Vuodenaikoihin liittyy vahvoja tunteita – Kevätjäiden lähtö nostaa pintaan mielen ongelmia
Kehon muisti on vahva ja se elää omaan tahtiaan, vaikka ihminen selittää itselleen asioita järkevästi, kirjoittaa psykologi Pirkko Lahti.
Olemme Pohjoismaissa onnekkaita, koska meillä on vielä neljä vuodenaikaa. Etelässä tai ihan pohjoisessa on vain kaksi: aurinkokausi ja sade- tai lumikausi. Vuodenaikoihin liitetään aina vahvoja tunteita. Meneillään on talvi, joka on kylmyyden ja pimeyden sekä myös eristäytymisen aikaa lukuun ottamatta juhlakausia, kuten joulua.
Lumen tulo tuo monille keveyttä ja valoa ajatuksiin. Kova pakkanen taas jäädyttää mielen. Tai sitten ei edes tule kunnon talvea, vaan liukkautta ja pelkoa. Silloin talvea pitäisi mennä tapaamaan lähes Lappiin asti. Osa meistä kokee talvikauden hyvin pitkäksi, mutta toiset taas nauttivat siitä.
”Monet rakastavat erityisesti syksyä, vaikka luonnossa tuoksuvat mädäntyvät lehdet ja pimeys lisääntyy.”
Kevät luo toivoa ja tuo uutta. Se on luovuuden ja syntymisen juhlakautta. Kaikki uudistuu, joskus ihmisen mielikin. Toisaalta kevät on myös haastavaa aikaa mielelle. Tiedetään, että kevätjäiden lähtö nostaa pintaan mielen ongelmia. Useat psyykkiset sairaudet pahenevat keväisin. Ilma enteilee uudistumista, mutta mieli kertoo murtumisesta ja väsymisestä. Väsähtäminen voi olla reaktio talveen, jos talvinen sää jatkuu pitkälle kevätkuukausiin. Tämä heijastuu jaksamiseen. Moni seuraa aika tiukasti sääennustuksia, ja mieli ennakoi selviytymistä.
Kesällä on kevyt hengittää. On valoa ja lämpöä, valoisia öitä ja kukoistusta. Sadehetket synkentävät vain hetkeksi tai antavat syyn joutilaaseen oleiluun.
Monet rakastavat erityisesti syksyä, vaikka luonnossa tuoksuvat mädäntyvät lehdet ja pimeys lisääntyy. Syksy on menettämisen ja myös surun aikaa. Tämä vaihe vuodenkierrossa koettelee usein mieltä. Se ennakoi alkavaa kaamosta ja siihen liittyviä alakulon kokemuksia. Loppusyksyyn liitetään marras, joka merkitsee kuolemaa ja korostaa vainajien merkitystä.
Itsestään selvää on, että ihmiset pitävät eri vuodenajoista ja niistä kärsiminen tai nauttiminen on yksilöllistä. Kaamosoireilu ja -masennus sekä kevätväsymys ovat kuitenkin tunnettuja ilmiöitä.
”Voimakas valo elvyttää kehoa, mutta paljastaa pölyhiukkaset ja säröt.”
Kohta edessä on kevätväsymyksen aika. Monilla työt takkuavat ja paineet kasautuvat. Pitäisi yltää uuteen ja itsekin uudistua, mutta ei vain jaksa. Kevääseen ei osu edes säännöllisiä juhlapäiväkatkoja, koska pääsiäinenkin vaihtaa paikkaa kalenterissa vuodesta toiseen. Töissä käyvillä on edessä pitkä työputki, jonka voi ehkä katkaista, kun säästelee lomiaan sopivasti.
Keväänä pidetään yleensä maalis–toukokuuta, mutta ilmastonmuutoksen vuoksi vuodenaikajaksot elävät entistä enemmän. Kevät voi tulla tavallista aiemmin tai viivästyä. Takatalvi-ilmiö tunnetaan. Voimakas valo elvyttää kehoa, mutta paljastaa myös pölyhiukkaset ja säröt. Se koettelee. Kevätväsymystä ei pidetä sairautena, mutta se voi kertoa masennuksesta.
Keho reagoi väsymyksellä. Sen muisti on vahva ja se elää omaan tahtiaan, vaikka ihminen selittää itselleen asioita järkevästi: kohta kesä ja loma ja aurinkoa riittää. Psykosomaattiset sairaudet ilmentävät ihmisen kokonaisvaltaista tapaa elää ja kokea. Samasta kertoo mielen väsymys keväisin. Kohta päästään jo talvesta – ja edessä on uusi kevät väsymyksineen.
Kirjoittaja on psykologi ja eläkeläinen.
