Lumi rahisee suksien alla. Maaliskuun lopun hankikanto kestää vielä iltapäivälläkin, vaikka lämpötila on reilusti suojan puolella.

Lumen pinnalla huomiota kiinnittää pieni, musta piste. Lähempänä se osoittautuu karvaiseksi toukaksi, joka vaeltaa päämäärätietoisesti eteenpäin.

Tummanruskeat karvat väpättäen toukka viilettää hyvää vauhtia lumella kaikilla kuudellatoista jalallaan. Missä lienee sen päämäärä?

Ruostesiiven toukat taivaltavat pitkiä matkoja, ja niitä voi nähdä jopa suurilla soilla ja järvenselillä etsimässä koteloitumispaikkaa. Toukokuussa, lämpimänä kevätpäivänä kotelosta kuoriutuu punaruskea, läpikuultavasiipinen aikuinen ruostesiipi.

Huhtikuisessa koivikossa puut hohtavat valkokylkisinä. Koivun tuohella kiipeää omituisen näköinen, noin sentin mittainen hyönteinen ja pysähtyy kevätauringon vähäiseen lämpöön. Se näyttää vähän kärpäseltä, mutta siltä puuttuvat siivet.

Tarkkaan katsoen hyönteisellä on pienet, surkastuneet siiventyngät. Se on sulkamittarin lentokyvytön naaras, jonka ainoa tehtävä on pariutua ja munia uusi sukupolvi.

Sulkamittarikoiraalla siivet ovat tallella, mikä helpottaa parin löytämistä. Naaraalla on keinonsa: se ei poistu puunrungoltaan, vaan alkaa illalla levittää houkutustuoksua, joka ohjaa koiraat paikalle. Naaraan löytääkin parhaiten katselemalla illalla lentäviä koiraita.

Pitkään ihmeteltiin, kuinka sulkamittari leviää, munia levittävä naaras kun on lentokyvytön.

Selvisi, että toukat ovat leviämisen avain: ne kiipeävät kasvin latvaan ja erittävät seittiä ilmaan. Kun sitä on riittävästi, tuuli tempaa toukan ja seitin mukaansa. Samalla tavalla toimivat monet muutkin hyönteislajit, joiden naaraat ovat lentokyvyttömiä.

Puutarhassa kasvin varrella näkyy roikkuvan suurehko, kuiva lehti. Nyppäistäessä lehti säikäyttää leväyttämällä itsensä kahta suuremmaksi ja paljastamalla neljä tuijottavaa silmätäplää.

Lehti paljastuu yli kahdeksansenttiseksi perhoseksi, nastakehrääjänaaraaksi.

Väläyttämällä silmätäplät näkyviin perhonen säästyy lintujen hyökkäyksiltä, sillä täplät tutkitusti pelottavat perhosia saalistavia lintuja. Silmätäpliä pelotteluun käyttävät myös muun muassa silmäkiitäjä, isoapollo ja neitoperhonen.

Päivitetty 27.4.2021 – Alkuperäinen julkaisu 3.5.2020