
Kesäjalat kauniiksi: 6 parasta vinkkiä sandaalikuntoon
Etkö kehtaa vaihtaa umpikenkiä sandaaleihin, vaikka kesä on jo pitkällä? Näillä vinkeillä hoidat jalkasi kuntoon ja pidät ne kauniina ja terveinä vastedeskin.
Pese ja kuivaa huolella
Olennaisinta jalkojen hoidossa on päivittäinen pesu ja huolellinen kuivaus. Jos jaloissa ei ole näkyvää likaa, vesipesu riittää. Saippuaa ei kannata käyttää, koska se kuivattaa ihoa. Sen sijaan voi käyttää voidepesuaineita tai lotion-tyyppisiä perusvoiteita. Ne jättävät hieman kosteutta ihon pinnalle.
Jalkojen huolellinen kuivaaminen varvasvälejä myöten on tärkeää, koska jalkasieni viihtyy kosteissa paikoissa. Se alkaa tavallisesti rikki hautuneen pikkuvarpaan välistä. Hautumista voi ehkäistä käyttämällä varpaiden välissä pesun ja kuivauksen jälkeen talkkia tai lampaanvillaa. Sieni tarttuu helposti yleisissä pesutiloissa, joten niissä tulisi aina käyttää suihkutossuja.
Kenkiä kannattaisi vaihtaa riittävän usein, jotta ne kuivuvat käyttökertojen välillä. Muista myös vaihtaa sukat päivittäin. Keinokuitusukat ovat parhaat, koska ne eivät ime kosteutta itseensä kuten puuvilla. Käytettyjen kenkien ostamista kirpputorilta on syytä harkita kaksi kertaa, sillä sieni voi tarttua myös jalkineista.
Rasvaa säännöllisesti
Halkeilevatko jalkapohjasi kuivuuttaan? Tämä johtuu yleensä ihon liikasarveistumisesta. Se on ihon luonnollinen reaktio hankausta ja painetta vastaan. Mitä kuivempi iho on, sitä nopeammin se kovettuu. Kuiva iho myös halkeilee helposti. Vaan ei hätää: hoidoksi riittää tavallisesti jalkojen päivittäinen rasvaus.
Apteekin perusvoiteet toimivat hyvin. Voiteen pitäisi sisältää rasvaa vähintään 30 prosenttia, mutta jos iho on hyvin kuiva, jopa 60–70 prosenttia. Lotionit ovat jalkarasvaksi liian kevyitä. Sama koskee kasvorasvoja, joiden jämiä moni käyttää jalkoihinsa. Jalat kannattaa rasvata heti pesun ja kuivauksen jälkeen. Rasva imeytyy paremmin kosteaan ihoon.
Kesällä jalkapohjien liikasarveistumisen taustalla on usein liian pienien sandaalien käyttö. Tällöin kantapää ei pysy kengänpohjan sisäpuolella, vaan on koko ajan kengän reunan päällä. Tämä aiheuttaa painetta ja hankausta, minkä vuoksi iho alkaa paksuuntua, kovettua ja halkeilla.
Vältä raspaamista
Onko jaloissasi kovettumia, joita yrität poistaa raspaamalla? Lopeta heti. Säännöllinen raspaaminen tuo hankausta ja painetta iholle, ja kovettumat tulevat laajempana ja nopeammin takaisin. Raspaaminen tai jalkahöylän käyttö voi myös rikkoa ihon, mikä lisää infektioriskiä.
Kovettumien tärkein ehkäisy ja hoitokeino on päivittäinen rasvaus, joka pitää kovettuman pehmeänä ja joustavana. Oikeankokoiset kengät ja sukat ehkäisevät kovettuman pahenemista. Voit kokeilla myös iskuvaimennus- tai kärkipohjallisia. Nekin vähentävät kitkaa ja kovettumien syntymistä.
Jos kovettumat ovat kipeitä, on syytä ottaa yhteyttä jalkaterapeuttiin. Kipeän kovettuman alla voi olla esimerkiksi känsä, jonka jalkaterapeutti voi poistaa veitsellä vuolemalla. Toimenpide on veretön ja kivuton.
Hoida ja ohenna
Onko isovarpaan kyntesi muuttunut kellertävän rusehtavaksi ja samalla paksuuntunut? Kyse voi olla kynsisienestä. Se pääsee kynteen esimerkiksi kynnen alla tai kynsivallissa olevasta ihorikosta. Myös kynsisieni tarttuu herkästi yleisistä pesutiloista.
Asian varmistamiseksi kannattaa kääntyä jalkaterapeutin puoleen. Hoito vaatii kynnen saastuneen osan poiston lisäksi lääkityksen. Apteekista reseptittä saatavat itsehoitotuotteet vähentävät sienirihmastoa kynsissä ja estävät sen leviämistä. Täydelliseen paranemiseen tarvitaan kuitenkin usein lääkärin määräämää sisäistä lääkitystä.
Kynnet alkavat paksuuntua myös ikääntyessä, kun ääreisverenkierto heikentyy. Jos haluat säilyttää kyntesi kauniina, käy ohentamassa niitä jalkaterapeutilla parin kuukauden välein. Kun kynnet on ohennettu, niiden lyhentäminen onnistuu hyvin.
Joskus kynsien paksuuntumisen taustalla voi olla myös trauma: olet ehkä potkaissut varpaasi pahasti johonkin, tai varpaalle on tippunut jokin esine. Jos trauma on ollut riittävän suuri ja vaurioittanut kynnen kasvualuetta, kynsi kasvaa aina paksuna, vaikka sitä ohennettaisiin. Paksuuntuminen voi johtua myös liian pienistä kengistä, jotka hankaavat kynttä. Tällöin olennaisinta on jalkineiden vaihto. Kun hankaus loppuu, kynsi ei enää paksuunnu.
Leikkaa oikein
Varpaankynnet tulisi leikata varpaan pään muotoiseksi. Älä pyöristä kulmia, koska se voi edistää kynnen sisäänpäin kasvua. Kynttä ei pidä myöskään leikata liian lyhyeksi. Kynsi pitäisi voida tuntea sormea vasten, kun painaa varpaan päästä pehmytkudoksen kasaan.
Kovin pitkät kynnet puolestaan painavat kengissä ja voivat tehdä ihorikkoja, joiden kautta jalkasieni syntyy. Kynsileikkurien, -saksien ja viilan pitäisi olla henkilökohtaisia, koska kynsisieni voi tarttua yhteisistä hoitovälineistä.
Jotkin kynsilakat sekä asetonia sisältävät kynsilakan poistoaineet haurastuttavat ja kuivattavat kynttä. Jatkuva lakkaaminen voi myös muuttaa kynnen väriä. Siksi välillä kannattaa pitää taukoa.
Käytä oikeankokoisia kenkiä
Tiesitkö, että yli 50 prosenttia meistä käyttää liian pieniä jalkineita? Tämä voi johtaa vaivaisenluun syntyyn. Vaiva on naisilla kymmenen kertaa yleisempi kuin miehillä todennäköisesti siksi, että monet naiset suosivat kapeakärkisiä kenkiä ja korkeita korkoja.
Vaivan ehkäisy on tärkeää. Vaivaisenluu ei ole vain esteettinen haitta, vaan voi johtaa hoitamattomana varpaan sijoiltaanmenoon ja uudisluun kasvuun.
Olennaisinta vaivan ehkäisyssä ja hoidossa ovat jalkojen terveyttä tukevat arkikengät. Tämä tarkoittaa, että jalkine on sopivan pituinen. Käyntivaraa eli tyhjää tilaa varpaiden ja kengän kärjen väliin pitäisi jäädä reilun sentin verran. Kärjen tulisi mukailla varpaita eli olla pyöreä. Pohjan pitäisi olla mahdollisimman tasapaksuinen, eikä korkoa saisi olla juuri nimeksikään. Nauhalliset ja tarralliset jalkineet ovat parhaita, koska silloin kenkää voi säädellä jalkaa tukevaksi. Korkokengät kannattaisi säästää juhlakäyttöön.
Asiantuntija: jalkaterapian lehtori Mona Liljegren, Metropolia ammattikorkeakoulu
Tunnista vaivat
Jalkasieni. Rihmasienten aiheuttamaa infektiota jalassa sanotaan jalkasilsaksi, puhekielessä jalkasieneksi. Se syntyy ihorikon seurauksena. Pienikin haava voi toimia porttina infektiolle. Siksi jalkojen haavojen hyvä hoito on tärkeää. Heikentynyt vastustuskyky ja huono jalkahygienia lisäävät jalkasienen riskiä.
Sientä on tavallisimmin reunimmaisissa varpaanväleissä, mutta joskus myös jalkapohjissa. Sieni saa ihon punoittamaan, hilseilemään, kutiamaan ja vetistämään. Akuutti jalkasieni hoituu yleensä apteekin reseptittä saatavilla sienilääkevoiteilla, jos niitä aletaan käyttää heti oireiden ilmaantuessa. Kroonisessa jalkasienessä hoidoksi tarvitaan todennäköisesti myös sisäinen lääkitys, jota varten on käytävä lääkärissä.
Noin joka toisella keski-ikäisellä ja ikääntyvällä miehellä on jalkasieni. Naisilla se on harvinaisempi ja lapsilla hyvin harvinainen.
Kynsisieni. Kynsisieni pääsee kynteen esimerkiksi kynnen alla tai kynsivallissa olevasta ihorikosta. Usein se ilmaantuu isovarpaan kynteen, josta se voi levitä muihin kynsiin. Se oirehtii tyypillisesti kellertävän rusehtavana värimuutoksena, joka leviää johonkin suuntaan. Kynsi alkaa paksuuntua. Samalla sen rakenne haurastuu höttöiseksi. Kynsi voi myös olla kipeä.
Diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan sieninäyte. Sen jälkeen jalkaterapeutti poistaa saastuneen kynnen osan mikromoottorilla hiomalla. Toinen vaihtoehto on viikon mittainen haudehoito, jossa ureapasta irrottaa saastuneen osan. Lisäksi tarvitaan sienilääkitystä, yleensä sisäistä ja ulkoista. Reseptin kirjoittaa lääkäri. Hoitoprosessi on pitkä, sillä uusi kynsi kasvaa vain yhden millin kuussa.
Kynsisientä on noin kahdeksalla prosentilla väestöstä, useimmiten keski-ikäisillä tai vanhoilla miehillä. Valtaosalla on myös sienitulehdusta varvasväleissä ja osalla lisäksi jalkapohjissa.
Lähde: terveyskirjasto.fi