Apu

Kaapo Kakko, 18, ei anna kahden vakavan sairauden hidastaa itseään

1

Pelkkä lahjakkuus, ilo ja into eivät riitä menestykseen: se vaatii myös kuria ja uhrauksia. Kaapo Kakko muutti jääkiekkouransa vuoksi isovanhempiensa luo. Sairauksiensa vuoksi hän joutuu myös tarkkailemaan syömisiään monia muita pelaajia tarkemmin.
Kuvat All Over Press

Nuorille Leijonille (alle 20-vuotiaat) MM-kullan viime tammikuussa USA:ta vastaan ratkaissut Kaapo Kakko on siirtynyt sujuvasti A-maajoukkueeseen.

– Aika sellaista on ollut kuin odotinkin. Vauhti on kovempi ja aikaa vähemmän kuin liigassa, saati junioreissa. Kun olen päässyt pelaamaan kärkikentissä, tietty tulosvastuu seuraa iästä ja kokemuksesta riippumatta. Ei ainakaan viitsi jalkoihin jäädä, Kakko naurahti Leijona-kokemuksestaan Avulle huhtikuussa.

Jalkoihin hän ei todellakaan ole jäänyt. Hyökkääjänä pelaava Kaapo Kakko on osoittanut lahjakkuutensa Suomen peleissä miesten jääkiekon MM-kisoissa Slovakiassa. Kolmessa pelissä hänelle on kertynyt viisi maalia, mukaan lukien yksi hattutemppu Slovakiaa vastaan.

Vuonna 2001 syntyneet Kaapo Kakko ja yhdysvaltalainen Jack Hughes lienevät tulevan kesän kärkivaraukset NHL:ään. He ovat tuttuja keskenään jo junioreista.

Jos tie NHL:ään aukeaa, taitavat opinnot Turun kauppaoppilaitoksessa jäädä tauolle.

Nuori Leijona Kaapo Kakko: "Vielä äsken katselin näitä pelejä televisiosta"

"Tekee työtään innolla"

Pyöritys 18-vuotiaan Kakon ja hänen perheensä ympärillä on ollut viime päivät hurjaa. Uuden kansallissankarin isoisä Reino Kakko sanoo Apu-lehdelle, että pojanpojan pelit puhuvat puolestaan.

– Kaapo tekee työtään innolla, se riittäköön! Hänelle on nyt annettava kaikki työrauha.

MTV:n uutisissa isoäiti Heljä Kakko kertoi, miten Kaapo tykkäsi pelata mailalla jo pikku natiaisena pesuhuoneessa. Pojan intoa seuratessaan isoäiti ehätti ostamaan tälle luistimet ennen Kaapon vanhempia.

Heljä Kakko työskenteli Turussa perhepäivähoitajana ja puki Kaapolle ja muille hoidettavilleen luistimia jalkaan ja sai nähdä, miten Kaapo oppi luistelemaan isovanhempien talon lähellä Mälikkälän ulkojäillä. Sen jälkeen poikaa oli vaikea saada jäältä kotiin. Hänellä oli alusta pitäen tuntuma jäähän, ja juniorivalmentajat näkivät varhain myös hänen kiekkoälynsä.

Kaapon itseluottamuksesta ja innosta kertoo jotain se, että hän harjoitteli jo pikkupoikana nimikirjoitusten rustaamista. Nyt nimmareilla on ollut kysyntää, se on varmaa. Hänen maalintekotaitoaan verrataan Patrik Laineeseen ja peliälyään Sebastian Ahoon. Turun kiekkopiireissä nuorukaisesta on kohistu vuosia, ja monet pitkän linjan lätkäseuraajat pitävät häntä lahjakkaampana kuin ketään toista TPS:stä ponnistanutta – Koivun veljekset mukaan lukien.

Leijonien seuraavat supertähdet – seuraa näitä pelaajia

Vajaat kaksi vuotta sitten Kaapo Kakko muutti kotoaan Lietoisista isovanhempiensa omakotitaloon Turkuun. Syynä se, että matka hallille on sieltä lyhyempi kuin lapsuudenkodista. Isovanhemmista on ollut apua myös treeneihin kuskaamisessa.

Kaapo on kertonut, että hänellä on isovanhempien talossa oma sisäänkäynti ja omaa rauhaa, kun sitä tarvitaan.

"Olen sujut diabeteksen ja keliakian kanssa"

Vanhempien ja isovanhempien tukea ja apua on tarvittu myös Kaapon ruokavalion suunnittelussa. Hänellä todettiin viisi vuotta sitten diabetes ja saman tien myös keliakia, joka löytyi tähystyksessä.

Löydät linkkien takaa lisää tietoa keliakiasta ja ykköstyypin diabeteksesta.

Molempien tautien hoito on elinikäistä, ja se pakottaa potilaan tekemään monia valintoja ja kompromisseja arjessa. Kaapo on kertonut, että muutos oli aluksi tietenkin vaativa ennen muuta ruokavalion osalta. Hän sanoo olevansa nyt tautien kanssa aivan ”sujut”.

Hankalinta keliakiassa on, että Kaapo joutuu miettimään syömistään paljon tarkemmin kuin muut pelikaverit. Hän joutuu aina varmistamaan ruoasta, että se on gluteenitonta.

Kaapo Kakon rohkea ulostulo sairauksistaan on ollut vertaistukena muille samoja tauteja sairastaville junioriurheilijoille.

Urheilu laskee verensokeria

Diabetes ei ole sinänsä mikään este urheilulle, kun hoitotasapaino on kunnossa. Hoitotasapainon saavuttaminen on tärkeää sekä terveyden että suorituskyvyn kannalta. Liikunta lisää elimistön insuliiniherkkyyttä ja laskee verensokeria, ja urheilun verensokeria laskeva vaikutus näkyy usein tunteja suorituksen päättymisestä elimistön täyttäessä vielä sokerivarastojaan.

Kaapo treenaa päivittäin vähintään kolme tuntia ja tarvitsee kaikkien huippu-urheilijoiden tavoin paljon ruokaa. Jo aamiaisen on oltava monipuolinen, jotta jaksaa aamutreenit. Ensimmäisen välipalan hän syö niiden yhteydessä.

Lounaan ja päivällisen jälkeen lista jatkuu iltapalalla – ja usealla välipalalla.

– Leipiä tulee otettua mukaan välipalaksi, samoin gluteenittomia patukoita, hän kertoo.

Peliressuilla Kaapo Kakon gluteenittomien ruokien ennakkotilaukset hoitaa joukkueenjohtaja, ja Kaapon mukaan hyvin on hoitanutkin.

TPS:ssä Kaapo Kakko on ainoa keliaakikko, mutta muista joukkueista on tullut vastaan kohtalotovereita.

Lähteet: Apu, MTV:n uutiset, Ilta-Sanomat, Iltalehti, Keliakialiiton Gluteeniton elämä -jäsenlehti, www.terveurheilija.fi

Julkaistu: 14.5.2019