Apu

Kevään oudoimmat perhoset hämäävät ympäristöään – Katso upeat kuvat luonnon mestarimaastoutujista

Kevään oudoimmat perhoset hämäävät ympäristöään – Katso upeat kuvat luonnon mestarimaastoutujista
Perhoset ovat levinneet lähes kaikkialle ja sopeutuneet monenlaisiin elinympäristöihin. Joukkoon kuuluu lajeja, joiden oudot elintavat herättävät huomiota – ja olioita, joita ei perhosiksi uskoisi. Uusinta toukokuulta 2020.
Julkaistu: 27.4.2021
Lumi rahisee suksien alla. Maaliskuun lopun hankikanto kestää vielä iltapäivälläkin, vaikka lämpötila on reilusti suojan puolella.
Lumen pinnalla huomiota kiinnittää pieni, musta piste. Lähempänä se osoittautuu karvaiseksi toukaksi, joka vaeltaa päämäärätietoisesti eteenpäin.
Ruostesiipi keväthangella
Tummanruskeat karvat väpättäen toukka viilettää hyvää vauhtia lumella kaikilla kuudellatoista jalallaan. Missä lienee sen päämäärä?
Ruostesiiven toukat taivaltavat pitkiä matkoja, ja niitä voi nähdä jopa suurilla soilla ja järvenselillä etsimässä koteloitumispaikkaa. Toukokuussa, lämpimänä kevätpäivänä kotelosta kuoriutuu punaruskea, läpikuultavasiipinen aikuinen ruostesiipi.
Aikuinen, siilikkäisiin kuuluva ruostesiipi kuoriutuu toukokuussa ja lentää lyhyen aikaa kesäkuun puolella. Vaikka se on melko yleinen, näkee sitä paljon harvemmin kuin toukkaa.
Kevätvillaselkä.

Toukat leviävät tuulen avulla

Huhtikuisessa koivikossa puut hohtavat valkokylkisinä. Koivun tuohella kiipeää omituisen näköinen, noin sentin mittainen hyönteinen ja pysähtyy kevätauringon vähäiseen lämpöön. Se näyttää vähän kärpäseltä, mutta siltä puuttuvat siivet.
Tarkkaan katsoen hyönteisellä on pienet, surkastuneet siiventyngät. Se on sulkamittarin lentokyvytön naaras, jonka ainoa tehtävä on pariutua ja munia uusi sukupolvi.
Siivetöntä sulkamittarinaarasta ei hevin perhoseksi uskoisi. Mielenkiintoista on, miten laji pystyy levittäytymään, etenkin kun muniva naaras ei kykene lentämään. Jalan liikkumalla ei pitkälle pötkitä.
Sulkamittarikoiraalla siivet ovat tallella, mikä helpottaa parin löytämistä. Naaraalla on keinonsa: se ei poistu puunrungoltaan, vaan alkaa illalla levittää houkutustuoksua, joka ohjaa koiraat paikalle. Naaraan löytääkin parhaiten katselemalla illalla lentäviä koiraita.
Pitkään ihmeteltiin, kuinka sulkamittari leviää, munia levittävä naaras kun on lentokyvytön.
Selvisi, että toukat ovat leviämisen avain: ne kiipeävät kasvin latvaan ja erittävät seittiä ilmaan. Kun sitä on riittävästi, tuuli tempaa toukan ja seitin mukaansa. Samalla tavalla toimivat monet muutkin hyönteislajit, joiden naaraat ovat lentokyvyttömiä.
Täpläsirppisiipi matkii onnistuneesti kuivaa, reikäistä lehteä.

Maastoutumisen mestari

Puutarhassa kasvin varrella näkyy roikkuvan suurehko, kuiva lehti. Nyppäistäessä lehti säikäyttää leväyttämällä itsensä kahta suuremmaksi ja paljastamalla neljä tuijottavaa silmätäplää.
Lehti paljastuu yli kahdeksansenttiseksi perhoseksi, nastakehrääjänaaraaksi.
Väläyttämällä silmätäplät näkyviin perhonen säästyy lintujen hyökkäyksiltä, sillä täplät tutkitusti pelottavat perhosia saalistavia lintuja. Silmätäpliä pelotteluun käyttävät myös muun muassa silmäkiitäjä, isoapollo ja neitoperhonen.
Koivutyttöperhonen kuoriutuu kotelosta jo maaliskuusta alkaen, kun lumi vielä täplittää maata. Pienehkö mittari lentää vilkkaasti oranssit takasiivet välähdellen. Varsinkin lennossa se muistuttaa hieman nokkosperhosta, se on vain paljon pienempi.
Päivitetty 27.4.2021 – Alkuperäinen julkaisu 3.5.2020
Kommentoi »