Varmaan siitä, että yritin itse väistää vaihdevuodet. Avioeroni aikaan tunsin monenlaisia oireita ja päätin, että tähän en ainakaan halua keskittyä.

Teen pääasiassa töitä naisten voimaantumisen kanssa, joten tajusin jossakin vaiheessa, että täytyyhän minun kohdata tämäkin asia. Sitten kun kiinnostun jostakin, käännän kyllä jokaisen kiven.

Vaihdevuodet on vieläkin jotenkin häpeällinen asia, ja se on myyty meille alamäkenä. Että nyt kaikki rapistuu, menetät ulkonäkösi, sinua ei enää haluta työelämässä. Siitä on maalattu meidän kulttuurissamme kielteinen, musta kuva.

Toivoisin, että vaihdevuosia voisi ajatella siirtymänä johonkin myönteiseen. Kun jostakin joutuu luopumaan, jotakin muuta tulee tilalle.

Itse tunnen, että elämässäni on käynnissä kukoistuskausi monellakin tasolla.

Terapeuttina ymmärsin, että tämä välitila pitää vain kestää ja hyväksyä. Se ei ollut helppoa, vaikka tiesin, että jotakin uutta avautuu. Kaikki tunteet suruista pelkoihin piti käydä läpi.

Minua auttoi tietoisuus muutoksen prosessista, mutta siitä huolimatta makasin sohvalla ja itkin. Pelkäsin, ettei elämään tule enää mitään uutta ja ihanaa.

Toki näin keski-iässä tunnen itseni ja tiedän siksi tarkemmin, mitä toivon kumppanilta. Siksikään uusien suhteiden löytäminen ei ole niin helppoa.

On myös tietoinen päätös pitää sydän auki. Kaikki me tähän ikään päässeet olemme haavoittuneet rakkaudessa. Omaa herkkyyttään ei silti kannata sulkea pois. Olemme ainutlaatuisia kyvyssämme rakastaa.

Luopuminen aiheutti surua, mutta samalla tunsin pitäväni kiinni äitiyden ja nuoruuden ajasta. Alitajunnassani oli kauhu vaihdevuosirapistumisesta. Nyt ymmärrän onneksi, että edessäni on vielä paljon vuosia viisaana naisena.

Amazonin viidakossa luonto on rehevä ja hurja. Se ottaa omakseen ja näyttää, kuka täällä määrää. Se oli suuri laskeutuminen omaankin naisenluontooni ja sen hyväksyminen.

Olemme kaikki eläimiä, vaikka luulemme olevamme sivistyneitä ihmisiä. Pääsin siellä kosketuksiin juurivoimani kanssa.

Itsensä kehittämisen ja terapian avulla. Nykyään on onneksi paljon tietoa, kursseja ja self help -oppaita, joten itsensä hoitamisen ei tarvitse olla rahasta kiinni.

Toivon ja uskon, että jokainen hoksaa, mistä voi saada apua itselleen. Ainoa tie paranemiseen on käsitellä asiat, jotka kaivertavat. Pääsemme uudelle tasolle, kun tervehdytämme vanhat, sukupolvien yli menevät haavat.

Minulla on aina ollut haastava suhde omaan seksuaalisuuteeni. En ole aivan ymmärtänyt, miten se toimii. Oman seksuaalisuuden tutkiminen on naisille usein se viimeinen pala itsensä kehittämisen tiellä.

Vasta neljänkympin jälkeen aloin tutkia asiaa ja törmäsin tantraan. Siinä yhdistyivät kaikki kiinnostuksen kohteeni. Tantra on itsensä kehittämisen metodi ja elämänfilosofia, jossa tutkitaan kaikkia elämän osa-alueita.

Opiskelin syvemmin myös ihmisen ja samalla itseni seksuaalisuutta ihan käytännössä. Tein esimerkiksi sooloseksi­harjoituksia päivittäin puolen vuoden ajan ja todella opin, mistä siinä on kyse.

Minulle ja monelle muullekin naiselle toimii se, että tuodaan elämään lisää aistillisuutta, sensuaalisuutta ja itsensä rakastamista. Seksikuvastomme on nykyään valitettavasti varsin porno­keskeistä, mikä antaa asiasta varsin yksioikoisen kuvan.

Päinvastoin. Tunnen, että etenkin naisten seksuaalienergia nousee vahvasti neljänkympin jälkeen, vaihdevuosien aikana. Se vapautuu, sillä enää ei ole toivetta tai pelkoa esimerkiksi raskaaksi tulemisesta. Se liittyy myös itsevarmuuden kasvuun. Seksuaalienergia on meidän elinvoimaamme. Toki libido voi myös heikentyä sisäisen muutoksen tai stressin vuoksi. Stressi on suorastaan tuhoisaa naisen seksuaalisuudelle keski-iässä.

Kuuntelen salaa Eminemiä ja muita jenkkiläisiä gangstaräppäreitä, vaikka heidän ajatusmaailmansa on täysin ristiriidassa omani kanssa.