Reistaileeko ranne tai särkevätkö sormet? Käsikipuihin syynä ovat usein hiiri ja puhelin – Viisi vinkkiä ehkäisyyn ja hoitoon

1. Tunnista rasituskipu

Hiiri- ja kännykkäkäsi ovat kansankielisiä ilmauksia käden, ranteen ja kyynärvarren alueen rasitusperäisille vaivoille. Kipu iskee yleensä, kun kättä liikuttaa. Oireina voi olla myös puutumista ja pistelyä.

Tennis- ja golfkyynärpää tarkoittavat kyynärpään sivunastan alueen lihasten kiinnityskohtien ärtymistä. Tällöin kipu tuntuu erityisesti puristusliikkeissä, ranteen taivutuksissa ja kyynärvarren kiertoliikkeissä.

Hiirityöskentely voi aiheuttaa joskus myös jännetuppitulehduksen ranteeseen tai sormiin. Kipu paikantuu tulehtuneen jänteen alueelle. Jos sormi lukkiutuu koukkuun, puhutaan napsusormesta.

Kun puhelinta pidetään kädessä, kyynärvarren ulkokiertäjälihakset tekevät töitä koko ajan, eli niissä on tavallaan veto päällä. Kipu voi silloin heijastua pidemmällekin kyynärvarteen, aina sormiin asti.

2. Tauota työtä

Käsiongelmille altistavat liikkeiden toistuvuus, lihasvoimaa vaativat liikkeet ja ranteen pitäminen taivutettuna. Läppärin kosketushiiren käyttö taivuttaa rannetta voimakkaammin kuin tavallisella hiirellä työskentely ja voi siksi kiusata kyynärvartta vielä enemmän. Näppäimistöön asennettavat rullahiiret ovat parempia ergonomian kannalta.

Puhelimen käyttö voi vetää kehon väärään asentoon ja kuormittaa kaularangan ja rintarangan aluetta. Ennen puhuttiin emännänkyhmystä, mutta nykyään voisi puhua someniskasta.

Riittävä töiden tauotus ja hyvä työasento ovat tärkeitä. Yksilöllisiä erojakin on: samaa työtä tekevistä toinen saattaa oireilla paljon, mutta toinen ei lainkaan. Tätä voi selittää se, että osalla työn tauotus onnistuu paremmin tai kudokset vain kestävät paremmin rasitusta.

Apua on jo siitä, että kerran tunnissa laskee kädet alas, pyörittelee ranteita ja tekee kyynärvarren kiertoja parin minuutin ajan. Sormet kannattaa puristaa välillä nyrkkiin ja avata, rannetta koukistaa ja ojentaa. Pehmeän pallon puristelu toimii hyvin.

3. Jumppaa kuminauhalla

Kuminauhatreeniä voi tehdä vaikkapa kesken päivän. Kuminauhan päällä voi seisoa ja tehdä vipunostoja etuviistoon ja sivuille. Kädet voi ojentaa eteen, pitää kuminauhasta kiinni ja viedä käsiä taakse. Tämä liike herättelee olkapäitä, lapoja ja yläselän lihaksia.

Tavallinen terveysliikuntakin, kuten kävely tai uinti ja erityisesti ylävartalon voimaharjoittelu, ehkäisee rasitusvaivoja, sillä se vahvistaa lihaksia ja parantaa verenkiertoa. Myös yöunta kannattaa vaalia.

Monissa töissä käytetään puhelinta muistiinpanovälineenä. Kirjoittaessa kyynärvarsi on koko ajan kierteessä, joten puhelinta kannattaa vaihtaa kädestä toiseen. Toimistotyöläisellä hartioiden jumitus voi heijastua myös käsiin. Jumiutuneet lihakset ovat uinuvia lihaksia, jotka tulisi saada töihin. Harjoittelun pitäisi olla riittävän rasittavaa.

Tärkeintä olisi saada oireita aiheuttava kuormitus katkeamaan. Tällöin tarvitaan yleensä jokin muutos työasentoihin, tauottamiseen tai työvälineisiin.

4. Tumppaa tupakka

Tupakointi kannattaa lopettaa, sillä se altistaa rasitusperäisille vaivoille. Tästä on saatu selkeää näyttöä. Todennäköisin selitys on verenkierron heikentyminen tupakoinnin vuoksi. Lopettamiseen on saatavilla myös lääkehoitoa.

Joillain perussairauksilla, kuten diabeteksella, nivelreumalla ja kilpirauhasen vajaatoiminnalla, on yhteys rasitusvammoihin, ja siksi sairaudet kannattaa hoitaa hyvin. Nivelreuma altistaa niveltulehdusten lisäksi jännetuppitulehduksille, kyynärpään jännevaivoille ja rannekanavaoireyhtymälle. Liian korkea verensokeri vaurioittaa sidekudoksen rakenteita ja hermoja.

5. Mene fysioterapeutille

Jos oireet jatkuvat, kannattaa suunnata fysioterapeutille. Vastaanotolla saa ohjeet kuormituksen vähentämiseen, kivun hoitoon ja oikeanlaiseen harjoitteluun. Tarvittaessa fysioterapeutti osaa ohjata asiakkaan jatkotutkimuksiin.

Harjoittelun pitää olla nousujohteista. Ensimmäiset kolme viikkoa tehdään staattisia harjoituksia, sen jälkeen dynaamisia. Staattisissa harjoituksissa liike pysäytetään muutamiksi sekunneiksi. Silloin esimerkiksi pidetään rannetta ojennettuna kuminauhan tai käsipainon avulla. Dynaamisissa harjoituksissa on mukana liike, esimerkiksi ensin koukistetaan rannetta rauhallisesti ja sitten ojennetaan.

Liikkeitä voi tehdä myös väärin, ja silloin kivut voivat pahentua. Asiakas saattaa oivaltaa liikkeen oikein fysioterapeutin vastaanotolla, mutta seuraavalla käynnillä liike saattaa olla muuttanut muotoaan. Liikkeiden oppiminen vaatii toistoa. Toisinaan kivun hoitamiseen tarvitaan teippauksia, tukia tai manuaalisia käsittelyjä.

Asiantuntija: fysioterapeutti Tomi Kivistö, Coronaria