Terveydenhuolto, eläinlääkärit... Näin eri alat ovat kallistuneet keskittymisen vuoksi – Asiaan pitää puuttua, ennen kuin on myöhäistä, sanoo viraston johtaja
Omistaminen keskittyy ja kuluttaja maksaa. Ensin vaikutukset näkyivät ihmisten terveysalalla, sitten eläinlääkäriklinikoilla, mutta poliitikot ovat olleet haluttomia korjaamaan tilannetta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hakee muutosta asiaan.
Eri alojen raju keskittyminen ja siitä seuraava hinnannousu on mahdollista, koska Suomessa on valittu yritysmaailman etu kuluttajien ja kansantalouden sijaan, sanoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:n johtaja Sanna Syrjälä.
Omistuksen keskittyminen koskee useita aloja, joten harva kuluttaja pystyy välttymään sen seurauksilta. Yksi viime vuosina pahimmin ketjuuntuneista aloista on eläinlääkäripalvelut, joiden tilanteesta KKV julkaisi vastikään selvityksen. Suunta alkoi, kun pääomasijoittajat tulivat markkinoille vuonna 2012 ja kiihtyi, kun isot ketjut, Animagi ja ruotsalaisen Evidensian omistama Univet yhdistyivät vuonna 2015. Uuden ketjun nimeksi tuli Evidensia, ja vuonna 2021 se osti suurimman kilpailijansa Omaeläinklinikan.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto huomasi selvityksessään, että kaupan seurauksena Evidensian hinnat nousivat vuosina 2021–2024 peräti 28 prosenttia. Se on noin 15 prosenttiyksikköä enemmän kuin alan keskimääräinen hintojen nousu tai yleisten kuluttajahintojen nousu.
Samanlaista nopeaa ja rajua muutosta on nähty muuallakin. Ihmisten terveysalalla on tehty noin 15 viime vuoden aikana satoja yrityskauppoja, mikä on johtanut kolmen suurimman yrityksen markkinaosuuden räjähtävään kasvuun ja sen myötä hintojen merkittävään nousuun. Vuonna 2008 suurten terveysyritysten markkinaosuus lääkäri- ja hammaslääkäripalveluissa oli 30 prosenttia lääkärimarkkinasta ja 20 prosenttia hammaslääkärimarkkinasta. Vuonna 2020 vastaavat luvut olivat noin 65 prosenttia ja 60 prosenttia.
Kehitys on vuoden 2020 jälkeen jatkunut samansuuntaisena. Erityisen suuri isojen ketjujen markkinaosuus on työterveyspalveluissa ja terveydenhuollon ulkoistuksissa sekä ostopalveluissa: yhteenlaskettuna jopa 80–90 prosenttia.
KKV:n selvityksessä huomattiin, että yrityskaupan vaikutus klinikoiden hintoihin oli välitön. Heti kauppojen jälkeen hintoja nostettiin 10–20 prosenttia.
– Kun kerrotaan hintavaikutus yrityskauppojen lukumäärällä, nähdään, mikä kansantaloudellinen merkitys niillä on, KKV:n johtaja Sanna Syrjälä sanoo.
Kilpailulaki mahdollistaa taktikoinnin
Terveysalan sadoista yrityskaupoista vain kahdeksan päätyi Kilpailu- ja kuluttajaviraston arvioitavaksi, sillä muissa kilpailulaissa edellytetty liikevaihtoraja ei täyttynyt. Kilpailulakia kiristettiin vuonna 2023. Nyt yrityskauppa pitää ilmoittaa KKV:lle, jos sen osapuolten yhteenlaskettu Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa ja lisäksi vähintään kahden yrityskaupan osapuolten Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää kummankin osalta 10 miljoonaa euroa.
Kun Univet ja Animagi yhdistyivät, kilpailulaissa tuolloin mainitut liikevaihtorajat täyttyivät, joten kauppa päätyi KKV:n arvioitavaksi. Kaupan ei todettu haittaavan kilpailua, joten se hyväksyttiin. Kun Evidensia osti Omaeläinklinikan, viimeksi mainitun liikevaihto jäi yrityskaupan aikaan voimassa olleen rajan alle eikä kauppaa tarvinnut ilmoittaa KKV:lle.
Syrjälän mukaan Univetin ja Animagin yrityskaupan hyväksyminen tehtiin sen hetken tietojen varassa ja tiukoissa aikamääreissä. Kauppaa hyväksyttäessä arvioidaan, kuinka paljon kilpailua menetetään ja kuinka paljon sitä jää jäljelle.
– Voidaan miettiä jälkikäteen, oliko se oikea päätös vai ei. Markkinan kilpailullinen tilanne oli kuitenkin erilainen kuin tänä päivänä, silloin oli selkeästi enemmän toimijoita kuin nykyisin.
Kaupoissa voisi jopa nähdä tiettyä suunnitelmallisuutta, jossa iso, ilmoitusrajan ylittävä yrityskauppa tehdään ensin, kun alan keskittyminen on vielä pientä. Sen jälkeen voidaan ostaa pienempiä kilpailijoita pois ilman rajan ylittymistä.
KKV:n Syrjälän mukaan nykytilanne avaa yrityksille mahdollisuuden kikkailuun.
– Nyt yrityksillä on mahdollisuus taktikoida. Ostat ensin suurimman toimijan, kun on vielä paljon toimijoita. Viranomainen hyväksyy kaupan, minkä jälkeen voit ostaa kaikki muut.
Eri alojen keskittyminen ei ole tapahtunut huomaamatta. Syrjälän mukaan KKV on pitänyt asiaa esillä toistakymmentä vuotta ja tuonut esiin tarvetta paremmille työkaluille, joilla yrityskauppoja saataisiin tutkittua.
”Liikevaihto ei monilla markkinoilla ole oikea mittari yrityksen toiminnan taloudellisesta merkittävyydestä.”
Tärkein viraston kannattama työkalu on kilpailulakiin lisättävä otto-oikeus. Sen nojalla Kilpailu- ja kuluttajaviraston olisi mahdollista vaatia yrityskauppaa ilmoitettavaksi myös tilanteissa, joissa yrityskauppavalvonnan pääsääntöiset liikevaihtorajat eivät ylity. Se toisi joustoa tilanteisiin, joissa liikevaihto ei kerro koko totuutta yrityskaupan merkityksestä alan keskittymiselle.
– Vuonna 2021 otto-oikeus oli hallituksen esityksessä mukana, mutta siitä luovuttiin ja päätettiin sen sijaan vain laskea liikevaihtorajoja, Syrjälä huomauttaa.
Hänen mukaansa liikevaihtoraja on nykyisellään hyvä. Liian alhainen raja johtaisi siihen, että virastolle ilmoitettavien yrityskauppojen määrä räjähtäisi käsiin ja kuormittaisi yritysten hallinnollista taakkaa. Syrjälän mukaan on järkevämpää kohdentaa huomio potentiaalisesti haitallisiin kauppoihin.
– Liikevaihto ei monilla markkinoilla ole oikea mittari yrityksen toiminnan taloudellisesta merkittävyydestä. Tarvitaan työkaluja, jotka ottavat sen huomioon.
Miksi se viesti ei vuonna 2021 mennyt perille?
– Se oli poliittinen päätös, jossa painotettiin yritysten etua kuluttajan ja kansantalouden edun sijaan. Elinkeinoelämä vastusti uudistusta voimakkaasti.
Otto-oikeutta vastustetaan kahdesta syystä
Syrjälä erottaa kaksi syytä, miksi lakimuutosta vastustetaan. Ensimmäinen on edunvalvonnallinen. Hyvinvointialojen liitto vastusti viimeksi todella voimakkaasti otto-oikeuden sisällyttämistä lakiin. Liitto edustaa isoja terveyspalveluyrityksiä, joten sillä on selvä intressi asiassa. Myös esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto, Perheyritysten liitto, Pääomasijoittajat ry, Kaupan liitto ja Medialiitto lobbasivat otto-oikeutta vastaan.
– Keskittäminen on tosi kannattavaa bisnestä niille, jotka sitä tekevät. He saavat isot tuotot, Syrjälä sanoo.
Hän näkee asiassa arvovalinnan. Jotta otto-oikeushanke etenisi, poliitikkojen täytyy päättää, painotetaanko kuluttajien ja kansantalouden vai yritysten etua. Toisin sanoen, sallitaanko keskittyminen ja hintojen nousu vai ei.
Toinen syy vastustukselle on, että otto-oikeus aiheuttaa yrityksille epävarmuutta ja kustannuksia. Nyt voi olla varma, että jos liikevaihtojaraja ei täyty, valvontaa ei sovelleta.
– Monien yritysten näkökulmasta nykytilanne on hyvä, eikä siihen liity epävarmuuden elementtiä.
Syrjälä huomauttaa, että muissa maissa vastaava järjestelmä on saatu rakennettua toimivaksi ja epävarmuutta hillittyä tehokkaasti, eikä se niissä enää hetkauta yrityksiä tai niiden juristeja. Hänen mukaansa otto-oikeuden hyöty kansantaloudelle on merkittävästi suurempi verrattuna siitä aiheutuviin kustannuksiin.
Lopulta yrityskauppavalvonta voi olla myös yritysten etu. Nekin ovat kuluttajia monilla markkinoilla ja ostavat liiketoiminnassaan tarvitsemiaan palveluita ja tuotteita toisilta yrityksiltä. Myös niiden lasku kasvaa, jos markkinat keskittyvät, Syrjälä muistuttaa.
– Kun työterveysmarkkina keskittyy, työnantajat ne kustannukset maksavat.
”Ei ole lakia, joka estäisi nostamasta hintoja tai heikentämästä laatua.”
Viranomaisilla on oltava työkaluja vaikuttaa keskittymiseen etukäteen, sillä kaupan jälkeen se ei enää onnistu.
– Sitten se on aika lailla game over. Otto-oikeutta vastustetaan välillä sillä perusteella, että jälkikäteisen valvonnan keinoilla voitaisiin puuttua määräävän markkinaosuuden väärinkäyttöön. Se ei pidä paikkaansa. Ei ole lakia, joka estäisi nostamasta hintoja tai heikentämästä laatua.
Hintojen säätely on Syrjälän mukaan ylipäätään menneisyyttä eikä osa toimivaa markkinataloutta, ja siihen liittyy paljon haittoja. On järkevämpää estää markkinoiden keskittymistä ja luoda edellytykset kilpailulle, sillä kun keskittyminen on tapahtunut, peli on menetetty.
Markkinoiden kilpailu parantaa tuottavuutta
KKV:ssä ollaan optimistisia sen suhteen, että otto-oikeuden hyväksyminen on vain ajan kysymys. Se on jo voimassa muissa Pohjoismaissa sekä vaikkapa Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, eikä siitä ole seurannut investointien hiipumista tai muita ongelmia, päinvastoin. Siinä missä Suomessa on suojeltu yritysten kykyä kerätä kovia voittoja, Suomea paremmin menestyvissä talouksissa kilpailu on ollut myös yritysten etu.
– Talouden tuottavuus on Suomessa selvästi alempi kuin muissa Pohjoismaissa. Markkinoiden kilpailu on keskeinen tuottavuutta aiheuttava ajuri, joten olisi johdonmukaista, että politiikka tukisi kilpailua eikä päinvastoin.
Pääomasijoittajat valtaavat markkinoita
Pääomasijoittajilla on korkea motivaatio voittojen kasvattamiseen. Keskittyviä aloja yhdistääkin usein se, että ne ovat pääomasijoittajavetoisia. Buy-and-build-konsolidaatiostrategiassa ostetaan ensin yksi alustayritys, ja sen jälkeen sen ympärille aletaan kasvattaa pienin yrityskaupoin yhä suurempaa kokonaisuutta, joka lopulta saatetaan myydä.
Kun keskittyminen oli ihmisten terveydenhuoltopalveluissa kiivaimmillaan, kaikki suuret terveyspalveluyritykset olivat pääomasijoittajien omistuksessa. Nyt osa on pörssissä. Eläinten puolella kaksi suurinta peluria, Evidensia ja muutamassa vuodessa nopeasti markkinaosuuttaan kasvattanut Vireä, ovat ulkomaisten pääomasijoittajien omistamia.
Hintojen nousun lisäksi keskittyminen voi vaikuttaa myös työntekijöiden palkkoihin ja mahdollisuuksiin vaihtaa työpaikkaa.
