Eeva

Näin muokkaat ajatuksiasi ja voit paremmin

Näin muokkaat ajatuksiasi ja voit paremmin

Häiritseekö sinua jatkuva ajatusten virta? Sorrutko aina negatiivisuuteen ja murehdit tulevaa? Opettele elämään tässä hetkessä ja ajattelemaan oikein.
Teksti Kirsi Hemanus
Mainos

Elämänlaatu paranee, kun opettelet kiinnittämään huomion tähän hetkeen ja tekeillä olevaan asiaan, väittää psykologi, psykoterapeutti Arto Pietikäinen.

Nykyään puhutaan paljon mindfulnessista, mutta Pietikäisen mukaan tietoinen läsnäolo tai tietoinen, hyväksyvä havainnointi kuvaa paremmin sitä, mistä on kyse.

Mutta mitä nämä ajattelutaidot käytännössä tarkoittavat, Arto Pietikäinen? Millaisia tietoisuustaitoja elämässä tarvitaan?

Keskittymisen taito on kaikille tärkeä, se, että osaa pitää huomion asiassa, jota kulloinkin tekee. Se koskee niin työntekoa kuin muutakin elämää. Läsnä oleminen hetkessä ja omassa tekemisessä tuo arkeen elämänlaatua. Ihmisillä on taipumus suunnata ajatukset joko menneeseen tai tulevaan, vatvoa jo tapahtunutta tai miettiä, mitä ehkä tulee tapahtumaan. On todettu, että asioiden vatvominen ja murehtiminen altistaa masennukselle. Niiden sijaan huomio kannattaisi kiinnittää aistitodellisuuteen.

Miten voi oppia olemaan läsnä hetkessä?

Sitä voi harjoitella kiinnittämällä huomio tiettyyn kohteeseen ja havainnoimalla sitä. Tavoitteena on välttää arvostelemista ja sen sijaan pyrkiä hyväksymään sen, mitä havaitsee. Kohteena voivat olla omat ajatukset ja tunteet, tai vaikka ulkoa kuuluvat äänet tai kehon tuntemukset.

Asiaan kannattaa tutustua kokeilemalla. Kun mieleen nousee jokin ajatus tai tunne, voi todeta, että nyt ajattelen tai tunnen näin, ja olla tuomitsematta tunnetta. Antaa ajatusten ja tunteiden tulla ja mennä. Ihminen ei ole yhtä kuin ajatuksensa. Voi pyrkiä tarkastelemaan omia ajatuksiaan ulkopuolelta, neutraalisti. Silloin jää mahdollisuus valita tietoisesti, miten missäkin tilanteessa toimii.

Miten jokapäiväisessä arjessa voi harjoittaa tietoista läsnäoloa?

Kaikessa tekemisessä voi pysähtyä havainnoimaan ja aistimaan, miltä se tuntuu. Syödessä voi aistia, miltä ruoka tuntuu suussa ja miltä se maistuu. Suihkussa voi keskittyä havainnoimaan, miltä lämmin vesi tuntuu iholla. Rutiineista saa aistien kautta irti paljon sellaista, mitä ei tavallisesti tule huomanneeksi.

Auttaako tietoisen läsnäolon oppiminen hallitsemaan stressiä?

Kyllä. Itsensä voi ankkuroida nykyhetkeen vaikkapa hengityksen avulla, jolloin saa huomion pois mielen ahdistavista syövereistä. Kun saa välimatkaa huoliajatuksiin, stressi lievenee. Kyse ei ole rentoutusharjoituksista, mutta tietoinen läsnäolo tuo usein myös rauhoittumista ja rentoutumista.

Lisääkö tietoinen läsnäolo itsehillintää?

Kun ihmisellä on autopilotti päällä, eli hän toimii ja käyttäytyy ikään kuin automaattisesti omien tottumustensa mukaisesti, hän ei aktiivisesti valitse, mitä tekee. Voi pohtia, ovatko esimerkiksi erilaiset mielihaluteot todella tietoisia valintoja vai ovatko ne vain tapa, josta voi yhtä hyvin kieltäytyä.

Mitä ovat ajatusesteet?

Ihminen kehittää mielessään selityksiä sille, miksi hän ei voisi toteuttaa muutoksia tai rikkoa totuttuja tapoja. Esimerkiksi epäonnistumisen pelko, joka viriää, kun miettii omalle epämukavuusalueelle menemistä, paisuu mielessä niin suureksi, että ihminen luopuu yrittämisestä. Omassa ajattelussa voi olla pinttymiä, jotka eivät palvele eteenpäin menemistä. Sellaisenkin ajatuksen voi hyväksyä tyyliin ”ahaa, nyt tuli tällainen ajatus tai tunne”, mutta sitten kannattaa miettiä, mistä ajatus johtuu ja onko se hyödyllinen.

Voiko omiin tunteisiin vaikuttaa?

Omiin tunteisiin ei voi juurikaan vaikuttaa, mutta omaan käytökseen voi, eli siihen, miten reagoi tunteisiin tai tulkitsee niitä. Kannattaa asettaa tavoitteet sen mukaan. Tavoite ”haluaisin olla onnellinen” ei ole sellaisenaan realistinen, vaan se on niin sanottu tavoiteansa. Sen sijaan voi tehdä asioita, jotka tuottavat sisäistä tyydytystä ja ovat siksi palkitsevia.  Ihminen voi myös oppia vähentämään epämiellyttävien tunteiden vaikutusvaltaa tietoisuustaitojen avulla niin, että ne eivät enää estä häntä liikkumasta kohti tavoitteitaan.

Mitä iloa tietoisesta läsnäolosta on parisuhteessa?

Tietoinen läsnäolo auttaa kohtaamaan toisen ihmisen sellaisena kuin hän on, eikä omien mielikuvien tai stereotyyppien kautta. Parisuhteeseen tietoinen läsnäolo tuo palkitsevaa vuorovaikutusta ja laatua. Sillä voi olla suuri positiivinen vaikutus seksielämään, läheisyyteen ja hellyyteen.

Entä perhe-elämässä?

Tietoinen läsnäolo auttaa meitä tunnistamaan ja tiedostamaan, mitkä asiat ovat meille tärkeitä ja kenestä todella välitämme. Se auttaa toimimaan ja tekemään valintoja myös vanhempana ja kasvattajana. On hyvä pohtia, missä suhteessa oma käyttäytyminen ja valinnat ovat omiin arvoihin nähden. Elämmekö niin kuin todella haluamme? Miten voisimme muuttaa elämäämme kohti sitä, millaista toivoisimme sen olevan? Jos ajan viettäminen yhdessä lapsen tai vanhuksen kanssa on tärkeää, järjestämmekö sille aikaa?

Tämä on osa sisäistä palkitsevuutta. Kun pysähdymme pohtimaan arvojamme, se voi motivoida meitä tekemään vaivalloisiakin asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi elämäntapamuutokset, vaikkapa laihduttaminen tai tupakoinnin lopettaminen, mutta myös ihmissuhteista huolehtiminen.

Miksi niin harvoin pysähdymme pohtimaan arvojamme ja sitä, elämmekö niiden mukaan?

Valitettavasti ihminen tarvitsee usein jonkin kriisin, esimerkiksi sairastumisen, herätäkseen pohtimaan näitä asioita. Silloin pysähtyy usein miettimään, käyttääkö aikansa viisaasti. Elämän loppupuolella on myöhäistä katua, muutokset kannattaa tehdä ajoissa.  Elämään saa paljon mielekkyyttä ja elinvoimaa, kun siitä tulee sisäisesti palkitsevaa eli omien arvojen mukaista.

Näitä asioita mietitään usein myös elämän taitekohdissa, vaikkapa avioeron yhteydessä, lasten lähtiessä kotoa tai eläkkeelle jäädessä. Silloin aika on usein otollinen elämänmuutokselle.

Parasta tietysti olisi, jos omia arvojaan tulisi pohtineeksi arjessa, ilman kriisiä. Tällaiseen voi olla tarvetta esimerkiksi silloin, jos elämä tuntuu pelkältä suorittamiselta ja siitä on kadonnut mieli, vaikka kaikki olisi periaatteessa muuten hyvin.

Pitäisikö tietoisuustaitoja opettaa jo koulussa?

Ruotsissa on saatu hyviä tuloksia läsnäolon taitojen opettamisesta lukiolaisille. Kyse on juuri niin sanotusta HOT-kurssista eli hyväksymis- ja omistautumistaitojen harjoittelusta. Siitä on nuorille apua paitsi stressinhallinnassa, myös myöhemmin elämässä. Suomen kouluissa näitä taitoja ei vielä juuri opeteta, mutta täälläkin on vireillä tutkimuksia, joissa läsnäolon taitoja harjoitellaan jo alakouluikäisten kanssa.

Lue lisää: Arto Pietikäinen: Joustava mieli. Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen ylivallasta (Duodecim 2014), Joustava mieli parisuhteessa (Duodecim 2011), Kohti arvoistasi. Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin (Duodecim 2014) www.joustavamieli.com

Kuvitus: Anu Ikävalko

Juttu on julkaistu Eevan numerossa 12/2014.

Julkaistu: 26.12.2016