Apu

”Olin jo eristäytynyt yhteiskunnasta – Terapeuttini ehdotti klubitalotoimintaa” – Apu-tonni Klubitalo Fontana Ry:lle

”Olin jo eristäytynyt yhteiskunnasta – Terapeuttini ehdotti klubitalotoimintaa” – Apu-tonni Klubitalo Fontana Ry:lle
Kaj-Christer Ojala sai kriittisellä hetkellä apua Karjaalla toimivasta Klubitalo Fontanasta. Psykososiaalista kuntoutusta tarjoavan Fontanan toimintaa tuetaan Apu-tonnilla.
Julkaistu: 13.1.2021
Vuosituhannen alussa Kaj-Christer Ojalan maailma järkkyi mielenterveysongelmien takia. Elämä oli luisumassa käsistä. Ojala vietti lyhyitä jaksoja sairaalahoidossa.
– Olin jo eristäytynyt yhteiskunnasta. ­Sitten toimintaterapeuttini ehdotti minulle klubitalotoimintaa.
Raaseporissa koko ikänsä asuneelle Ojalalle Klubitalo Fontana oli etäisesti tuttu.
– Terapeuttini näki minussa aktiivisen ihmisen. Hän ­ajatteli ihan oikein, että minulla oli tarve tehdä jotakin ­hyödyllistä.
Vuonna 2004 Ojala alkoi käydä Fontanassa säännöllisesti. Sillä tiellä hän on edelleen.
Klubitalo Fontanan toiminnanjohtaja Sofia Berglund (oik.) on tyytyväinen siihen, miten yhteydenpito jäsenten kesken on onnistunut korona-aikana. Vieressä Sabina Wikström ja Kaj-Christer Ojala.

Vertaistukea mielenterveysongelmiin

Suomessa on kaikkiaan 23 Fontanaa vastaavaa ­klubitaloa. Niitä kaikkia yhdistää yhdenvertainen toiminta, jossa talon jäsenet ja henkilökunta ­työskentelevät ja toimivat yhdessä.
– Tarjoamme kolmannen sektorin psykososiaalista ­kuntoutusta eli kanssakäymistä jäsenten kanssa työn ja yhteistyön parissa. Yhdenvertaisuudella vahvistetaan jäsentemme voimaantumisen ­tunnetta, Klubitalo Fon­­­­­ta­nan toiminnanjohtaja Sofia Berglund kertoo.
Toiminta on avointa kaikille täysi-ikäisille, joilla on mielenterveysongelmia tai jotka kokevat tarvitsevansa vertaistukea. Klubitalon jäseneksi liittyminen on maksutonta, sillä Raaseporin kunta maksaa Fontanalle toiminta-avustusta kerran vuodessa. Loput rahoituksesta tulee muun muassa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta STEAlta. Jäseniä Fontanalla on noin 200.
Berglundin mukaan tulijoiden diagnooseja ei koskaan kysytä, koska osallistumisen kynnys pyritään pitämään mahdollisimman matalana. Jäsenten ongelmat voivat liittyä esimerkiksi masennukseen, stressiin tai burnoutiin.
Talon päiväohjelma rakentuu korona-ajan ulkopuolella erilaisten työtehtävien ja yhteisen tekemisen varaan. Talossa käydään ikään kuin töissä, mutta aktiviteetit ovat kevyempiä. Arkisin klubitalo on normaalisti avoinna kahdeksasta neljään. Keskiviikkoisin toimintaa on myös illalla.
– Päivä alkaa yhteisellä aamukahvilla. Sen jälkeen pidetään aamukokous, jossa keskustellaan päivän ohjelmasta ja siitä, kuka haluaa tehdä mitäkin.
Tehtävät keskittyvät muun muassa ruuanlaittoon talon omassa keittiössä, kirjanpitoon ja kahvilatoimintaan. Lisäksi jäsenet voivat työskennellä Fontanan vastaanotossa, siellä työtehtäviin kuuluu muun muassa jäsenille soittelu.
Kaj-Christer Ojala on nykyisin mukana Fontanan hallituksessa. Hän sai avun Klubitalon jäsenyydestä vuosituhannen alussa.

Kulmakivinä tasa-arvo ja ihmisoikeudet

Toiminta on saanut alkunsa Yhdysvalloista. Siellä ensimmäinen klubitalo perustettiin New Yorkissa vuonna 1948. Talojen ”oppeina” on 37 standardia, jotka määrittelevät talon säännöt. Ne perustuvat muun muassa tasa-arvoisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.
Eurooppaan toiminta laajeni 70-luvulla, kun maanosan ensimmäinen klubitalo perustettiin Tukholmaan. Karjaan klubitalon nimi on peräisin suihkulähteestä, joka oli New Yorkin ensimmäisen klubitalon sisätiloissa. Suihkulähteestä on sen jälkeen tullut tunnusomainen elementti, se löytyy monista klubitaloista.
Suomessa toimii nykyään 23 klubitaloa. Ne kaikki kuuluvat Suomen Klubitalojen verkostoon, mutta paikallisesti jokaisella talolla on oma päätäntävalta.
Jokaisella Fontanan jäsenellä on yleensä kontakti avohoitoon, lääkäriin tai toimintaterapeuttiin. Ensimmäinen tutustumiskäynti taloon tehdään tukihenkilön kanssa. Jos käynti miellyttää, tehdään päätös mahdollisesta ­jäseneksi liittymisestä. Jäsenyys on vapaaehtoista ja aikarajoitteetonta, eli jäsenenä saa pysyä vaikka loppu­iän. Harva eroaa toiminnasta, vaikka palaisi työelämään.
– Tavoitteena on voimauttaa ihmisiä, jotta he pääsevät takaisin työ­elämään tai opintojen pariin, Sofia ­Berglund kertoo.
Talo tarjoaa hyvät puitteet ­henkiseen toipumiseen. Fontana ­toimii Karjaalla isossa vanhassa puutalossa, jossa tilaa on yli 300 neliötä. Toimintaa on kahdessa kerroksessa.
Erikoisuutena on jäsenten ­käytössä oleva leasing-auto, jolla jäsenet voivat hakea toisiaan talolle ja takaisin. Heille auton käyttö on maksutonta.
– Tämä on tärkeä palvelu, sillä ­ osaa ihmisistä ahdistaa tulla talolle julkisilla kulkuvälineillä, Berglund kertoo.
Sofia Berglundin mukaan Fontanan toiminnan tavoitteena on voimauttaa ihmisiä, jotta heillä on ­mahdollisuus päästä takaisin työelämään tai opintojen pariin.

Mielekästä työtä

Kaj-Christer Ojala aloitti säännölliset käynnit ­Fontanassa vuonna 2004. Nykyisin hän istuu ­klubitalon hallituksessa.
– Olen mielestäni edelleen ennen kaikkea yhdenvertainen jäsen, samalla tasolla muiden kanssa, Ojala sanoo.
Ojalan ongelmat ovat kummunneet reumaattisesta ­niveltaudista, joka on johtanut sairauseläkkeelle.
– Minulle on tärkeää olla mukana, koska kaipaan tekemistä ja haluan osallistua yleishyödylliseen toimintaan. Haluan maksaa yhteiskunnalle jotakin takaisin siitä, että se on pitänyt minusta huolta.
Hallituksessa Ojala on mukana päättämässä isommista projekteista ja muun muassa rahankäytöstä. Talon ­toiminnassa hänen vahvuusalueitaan on tekstinkäsittely ja kääntäminen. Fontana on Suomen ainoa kaksikielinen ­klubitalo.
"Tiedän, että masentunut ihminen ei välttämättä pysty pitämään huolta kodistaan. Kun ihminen käy klubitalossa ja saa rutiinia elämään, hän oppii pitämään huolta myös omasta kodistaan."
Caj-Christer Ojala
Paljon on muuttunut 2000-luvun alusta. Ojalan mukaan hänen tilanteensa on nyt selvästi parempi.
– Olen kuntoutunut huomattavasti ensimmäisistä vuosista. Parasta on ollut se, että olen saanut tehdä mielekästä työtä ja että olen tavannut ihmisiä, joiden kanssa voin ­peilata omia kokemuksiani.
– Täällä on mahtavia työkavereita. Toivon, että toiminta saa jatkua tällaisenaan. On arvokasta, että on tällainen paikka. Vapaa-aikani ei olisi mitään ilman klubitaloa.
Ojala nostaa Fontanan vahvuudeksi yhteistyön erilaisten ihmisten kanssa. Se vahvistaa sosiaalisia siteitä.
– Ihmiset osallistuvat mieluummin toimintaan mukavassa porukassa, jossa jokainen tuntee olevansa hyväksytty. Tiedän, että masentunut ihminen ei välttämättä pysty pitämään huolta kodistaan. Kun ihminen käy klubitalossa ja saa rutiinia elämään, hän oppii pitämään huolta myös omasta kodistaan. Siitä on helpompaa ponnistaa eteenpäin.

Haluatko mukaan toimintaan?

Fontanan toimintaan voi tutusrtua vierailemalla kotisivulla www.klubbhusfontana.fi ja ottamalla sitä kautta yhteyttä klubitaloon.
Käymään voi tulla aukioloaikoina. Klubitalo voi järjestää myös virtuaalisen tutustumiskäynnin.

Yhteinen aika siirtyi nettiin

Korona-aika on sulkenut klubitalon väliaikaisesti ja siirtänyt yhteisen tekemisen Teams-palveluun ja Facebookiin.
– Oli hyvä tuuri, että talossa ­saatiin it-järjestelmä valmiiksi ennen koronaa. Onni on, että väliin­putoajia ei ole juuri ollut, vaan suuri määrä aktiivisia jäseniä on ollut mukana toiminnassa myös digitaalisesti, Kaj-Christer Ojala sanoo.
Toimintaa on Teamsissa jokaisena arkipäivänä, mutta jäsenet tapaavat myös oikeassa elämässä.
– Päivittäin teemme yhteisiä kävelyjä. Teamsissa päivät ovat työntäyteisiä. Striimaamme livenä ruuanlaittoa, pidämme kokouksia, ja meillä on myös inspiraatiotyöryhmä niille, jotka ovat lähdössä takaisin työelämään tai opiskelemaan, Fontanan henkilökuntaan kuuluva Sabina Wickström kertoo.
Sabina Wickström (oik.) haluaa, ettei ihmisiä jätetä oman onnensa nojaan.
Wickströmin mukaan korona-­aika tekee hallaa monelle mielenterveysongelmaiselle.
– Pyrimme pitämään huolta, että ihmiset eivät jää oman onnensa nojaan, että pääsisimme yhdessä vaikeimman ajan yli. Tuntuu silti, että olemme yhdessä, vaikka emme oikeasti ole, Wickström sanoo ja viittaa digitaalisiin kanaviin.
Yhteiskunnallisesti Suomen klubitaloilla on oma tärkeä merkityksensä. Sofia Berglundin mukaan toiminta on ­kansantaloudellisesti edullista.
– Yhtä klubitaloa pyöritetään vuoden päivät samalla määrällä rahaa, joka kuluu, kun kahta potilasta pidetään täysipäiväisessä hoidossa mielisairaalassa.
Raaseporin kunnan avustus Fontanalle on noin 30 euroa jokaiselta jäsenen läsnäolopäivältä.
– Jos sama henkilö olisi sairaalassa päivän, kustannus olisi monta sataa euroa. Meidän avullamme ihmiset ­saadaan takaisin yhteiskuntaan.

Apu-tonni

  • Avun tehtävä on luoda ­yhteenkuuluvuutta ja ­uskoa tulevaisuuteen. Apu ei revi, riko eikä huuda. Vuonna 1933 työttömien auttamiseksi perustetulla Avulla on vahva sosiaalinen omatunto, olemme aina heikomman puolella. Avun tekijät ja lukijat ­uskovat, että Suomi on hyvien ihmisten maa.​
  • Tämän vuoksi Apu-lehti tukee joka kuukausi tuhannella eurolla hanketta tai yhteisöä, joka auttaa pyyteettömästi heikommassa asemassa olevia.
  • Eh­dota Apu-tonnin saajaa: apu.fi/artikkelit/apulaiset
1 kommentti