
Kasper Strömman: Sodassa on isompi hyöty algoritmin murtamisesta kuin siitä, että pystyy hiihtämään Suomen halki pervitiinipäissään
Jos niinkin konservatiivinen taho kuin Puolustusvoimat myöntää, etteivät fyysiset ominaisuudet ole kaikki kaikessa, on vain ajan kysymys, milloin se heijastuu koko yhteiskuntaan, kirjoittaa Kasper Strömman kolumnissaan.
Suomessa miehillä on tunnetusti yleinen asevelvollisuus, ja kutsuntatilaisuudessa miehet jaetaan karjan tavoin luokkiin. A-luokka on fyysisesti terveille. B-leiman saa, jos on pientä kremppaa. Jos arvio on, ettei tästä kaverista millään saada tappokonetta, luokitus on C.
Tuo jaottelu on ollut käytössä vuosikaudet, ja homma on yksinkertaistetusti toiminut niin, että A-luokan sotilaat on lähetetty metsään, B-miehet ovat saaneet kuoria kasarmilla perunoita, ja C- miehet on vapautettu kokonaan palveluksesta.

Nyt järjestelyyn on tulossa muutos, koska Puolustusvoimissa on havahduttu siihen, että moderni sota perustuu tänä päivänä enemmän droneihin ja ohjuksiin kuin metsässä samoiluun – puhutaan informaatiosodasta ja kyberhyökkäyksistä. Sekä hybridisodasta. Silloin ei fyysisellä kunnolla olekaan niin isoa painoa kuin ennen.
Voisikin sanoa, että tänä päivänä on enemmän hyötyä siitä, jos pystyy murtamaan Facebookin algoritmin, kuin siitä, jos pystyy hiihtämään Suomen halki pervitiinipäissään.
Uutiset kertovatkin, että Puolustusvoimissa ollaan valmistelemassa uutta kelpoisuusluokkaa. Sillä ei vielä ole nimeä, mutta se sijoittuisi A- ja B-luokan väliin. Kutsutaan sitä vaikka nimellä B+. Sotilaille, jotka ehkä hengästyvät vähän nopeammin, mutta jotka it-taitojensa avulla voivat saada paljon strategista tuhoa aikaan modernissa yhteiskunnassa.
Pitäisikö Tinderiinkin saada armeijan malliin B+-kategoria? Tämä henkilö ei ehkä nosta niin paljon rautaa, mutta on pirun hyvä kirjoittamaan kolumneja.
Sillä, jos jollakin, on merkitystä koko kansakunnalle. Jos niinkin konservatiivinen taho kuin Puolustusvoimat myöntää, etteivät fyysiset ominaisuudet ole kaikki kaikessa, on vain ajan kysymys, milloin se heijastuu koko yhteiskuntaan.
Otetaan vaikka deittailuappi Tinder. Pitäisikö siihenkin saada armeijan malliin B+-kategoria? Tämä henkilö ei ehkä nosta niin paljon rautaa, mutta on pirun hyvä kirjoittamaan kolumneja. Voisi toimia.
Tai entäs, jos elokuvissa olisi ikärajasuositusten sijasta ilmoitus siitä, että näyttelijät eivät ole perinteisessä mielessä hyvännäköisiä, mutta silti rautaisia ammattilaisia, joilla on fantastinen persoonallisuus? B+-näyttelijöitä. Sanoisin että maailma on valmis siihen muutokseen. Ja väitän, että se on jo käynnissä.
Edistyksellisimmät työpaikat kehottavat jättämään pois paitsi valokuvan myös sukupuolen, syntymäajan ja jopa nimen. Koska ne eivät korreloi hyvän työtehon kanssa.
Kuka muistaa vielä Miss Suomi -kisat? Se oli aina 90-luvulle saakka Suomen katsotuimpia ohjelmia, kun taas tänä päivänä enää harva välittää siitä, kuka on tänä vuonna osannut kävellä nätisti uimapuvussa. Ne kisat lähetetäänkin jollakin marginaalikanavalla.
Tai entäs se, kun ennen saatettiin pyytää ihmisiä liittämään passikuva työhakemukseensa? Nyt edistyksellisimmät työpaikat kehottavat jättämään pois paitsi valokuvan myös sukupuolen, syntymäajan ja jopa nimen. Koska ne eivät korreloi hyvän työtehon kanssa.
Aina välillä joku debatoi sen puolesta, tarvitaanko Puolustusvoimia nykymuodossaan, mutta tämän kelpoisuusluokkauudistuksen ansiosta instituutiosta tuli tärkeämpi kuin milloinkaan ennen. Koska on selvää, että tarvitsemme vahvan puolustuksen – ulkonäön tyranniaa vastaan. Ja siinä sotavoimamme tekee tästä lähtien tärkeää B+-työtä.