Mitä tapahtuu, kun imaisee kannabissätkää tai hengittää höyrytettyä kannabista? Yhä useampi suomalainen tekee niin.

Joka neljäs suomalainen on kokeillut kannabista joskus elämänsä aikana, 25–34-vuotiaista miehistä jo lähes puolet. Luvut ovat vuodelta 2018, jolloin kannabiksen käyttöä selvitettiin viimeksi. Monilla kyse on kuitenkin vain kokeilusta. Tutkimuksessa edeltävän vuoden aikana kannabista oli käyttänyt seitsemän prosenttia.

– Kannabis ei ole tällä hetkellä varsinainen kansanterveysriski, mutta yksittäisille ihmisille tulee siitä haittoja ja ne voivat olla todella suuriakin, sanoo päihdelääkäri, THL:n ja A-klinikan ylilääkäri Margareeta Häkkinen.

Hänen mukaansa näitä haittoja usein väheksytään tai niistä vaietaan. Häkkinen sanoo, että kyse on lobbaamisesta.

– Kannabisteollisuus on maailmanlaajuisesti merkittävä, ja sillä on iso intressi vähätellä haittoja.

Selvitimme, mitä kehossa ja hyvinvoinnissa oikeasti tapahtuu, kun käyttää kannabista.

Säännöllinen ja pitkään jatkuva kannabiksen käyttö vaikuttaa elimistöön ja terveyteen monin tavoin. Mitä nuorempana kannabista käyttää, sitä pahempi.

Nuorten keskushermosto, eli aivot ja selkäydin, on vielä keskeneräinen ja siksi erityisen altis haitoille. Aivojen kehitys jatkuu ainakin 25-vuotiaaksi.

– Kun aivoihin laitetaan voimakkaita kemikaaleja, ne eivät kehity ihan normaalisti. Kannabis myös vaurioittaa aivoja, Margareeta Häkkinen sanoo.

Apua kannabiksen käytön lopettamiseen saa terveyskeskuksesta, opiskelijaterveydenhuollosta ja erilaisista päihdepalveluista. Jos kannabis aiheuttaa harhoja ja muuta psykoottista oireilua, kannattaa mennä lääkäriin. Ne voivat olla ensimerkki mielenterveyden sairaudesta, jota on tärkeä hoitaa.

Asiantuntija: päihdelääkäri ja ylilääkäri Margareeta Häkkinen / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja A-klinikka Oy

Lähteet: Terveyskirjasto, Hammaslääkäriliitto, Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet (THL 2019) ja Huumeiden käyttöön liittyvät psykoosit (Lääkärilehti 48/2019)