Honda Civic on napakka ja sähäkkä – ei sovi setämiehille

Rauli Badding Somerjoen klassisen biisin sanoja mukaillen: ”Joku sportti piti saada, fiilis oli sellainen…” Marssimme Suomenojan LänsiAuton halliin ostohousut tukevasti jalassa. Kyyläsimme vaihtoautohallin tarjontaa tarkalla silmällä – aina niitä takarivin pölynkerääjiä myöten. Yleensä emme tuonne peräkammarin puolelle vaivaudu, sillä autojen irrottaminen sieltä ajoon on työn ja tuskan takana. Etsimme GTI-Golfia tai muuta vastaavaa rassia. Tällaista klassikko-Volkkaria ei ollut tällä kertaa tarjolla, mutta onneksi äkkäsimme hallin pimeimmästä kulmasta valkoisen Honda Civicin.

Kiertelimme autoa hallin hämärissä, ja olimme heti myytyjä. Avuliaat myyjät lähtivät siirtämään Hondan edessä olevia autoja pois tieltä. Lopulta väylä oli vapaa, ja löimme Civicin tulille. Ilmoille tulvi äreää pörinää, joka veti suumme väkisinkin virneeseen – nyt oltiin asian ytimessä.