Kipeän kantapään tavallisin syy on plantaarifaskiitti – Viisi vinkkiä vaivan ehkäisyyn, tunnistamiseen ja hoitoon

1. Tunnista vaiva

Kantapääkivun tavallisin syy on plantaarifaskiitti, jolla tarkoitetaan kantaluuhun kiinnittyvän jalkapohjan jännekalvon rappeumaa. Sitä potee jossain elämänvaiheessa 10–15 prosenttia ihmisistä.

Jalkapohjan kalvojänne voi rappeutua sekä iän että rasituksen vuoksi. Muita riskitekijöitä ovat ylipaino, erilaiset jalan virheasennot ja reumaattiset sairaudet. Myös akillesjänteen kireys altistaa plantaarifaskiitille. Se muuttaa jalan toimintaa, jolloin jalka rasittuu tavallista herkemmin.

Plantaarifaskiitissa kipu tuntuu tyypillisesti jalkapohjassa kantapään alla sen sisäsyrjässä. Luonteeltaan kipu on jomottavaa ja pakottavaa. Se tuntuu usein rasituksen jälkeen tai aamuisin ja öisin. Se voi jopa herättää yöllä ja tehdä kävelyn hankalaksi.

Yli puolella vaivasta kärsivistä voidaan nähdä röntgenkuvassa kantapään alle muodostunut ”luupiikki”. Se on normaali rakenne jalkaterässä, johon kalvojänne kiinnittyy. Kalvojänteen ja luupiikin välissä kulkee motorinen hermohaara, joka voi jäädä pinteeseen. Silloin voi tuntua siltä, kuin kantapäässä kaihertaisi kipeä piikki. Luupiikki ei kuitenkaan ole plantaarifaskiitin syy, eikä röntgentutkimus ole tarpeellinen vaivan diagnosoinnissa. Luupiikkiä ei liioin ole tarpeen poistaa.

2. Vähennä rasitusta

Kaikkien rasituksen aiheuttamien kantapääkipujen tärkein hoito on rasituksen vähentäminen tai lopettaminen. Palaa urheiluharrastuksiin vasta, kun vaiva on rauhoittunut ja silloinkin lisäämällä rasitusta ajan kanssa asteittain. Myös pitkäaikaista seisomista on hyvä välttää.

Kipua kannattaa lievittää tulehduskipulääkkeillä. Niitä voi käyttää viikon parin kuurina, jotta pystyy liikkumaan. Sänkyyn makaamaan ei pidä jäädä. Kengässä kantapään alla voi käyttää ilmatyynypohjallista tai silikonista kantapohjallista. Pohjallinen vähentää kantapäähän kohdistuvaa painetta ja iskuja.

3. Venytä ja hiero

Kalvojänteen venyttely on plantaarifaskiitin hoidossa erittäin tärkeää. Kipristä varpaita tuolilla istuen pyyheliina jalkapohjan alla. Rullaa pyyhettä myttyyn jalkapohjan alle koukistamalla varpaita.

Voit myös tehdä varvasjumppaa. Istu jalkapohja lattiaa vasten. Pidä muut varpaat lattiassa ja nosta isovarvasta ylös. Nosta sen jälkeen muut varpaat ylös ja pidä isovarvas lattiassa. Jos liike tuntuu hankalalta, avusta liikettä painamalla kädellä lattiassa pidettäviä varpaita alustaa vasten.

Toista molemmat venytykset 10-20 kertaa kolmen sarjassa. Öisin jalkaa voi venyttää yölastalla.

Lisäksi kannattaa hieroa jalkapohjaa istuma-asennossa pieni pallo jalkapohjan alla. Liikuttele jalkapohjaa pallon päällä 2-3 minuutin ajan.

4. Mene lääkäriin

Mikäli itsehoidosta ei ole apua tai kivun syy ei ole ilmeinen, hakeudu lääkärin arvioon. Lääkäriin tulee mennä myös, jos jalkaterä turpoaa reilusti, kipu on sietämätöntä, tai kantapäähän on kohdistunut äkillinen vamma ja kantapää ei kestä varaamista. Joskus kantapääkipu voi johtua rasitusmurtumasta, nivelrikosta tai kantaluun alla olevan rasvapatjan vauriosta.

Plantaarifaskiittiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta lääkäri voi tarvittaessa kirjoittaa reseptin voimakkaammalle tulehduskipulääkkeelle sekä ohjata potilaan fysioterapeutin vastaanotolle. Häneltä saa apua muun muassa venytysten oikeaoppiseen tekemiseen.

Hoidosta huolimatta plantaarifaskiitti on usein pitkäaikainen vaiva, joka voi oireilla jopa puoli vuotta tai pitempäänkin. Se saattaa myös uusia, useimmiten toisessa jalassa. Kroonista vaivaa siitä ei kuitenkaan yleensä tule.

5. Ehkäise hyvillä jalkineilla

Rasituksesta johtuvaa kantapääkipua voidaan ehkäistä sopivilla jalkineilla, joissa on riittävä tuki jalkaholville ja pehmustettu kanta. Liiallisen, etenkin kovalla alustalla, kuten asvaltilla, tapahtuvan rasituksen välttäminen on jatkossa aiheellista. Ratkaisu voi olla esimerkiksi juoksun vaihtaminen pyöräilyyn tai vesijuoksuun. Näin jalkaan ei tule toistuvia iskuja.

Myös jalkaterän venyttelystä ennen ja jälkeen rasituksen voi olla hyötyä. Lisäksi kannattaa pyrkiä pitämään kilot kurissa.

Asiantuntija: ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Oliver Michelsson, Terveystalo | terveyskirjasto.fi