Škoda Kodiaq 1.4 TSI Active vm. 2017 – Valtavan kokoinen järkiostos ja joka kodin yleiskone

Etsitkö tilavaa ja moneen menoon taipuvaa autoa? Ota Škoda Kodiaq!

25.1.2024

Kun käytetty Subaru Forester oli koeajettu (TL 1/2024), lähdimme hakemaan sille kaveriksi vähän samantyyppistä, mutta tavallisempaa autoyksilöä. Hankinnan kriteerit olivat selvillä – tilaa piti olla reippaasti mutta hinnan piti pysyä kohtuulukemissa.

Isoissa Volvoissa olisi ollut tilaa vaikka kuinka, mutta V90-mallien hinnat olivat turhan korkealla tasolla. Katselimme myös Volkswagen Passateja, mutta ne olivat aika tyyriitä, eivätkä edes kovin tilavia. Mikään bussimainen tila-auto ei tällä kertaa oikein napannut, joten teimme kuten hyvin moni muukin suomalainen – lähdimme jahtaamaan meille sopivaa Škodaa.

Ykkösvaihtoehtona oli Superb, ja mielellään farmarina. Ne jotka ovat Superbin takapenkillä matkanneet, tietävät että tässä autossa on limusiiniluokan jalkatilat. Myös tavaratila on jättimäinen.

Sopivan hintaista Superbia ei SAKAn sortimentista tällä kertaa löytynyt, joten panimme tutkan uudestaan pyörimään, ja kohta nappasi. Valinta osui Škoda Kodiaqiin, joka oli vuosimallia 2017.

Mielitiettymme mittarissa oli 160 000 kilometriä. Tuo on vielä kohtuullinen lukema. Hintalapussa luki 19 900 euroa, mikä on siedettävä pyynti, vaikkei mistään erikoistarjouksesta voikaan puhua.

Kodiaqin kuskin penkillä viihtyy pitkänkin tovin.

Takaistuimella on suorastaan naurettavan väljät oltavat.

Kun tilaa kerran oltiin hakemassa, teimme Kodiaqille heti kärkeen rankan takapenkkitestin. Ensin säädimme kuljettajan istuimen niin, että 190-senttinen hujoppi mahtui mukavasti Škodan ohjaimiin. Sitten istutimme 190-senttisen koehenkilön kuljettajan taakse. Tiesimme kyllä jo etukäteen, että väljää siellä takana on, mutta kiljuimme silti riemusta. Takapenkkiläisen polvet eivät olleet lähelläkään etuistuimen selkänojaa. Mainittakoon, että Kodiaqin takaistuin on muotoiltu niin, että siellä pystyy ihan oikeasti matkustamaan kolme täysikasvuista ihmistä.

Kodiaqin tavaratila on auton tyyliin sopivasti järkyttävän iso. Se vetää peräti 835 litraa, mikä on todella muhkea lukema. Tätä autoa ei tarvitse pakata, vaan tavarat voi mättää ruumaan mielivaltaisessa järjestyksessä – kyllä mahtuu. Sähkötoiminen takaluukku kruunasi kokonaisuuden.

Škoda Kodiaq on iso katumaasturi eikä ole ajettavuudeltaan mikään namupala, vaan perusvarma suorittaja. Hyvä suuntavakaus ja jämäkkä jousitus.

Tämä iso katumaasturi ei ole ajettavuudeltaan mikään namupala, vaan perusvarma suorittaja. Hyvä suuntavakaus ja jämäkkä jousitus.

Tavaratila on järkyttävän iso, 835 litraa.

Lähdimme koeajolle iloisella, mutta samalla vähän epäileväisellä mielellä. Kodiaqin keulalla oli nimittäin 1.4 TSI -bensiinimoottori, joka on näin isoon autoon aika rohkea valinta.

Yllätyimme myönteisesti, sillä 125-hevosvoimainen nelikko kuljetti isoa Škodaa ihan kepeästi. Tietysti nyt oli kuormaa vain kahden hengen verran. Kun sisällä on viisi ihmistä ja tavaratilassa sata kiloa roinaa, niin tilanne on tietysti haastavampi. Tuolloin vaihdekeppiä saanee olla jatkuvasti hämmentämässä.

Ajettavuudeltaan Škoda on harmiton ja perusvarma. Suuntavakaus on erinomainen, joten pitkätkin matkat sujuvat leppoisasti.

Kyllä kansa tietää

Skoda on jo pitkään käyttänyt slogania ”Simply Clever”. Vapaasti suomennettuna tuo voisi olla vaikkapa "Yksinkertaisen näppärää". Näitä näppäriä pikkujuttuja löytyy Skodan autoista kymmenittäin. Ehkä huvittavin niistä on etuoven sisään sijoitettu sateenvarjo. Siitähän se lähtee mukaan näppärästi, jos taivaalta tippuu vettä niskaan.

Skodan tapauksessa nämä pikku kikkailut eivät kuitenkaan ole se olennaisin juttu. Sanoisin, että kokonaisuus ratkaisee. Skodan eri mallit kuuluvat aina kilpailuryhmänsä tilavimpiin ja parhaiten varusteltuihin autoihin. Niinpä ei ole ihme, että kalliiden autojen Suomessa Skodat – varsinkin Octavia – ovat keikkuneet vuosikymmeniä rekisteröintitilastojen kärjessä.

Joku irvileuka on sanonut, että farkku-Volvo on varakkaan Kauniaisten kunnan kansallisauto. Koko Suomen kansallisautoista ei ole epäilystä. Se on tietysti Skoda Octavia. Se ei ole liian pieni eikä liian iso, vaan juuri sopivan kokoinen. Hinta riippuu moottorista ja varustelusta, mutta kohtuullisissa lukemissa joka tapauksessa liikutaan. Kerta kaikkiaan yksinkertaisen näppärää!

– Lauri Larmela –