Oulun Nallikarin lomakylässä paistaa pohjoinen aurinko. Saksalaiset Roman Wander ja Jana Pöhl ovat palanneet takaisin matkailuautolleen. Vanhemmat ovat piipahtaneet lastensa Felixin, 1, ja Majan, 4, kanssa parinsadan metrin päässä rantahietikolla, jossa komeilee myös lasten leikkipuisto. Seuraavaksi perhe on lähdössä kaupungille.

– Matkustamme lasten kanssa asuntovaunulla Suomessa ja Pohjoismaissa kaksi kuukautta, sillä pidän isyyslomaa, Wander kertoo.

Perhe on suunnitellut matkaavansa seuraavaksi vielä pohjoisemmaksi, päätepisteeksi on suunniteltu Norjan Nordkappia.

Wander käy kysymässä reittiohjeita naapuriin majoittuneelta norjalaiselta eläkeläispariskunnalta Tornbjörn E. Olsenilta ja Evy Johnsenilta. Vastaus panee saksalaiset miettimään.

– Nyt Nordkappiin ei kannata matkustaa, sillä Pohjois-Norjassa on ollut pitkään sateista. Lähdimme auringon perässä tänne etelään Ouluun, joka on norjalaisten Riviera, sanoo Hammerfestissa asuva Olsen.

Olsen kokoaa parhaillaan asuntovaununsa viereen pöytäryhmää, sillä pariskunnan suunnitelmissa on viipyä Nallikarissa pitempään.

Hän on Evyn kanssa ties monettako kertaa Nallikarissa.

– Oulussa on mukava käydä shoppailemassa, Evy Johnsen sanoo.

Nuori saksalaisperhe on sitä ikäluokkaa, jollaisia myös Suomessa yritetään houkutella karavaana­reiksi.

– Suuret ikäluokat eivät jaksa enää matkustaa ja viettää aikaa asuntovaunussa. Se näkyy vapautuneina kausipaikkoina SF-Caravan-järjestön omilla leirintäalueilla, kertoo Matkailuajoneuvotuojat ry:n toiminnanjohtaja Antti Siljamäki.

SF-Caravan-järjestössä on 62 247 jäsentä. Uusia jäseniä kirjattiin viime vuonna 6 515.

Nuorten perheiden houkuttelussa on Siljamäen mukaan Suomessa osin onnistuttu, sillä matkailuajoneuvokaupan maaliskuun ensirekisteröinnit olivat 18,7 prosenttia suuremmat kuin viime vuoden maaliskuussa.

Matkailuautoja ja asuntovaunuja on nyt Suomessa enemmän kuin koskaan Suomen historiassa: 123 633 kappaletta. Matkailuvaunuja on rekisterissä 66 744 ja matkailuautoja 56 889.

Tammi-maaliskuun kokonaismyynti oli 416 kappaletta, mikä on lähes 15 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Ensimmäisen vuosineljänneksen myyntimäärä on suurin viiteen vuoteen.

Viime vuonna Suomessa ensirekisteröitiin 681 asuntovaunua ja 1 276 asuntoautoa.

Matkailuauto sopii Siljamäen mukaan paljon liikkuville. Perheiden matkustaessa on selvitettävä virallisten matkustajapaikkojen lukumäärä, sillä myös niin sanotulla hotellipuolella pitää istua turvavöissä. Monessa autossa nukkumapaikkoja on enemmän kuin turvavyöpaikkoja.

Asuntovaunussa on puolestaan enemmän sisätilaa. Lisäksi sen voi jättää leirintäalueelle ja tehdä vetoautolla retkiä. Auton on kuitenkin sovelluttava vaunun vetoon.

Jo yli puolet myydyistä matkailuajoneuvoista on asuntoautoja. Matkailuautoa pienempien, pakettiauton korille rakennettujen tehdasvalmisteisten retkeilyautojen osuus oli maaliskuussa 28 prosenttia. Niitä hankkivat etenkin eläkeläiset.

– Nyt on yleistynyt kimppaomistaminen. Lapsiperhe ostaa vaunun tai asuntoauton omien vanhempiensa kanssa yhdessä, kertoo autoliike Rinta-Joupin matkailuajoneuvojen myyntijohtaja Heikki Parkkinen.

Samaan aikaan nuorten ikäluokkien innostus mökkeilyyn ja kesämökin omistamiseen on hiipunut. Karavaanauksesta on tullut monelle mökkeilyn liikkuvampi korvike.

– Nuoret ja keski-ikäiset hankkivat asuntovaunuja ja -autoja harrastusvälineiksi. Autossa yövytään ja ruokaillaan kalastus- tai metsästysreissulla, kertoo johtaja Vesa Riihinen asuntoautoja tuovasta Erwin Hymer Group Suomi Oy:stä.

Hän esittelee uutta Hymerin noin 130 000 euron hintaista lippulaivaa, jonka suureen peräosan varastoon voi matkan ajaksi ajaa esimerkiksi skootterin.

– Alustan alle molemmin puolin avautuvista luukuista voi työntää laskettelusuksia ja -lautoja, sillä etuvetoisessa autossa ei ole kardaaniakselia, Riihinen kertoo.

Lisäksi monessa uudessa asuntoautossa on ajoa helpottava sivutuulivakautin.

Tänä keväänä vaunukaupassa myydyin asuntoauto on ollut Adria, toisena Carado ja kolmantena Dethleffs. Vaunukaupan kärjessä oli Hobby, toisena Adria ja kolmantena Kabe.

– Ei pidä unohtaa käytettyjä. Halvimmillaan kelpo vaunun saa noin 15 000 eurolla. Sillä voisi harrastuksen aloittaa, Parkkinen sanoo.

Moni ehdottaakin asuntoautoilusta kiinnostuvia kokeilemaan ensin vaunun tai asuntoauton vuok­rausta.

– Tunnetko sellaista perhettä, joka käyttää matkailuajoneuvoa kesät talvet? Heidän kanssaan keskusteleminen olisi loistava alku, Siljamäki neuvoo.

Eläkkeellä olevat Kaija ja Reino Tiainen tekevät uudehkolla retkeilyautolla lähtöä kotiin Siilinjärvelle SF-Caravan järjestön Oulun seudun leirintäalueelta Haukiputaan Virpiniemestä. Meren rannassa sijaitsevan leirintäalueen nimi on Rantasarka.

– Kaksi viikkoa ja noin 3 000 kilometriä tuli mittariin. Eteläisin piste Ruotsissa oli Vänernin järvi, joka kierrettiin ympäri, Reino Tiainen kertoo.

– Hienoin leirintäalue löytyi Lyxelestä, jossa matkailijoiden käytössä oli uusi keittiö astianpesu­koneineen, Kaija Tiainen osallistuu keskusteluun vierestä.

Heidän retkeilyautonsa ei ole niin suuri kuin heidän aiempi asuntoautonsa. Uusi peli maksoi noin 70 000 euroa, edullisen kesämökin verran.

– Tällä on helppo liikkua vanhojen kaupunkien ahtailla kaduilla. Kaikki tarvittavat, myös Inka-koira, mahtuvat mukaan, Reino Tiainen sanoo.

– Olemme myyneet henkilöauton, sillä käymme retkeilyautolla myös kotoa kaupassa. Lisäksi liikumme polkupyörällä, Kaija Tiainen sanoo.

Tiaiset eivät kaipaa mökkiä, sillä heillä on kotinaan omakotitalo kasvihuoneineen.

– Pakkaamme aina kotiin päästyämme auton seuraavaa reissua varten valmiiksi. Tarkoitus on käydä syksyllä ainakin Kainuussa ja miehen kotiseudulla Kiteellä.

Oululaisen Virpiniemen Rantasarkan leirintäalueella ollaan suomalaisen karavaanikulttuurin yti­messä.

Paikalla on Oulun seudun yhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Kuisma, joka johtaa Suomen toiseksi suurinta karavaanijärjestöä. Suurin on Pirkanmaan yhdistys.

– Täällä ei tarvitse olla yksin, mutta saa myös olla, jos haluaa. Täällä ei myöskään katsota sosioekonomista asemaa vaan kaikki ovat karavaanareita, Kuisma sanoo.

Vaunualueella ei Pirjo Kuisman mukaan ole kilpavarustelua.

– Jokainen elää ja liikkuu tavallaan. Vanhat ja edulliset retrovaunut ovat nyt muotia, Kuisma sanoo.

Noin puolet Rantasaran sähköliitännällä varustetusta 146 vaunupaikasta on ainaispaikkoja. Sellaisella sijaitsee 78-vuotiaan Arvi Granrothin asuntoauto. Hän on asunut asuntoautossa jo neljä vuotta vuoden ympäri. Hän ei viihtynyt etelässä jäätyään eläkkeelle konepajasta.

– Oulun seudulle veti myös Kuusamossa sijaitseva kotitalo, jossa käyn silloin tällöin, Granroth kertoo ja on lähdössä asuntoautolla kauppareissulle Haukiputaalle.

Kuusamolainen Martti Vähäkuopus kantaa henkilöauton peräkontista kukkalaatikkoa vaimolleen Merja Vähäkuopukselle. Ensi vilkaisulla huomaa, että tähän paikkaan on tultu viihtymään.

Vähäkuopukset ovat vuosien saatossa rakentaneet asuntovaunun ja laajan etukatoksen ympärille hyvin hoidetun puutarhan istutuksineen ja pensaineen. Ainaispaikalla asuntovaunu muuttuu kesämökiksi.

– Tämä on meidän lasten ja lastenlasten mummola. Heidän on helpompi tulla Oulusta tänne Rantasarkaan kylään kuin yli 200 kilometrin päähän Kuusamoon, jossa meillä on omakotitalo, Merja Vähäkuopus sanoo.

Suurin osa suomalaisista matkailuajoneuvojen käyttäjistä on aloittanut harrastuksen asuntovaunulla.

Vaunun hankintahinta ja vuotuiset käyttökustannukset ovat selvästi matkailuautoa alhaisemmat. Toisaalta asuntoauto soveltuu perheen kakkosautoksi. Erityisen hyvin asuntoauto soveltuu paljon liikkuville.

Asuntoautot ovat yleensä sisätiloiltaan pienempiä kuin asuntovaunut.

– Asuntoauton hankintaan kannattaa käyttää aikaa, koska siihen liittyy monia kysymyksiä, neuvoo Matkailuajoneuvotuojat ry:n toiminnanjohtaja Antti Siljamäki.

Yksi tärkeistä perusteista on selvittää itselleen, käyttääkö asuntoautoa vain kesällä vai ympäri vuoden. Talvikäytössä on tarpeen muun muassa lattialämmitys. Lämmitysvaihtoehtoja ovat ilma- tai vesikeskuslämmitys. Ilmalämmityksellä ”hotelli” lämpiää pakkasella nopeammin.

Muitakin tärkeitä kysymyksiä on, kuten se, liikkuuko paljon vai onko paikoillaan sekä ajaako asuntoautolla pääväyliä vai puikkelehtiiko vanhojen kaupunkien kaduilla.

Siltamäki nostaa esiin vielä sen, että on tärkeää pohtia sitäkin, onko ajokille paljon käyttäjiä ja kuljettaako mukana paljon harrastukseen liittyviä tavaroita.

Sen perusteella voi arvioida muun muassa asuntoauton säilytystilojen tarpeen.

Tärkeintä on harkita ja määrittää käytössä oleva budjetti. Se määrittää myös sen, onko syytä lähteä jo alun perin hankkimaan käytettyä asuntovaunua tai -autoa.

Kalajoen Hiekkasärkät oli viime vuonna hieman yli 100 000 kävijällä Suomen suosituin leirintäalue. Toiseksi suosituin oli Helsingin Rastilan leirintäalue ja kolmantena Oulun Nallikari, kertoo Suomen leirintäalueyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Saikkonen.

– Historian paras kesä oli vuonna 2014, jolloin kävijöitä kirjattiin noin 114 000. Suosion salaisuus on yksinkertainen: hiekka ja meri, Hiekkasärkkien aluepäällikkö Risto Apuli sanoo.

– Viime kesänä joensuulainen karavaanari kiitteli sitä, ettei Hiekkasärkillä ole sääskiä. Se ei ole meidän ansiota. Sen sijaan olemme rakentaneet kesäksi karavaanareille uuden huoltorakennuksen, Apuli kertoo.

Hiekkasärkillä asuntovaunun tai -auton sähköpaikka maksaa 24 euroa vuorokaudelta. Leirintäalueyhdistyksen Camping-kortilla maksuun saa kahden euron alennuksen. Sen lisäksi yöpymismaksu aikuiselta on 6 euroa ja kouluikäiseltä lapselta 3 euroa. Pienet lapset pääsevät ilmaiseksi.

Suomessa on yhteensä 550 eritasoista leirintäaluetta, joista noin 300 on ulkoilulain mukaisia leirintäalueita. Näistä 130 toimii ympärivuotisesti. SF-Caravan järjestön ylläpitämiä leirintäalueita on 55.

– Myös ne ovat pääsääntöisesti kaikkien käytössä. Jäsenet pääsevät yöpymään miltei puolet huokeammalla. Niiden toiminnasta vastaavat paikallisyhdistykset, kertoo valtakunnallisen SF-Caravan-yhdistyksen toiminnanjohtaja Timo Piilonen.

Yhdistyksellä on 62 247 jäsentä. Jäsenmaksu on ensimmäisenä vuonna 48 euroa. Sen jälkeen se hieman laskee riippuen paikallisyhdistyksestä, johon jäsen kuuluu.

– Leirintämatkailun harrastajia on enemmän, sillä rekisterissä on 124 000 matkailuajoneuvoa, Piilonen sanoo.

Leirintäalueilla vietettiin viime vuonna neljä miljoonaa yöpymisvuorokautta, joista 1,8 miljoonaa ulkoilulain mukaisilla alueilla. Kotimaisten leirintäyöpymisten osuus oli noin 1,5 miljoonaa. Leirintäyöpymisten määrä nousi edellisvuodesta 3,4 prosenttia. Erityisesti toukokuun yöpymismäärät kasvoivat 16 prosenttia, vaikka suuri osa maamme leirintäalueissa oli silloin kiinni.

Yöpymisistä 61 prosenttia oli matkailuajoneuvoissa, 31 leirintäalueiden mökeissä ja kahdeksan prosenttia teltassa.

SF-Caravan valitsi Kasnäs Caravanin Kemiönsaaressa ja Lieksan Vuonislahdessa sijaitsevan SFC-Rekiniemen Suomen parhaiksi lerintäalueiksi 2018.

SF-Caravan nimeää vuosittain Vuoden Caravan-alueen jäsenäänestyksen perusteella.

– Lisäksi valinnassa otetaan huomioon alueen uudistuminen ja merkittävä toiminta leirintämatkailun hyväksi, Piilonen kertoo.

– Haluamme esitellä myös uusia kohteita, sillä jäsenistö kaipaa vaihtelua, Piilonen lisää.

Vuonislahdesta vastaa SF-Caravan Pielisen Karjala ry. Sen sijaan Kemiönsaaren eteläkärjessä ympäri vuoden avoinna oleva Kasnäs on yleinen leirintäalue.

Kävijämäärillä mitaten viime vuoden viisi suosituinta SF-Caravan-leirintäaluetta olivat Maisansalo Pirkanmaalla, 59 695 henkilövuorokautta, Kuninkaanlähde Kankaanpäässä, 43 638, Vihti Park, 41 855, Kalajärvi Seinäjoella, 36 730, ja Lintulahti Keski-Suomessa, 34 034.

– Leirintäalueella on turvallista yöpyä. Lisäksi tarjolla on hyvä palveluvalikoima. Leirintäalueilla tapaa myös alan harrastajia ja saa hyviä vinkkejä, Piilonen sanoo.