohtuullinen lukema. Jottei totuus unohtuisi, pitää samaan syssyyn kertoa, että Hondalla oli ajettu yhdeksässä vuodessa peräti 267 000 kilometriä. 300 000 kilometriä lähestyvä ajosuorite saa monen tätä Hondaa harkitsevan otsan vähän rypyille. Vaikka Hondat ovat laatuauton maineessa, näin isot lukemat pakottavat harkitsemaan kaupantekoa tavallista huolellisemmin. Tämän CR-V:n puolesta puhuu se, että kyseessä on Suomi-auto, jossa on mukana huoltokirja. Eli ei tässä nyt sikaa säkissä olla kuitenkaan ostamassa. Vaikka auto oli reippaasti rullattu, sen valkoinen maalipinta oli ihan hyvässä iskussa.

Edellä mainitulla Q5-Audilla oli ajettu 194 000 kilometriä, eli selvästi vähemmän kuin Hondalla. Iässä oli vain vuoden ero, sillä Audi oli vuosimallia 2016. Hinnassakaan ero ei ollut iso, sillä Audista pyydettiin 16 890 euroa.

Tämä katumaasturi on perusvarma ajettava, mutta mitään erityisiä riemunkiljahduksia sen ratissa ei pääse kokemaan. Neliveto tuo varmuutta talviajoon.
Tavaratila on selkeämuotoinen.

CR-V tarjoaa asialliset perheauton tilat. Edessä on tietysti väljää, mutta myös takapenkillä vallitsee yllättävän avara tunnelma. Tavaratila on riittävän kookas. CR-V:n verhoilussa oli käytetty nahkaa ja alcantaraa. Tämä ratkaisu tuo matkustamoon pienen tuulahduksen ylellisyyttä. Varusteista mainittakoon vetokoukku, lohko- ja sisätilanlämmittimet sekä peruutuskamera.

Koeajolla ei tullut ilmi mitään yllättävää. CR-V oli reilusta ajomäärästään huolimatta napakan tuntuinen. 1,6-litrainen turbodiesel on juuri sopiva voimanlähde tähän autoon. Monet muut vastaavat myynnissä olleet Hondat olivat manuaalivaihteisia, mutta tämä yksilö oli automaatti, mistä annamme sen kuuluisan papukaijamerkin.

Ohjaamoergonomiassa ei huomautettavaa.
Hondan vaihdevalitsin on persoonallisen näköinen.
Näitä ei tule ihan joka päivä vastaan: Hondan konehuoneessa turbodiesel.

Turkin taikaa

Onko auton valmistusmaalla nykyään enää mitään merkitystä? Eipä juuri taida olla. Honda on leimallisesti erittäin japanilainen merkki, mutta tämä ajamamme Honda CR-V oli valmistettu Britanniassa. Brittien maine huonon laadun tekijöinä ei ole hetkauttanut Honda imagoa lainkaan.

Toyota – voiko yhtään sen japanilaisempaa automerkkiä olla olemassa? 2000-luvun alkuvuosina Toyota Corolla keikkui jälleen kerran Suomen myyntitilastojen kärkipaikoilla. Niinpä päätimme matkustaa Corolla-tehtaalle katsomaan, että miten näitä autoja ruuvataan kasaan. Meidän ei kuitenkaan tarvinnut lentää Japaniin asti, sillä suomalaisten suursuosikit tulivat tuohon aikaan Turkista.

Paikan päällä kävi ilmi, että koko alueella työskenteli vain yksi japanilainen henkilö – se herra johtaja! Nappasimme tehtaalta mukaamme yhden iskemättömän Corollan, ja ajoimme sen Suomeen. Matka sujui vailla mitään ongelmia. Turkkilaisen kokoonpanotyön laatu tuntui vakuuttavalta.

– Lauri Larmela –

Seuraa Apu360:n WhatsApp-kanavaa

Koska jokaisella tarinalla on merkitystä.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt