Kiina tulee valtaamaan ison osan lännen automarkkinoista – Onko se ongelma? Hinta on yksi ratkaisevimmista tekijöistä, kun kuluttaja tekee päätöksen autokaupasta

Euroopassa on jo pitkään hoettu mantraa Kiina-riippuvuudesta irtautumisesta, mutta tämä hokema ei kuvasta todellisuutta. Vuoden 2023 alussa Kiinasta tuli tilastojen mukaan maailman suurin autontuoja, kun se ohitti Japanin.

Vuoden alussa Kiinasta laivattiin maailmalle peräti 2,34 miljoonaa autoa. Automarkkinoita seuraavan JATO:n mukaan suhteellisesti eniten myyntiään Euroopassa kasvattaneet sähköautomerkit olivat kiinalaisia.

Teslojakin tehdään Kiinassa

Kiinalaisia sähköautoja on tuotu Eurooppaan ja myös Suomeen yhä kiihtyvällä tahdilla. Se ei ole ihme, sillä EU-komission mukaan kiinalainen sähköauto on keskimäärin 20 % edullisempi kuin eurooppalainen. Vuonna 2022 kiinalaisten sähköautojen osuus Euroopan myynnistä oli 3,9 %, vuonna 2023 jo 8,2 %. Kahden seuraavan vuoden aikana markkinaosuuden ennustetaan kasvavan jopa 15 prosenttiin. Yksi suuri syy tähän on se, että valtaosa sähköautojen akuista valmistetaan Kiinassa. Toinen on hinta: Kiinassa moni autonvalmistaja nauttii valtion subventoinnista, jolloin kilpailuasetelma vääristyy.

Ihmisten mielissä kiinalaisella autolla on kuitenkin edelleen osittain halpisauton klangi. Harva haluaa muistaa, että esimerkiksi Volvon ja sen premium-brändi Polestarin pääomistajana on kiinalainen autojätti Geely. Volvolla on tehtaat myös mm. Belgiassa, USA:ssa ja totta kai Ruotsissa, jossa valtaosa Euroopan markkinoille tulevista Volvoista yhä valmistetaan. Mutta valtaville Aasian markkinoille Volvoja tehdään Chengdun tehtaalla Kiinassa. Ja esimerkiksi Teslan Shanghain tuotantolaitokselta Kiinassa pullahtaa maailmanmarkkinoille 1,1 miljoona sähköautoa vuosittain. Komponenteista 95 % on valmistettu Kiinassa. Näitä Tesloja myydään ympäri maailman, mutta Yhdysvalloissa myytävät Teslat ovat lähinnä peräisin Kalifornian Fremontin tehtaalta.

MG jyrää hinnalla ja takuulla

Hedin Automotive tuo Suomeen kiinalaista MG-sähköautomerkkiä. Myydyin brändin auto Suomessa on crossover MG4, joka vastaa kokoluokaltaan Volkswagenin ID.3:a. Sen "alkaen"-hinta on 27 900 euroa, kun vastaavat eurooppalaismallit menevät jopa selkeästi yli 40 000 euron. Ero on merkittävä. MG:t eivät näy Traficomin ensirekisteröintitilastoissa, sillä ne on tuotu ajamattomina maahan Ruotsista.

Heinäkuussa markkinoille tullut MG4 oli myynyt lokakuun loppupuolelle jo noin 500 kappaletta. Sama vauhti on jatkunut.

– Kyllä ainakin tämä auto edelleen kiinnostaa. Pari viikkoa sitten kerroimme, että 500 asiakasta on jo tilannut MG4:n, nyt tilaajia on 570. Sama tahti jatkuu siis edelleen, kertoo Hedin Automotiven MG:n myynnistä vastaava Jon Höckerstedt.

Lukema on kiistatta vakuuttava. Esimerkiksi saman segmentin Volkswagen ID.3:a ensirekisteröitiin alkuvuonna syyskuun loppuun mennessä 725 kappaletta, Toyota bZ4X:ää 652 kappaletta. Hinnoissa on toki hurjasti eroa. ID.3 maksaa halvimmillaan noin 42 000 euroa, bZ4X yli 50 000 euroa. Alle kolmenkympin MG4:llä on lisävalttina vielä seitsemän vuoden tai 150 000 kilometrin takuu.

– Myyntivalttina ovat hinta ja takuu. Pitkä takuu tuo ihmisille omistamisen varmuutta ja poistaa tiettyjä epäluuloja, mitä autoa kohtaan voi olla. Todella moni ihminen tulee innostuneena liikkeeseen katsomaan, millaisia autoja nämä ovat. Kun koeajolta tullaan, tosi moni on pitänyt kokemastaan. MG4:n ajo-ominaisuudet ovat saaneet tosi paljon kehuja. On tykätty siitä, mitä tuolla rahasummalla saa.”

Höckerstedt myöntää kuitenkin, että kiinalainen sähköauto herättää kuluttajissa edelleen kysymyksiä.

– Kyllä se rehellisesti sanottuna edelleen on näin. Yleisimmin asiakkaan kysymykset liittyvät laatuun ja auton tekniikkaan. Kiinalaiset ovat kuitenkin satsanneet sähköautotekniikkaan jo vuosikaudet. Nähdäkseni he ovat nyt vähintään samalla viivalla kuin muutkin sähköautojen valmistajat.

Suomalainen kuluttaja ei välttämättä vielä luota kiinalaiseen sähköautoon. 1970-luvulla japanilaisia autoja karsastettiin, 1990-luvulla korealaisia. Nyt Toyota, Kia ja Hyundai ovat erittäin suosittuja automerkkejä Suomessa. Kukaan ei enää kysele niiden laadun perään. Käykö kiinalaisille autoille samalla tavalla?

– Uskon, että kiinalaisille autoille käy samalla tavalla. En näe mitään syytä, miksi niin ei kävisi. Mutta varmasti siihen jonkin verran aikaa menee. Alku on ollut kuitenkin hyvä, ihan kelpo osuuksia olemme valloittaneet jo muutaman kuukauden työn jälkeen. On tietysti suhteellista, mikä on menestyksen ja läpimurron mittari, mutta me ainakin olemme tyytyväisiä, Höckerstedt sanoo.

Kiinalaisvyöry on vasta alkamassa

Autotuojat- ja teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio uskoo, että kiinalaisbrändien vyöry Eurooppaan – ja Suomeenkin – on vasta alkamassa.

– Ylivoimaisesti suurin osa siellä valmistetuista autoista jää Kiinan ja muun Aasian valtaville automarkkinoille, mutta toki sieltä tulee nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän autoja myös vientiin. Suomi on eurooppalaisessa katsannossa tällainen kakkosaallon maa, joten kyllä ne sieltä hiljalleen meillekin rantautuvat. Norja, Ruotsi, Tanska, Saksa ja Hollanti ovat ykkösaallossa, kun uusia sähköautoja tulee markkinoille.

Kallio tosin haluaa muistuttaa, ettei jokainen brändi mene aina odotetusti läpi markkinoilla.

– Esimerkiksi Norjaan ja Tanskaan on tullut tänä vuonna uusia kiinalaismerkkejä, mutta kiinalaisten autojen kokonaismarkkina on siellä laskenut. Tämä on jäänyt hiukan julkisuudessa pimentoon. Ruotsissa sen sijaan kiinalaisten markkinaosuus on kasvanut. Mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan tämä jatkossa kulkee.

Suomessa on tällä hetkellä käytännössä kolme virallisen maahantuojan valtuuttamaa kiinalaismerkkiä, kun MG:tä ei lasketa (eikä Volvoa/Polestaria). Ne ovat BYD, Maxus ja Voyah. Näistä BYD ja Voyah ovat hyvin uusia. Niiden kohdalla puhutaan vasta joistakin kymmenistä ensirekisteröinneistä.

– Kyllä niiden myyntivauhti tulee kiihtymään. Oletan, että etenkin BYDille on luvassa ensi vuonna paljon suurempia lukuja. Onko se sitten sadoissa vai tuhansissa, sitä on vielä hankala sanoa. Ja uskon, että ensi vuoden aikana Suomeen tulee lisää kiinalaisbrändejä, Kallio arvelee.

Kaikki eivät kiinalaisvyörystä pidä. On jopa arveltu, että perinteiset eurooppalaiset autonvalmistajamaat ajautuvat kiinalaispuristuksessa ahdinkoon ennemmin tai myöhemmin.

– Näkisin, että kiinalaisten tulo pikemminkin kirittää positiivisesti perinteisten autoteollisuusmaiden toimintaa. Etenkin kiinalaisten akkuvalmistus ja raaka-aineketju herättää myös muuta maailmaa. Ihan poliittisellakin tasolla, ei vain autonvalmistuksessa. Monelle maalle autoteollisuus on keskeinen vientituote. Pakko sielläkin on nyt saada omavaraisuuden osalta vauhtia omiin projekteihin. Aika monella automerkillä on diili kiinalaisen akkuvalmistajan kanssa. Tässä olisi muuten Valmet Automotivella hyvä iskun paikka, heillä on kuitenkin jo useita akkutehtaita, joista kaksi on Suomessa.

Haluaako suomalainen kiinalaisen?

Avainkysymys todellakin on, onko suomalainen kuluttaja valmis ostamaan kiinalaisen auton. Japanilaisia ja korealaisiakin pitkään epäiltiin, mutta nyt ne ovat ottaneet tukevan jalansijan markkinasta.

– Aina kun uusi valmistaja ja uusi maa tulee markkinapelikentälle, kuluttajien asenne on sellainen utelias varovaisuus. Varautuneisuutta oli aikanaan myös japanilaisia ja korealaisia autoja kohtaan. Mutta tätä varautuneisuutta vähentää aina hinta. Toisaalta MG:tä lukuun ottamatta muut nyt Suomessa olevat kiinalaisbrändit haluavat nähdä itsensä premium-merkkinä. Ja se näkyy hinnoissa. Voyah ja BYD ovat hiukan edullisempia kuin vastaavat eurooppalaiset, mutta ei se ero valtava ole. Linja-autopuolella on eri tilanne, kuulin juuri puolalaiselta kollegalta, että siellä kiinalaisvalmistajat tarjoavat busseja ilmaiseksi vuoden ajan koekäyttöön, Kallio paljastaa.

Juuri hinta on yksi ratkaisevimmista tekijöistä, kun kuluttaja tekee päätöksen autokaupasta. Kiinassa monet suuret autonvalmistajat saavat paljon valtion tukea, mikä vaikuttaa suoraan hintoihin. Edullisimmat pienet täyssähköautot maksavat Kiinassa vain 10 000 euroa.

– En usko, että ainakaan seuraavan kahden vuoden aikana olisi näköpiirissä kovaa hintakilpailua, mutta sitten ennustaminen menee vaikeaksi, kun lähestytään 2030-lukua. Selkeästi kiinalaiset ovat tulleet Eurooppaan tekemään myös katetta, eivät vain polkemaan hintoja.

Esimerkiksi BYD:in 500-hevosvoimaisen Sealin lähtöhinta on 49 000, Teslan vastaavan Model 3:n noin 52 000.

– Haaste on se, etteivät kaikki eurooppalaiset tunne brändiä, siinä menee aikaa. Perinteisillä autonvalmistajilla on vielä toistaiseksi etenkin laatumielikuvaetu puolellaan. Kiinalaisilla on vähän se ongelma, että autojen latausnopeudet ovat usein hiukan hitaampia kuin muilla. Toki plussapuolella on se, että ne ovat hampaisiin asti valmiiksi varusteltuja. Se on myyntivaltti. Tietyissä saksalaismalleissa joutuu pahimmillaan ostamaan penkinlämmittimenkin lisävarustelistalta, Tero Kallio naurahtaa.

Kuluttajille niin brändi- kuin laatumielikuvatkin ratkaisevat.

– Lisäksi myös merkkiuskollisuudella ja etenkin jälleenmyyntiarvolla on merkityksensä. Kiinalaisautojen jälleenmyyntiarvo on vielä täysi mysteeri, Kallio sanoo.

On selvää, että kiinalaiset tulevat ottamaan jatkossa haltuunsa yhä suuremman osan myös Euroopan automarkkinoista. Tuskin tämä kuitenkaan perinteisiä valmistajia suuresti horjuttaa.

– Kyllä perinteiset autonvalmistajat kiinalaisten kanssa pärjäävät, eri asia, mikä se pärjäämisen taso on. On selvää, että kiinalaiset tulevat ottamaan Euroopasta yhä lisää markkinaosuutta. Onko se pärjäämistä, että vuonna 2030 kiinalaiset ovat ottaneet 15 % markkinaosuuden vai 30 %? Jää nähtäväksi sekin, alkaako kiinalaisautojen hinta elämään jossakin vaiheessa. Nythän ne koetaan halpisautoiksi pitkälti julkisuudessa käydyn MG-keskustelun vuoksi, mutta kyllä ne yhtiöt ovat tulleet Eurooppaan tekemään katetta Kallio näkee.

– Kooltaan MG4:ään verrattava Cupra Born on karvan alle 40 000 euron auto, mutta siinä on vähän enemmän tehoja. Onhan se 10 000 euron hintaero monelle paljon, mutta ei se lopulta niin ero iso ole, jos ominaisuudet ja jäännösarvo ovat paremmat.

Ostaisiko Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja itse kiinalaisen sähköauton?

– Vaihdan aika usein autoa, alan miehenä olen avoin kaikelle. Ihan hyvin voisin kokeilla. Kun olin aikanaan panimoliiton toimitusjohtajana, minulta kysyttiin, mikä on paras olut. Vastasin, että kaikki suomalaiset ovat hyviä. Nyt laajennan tätä niin, että kyllä kaikki valmistajan valtuutettujen maahantuojien Suomeen tuomat autot ovat hyviä.

Oikaisu: Tarkennettu artikkelin 4. tekstikappaleen faktoja kiinalaisesta autoteollisuudesta 13.12.2023