Apu

Joka kymmenes hiihtäjä on joutunut laturaivon uhriksi



Joka kymmenes hiihtäjä on joutunut laturaivon uhriksi

Laturaivoaja terrorisoi muita ulkoilijoita. Tuoreen tutkimuksen mukaan sekä miehet että naiset ovat kokeneet ladulla huutelua ja jopa väkivaltaa.
Teksti Hannu Koskela
Kuvat 123rf

Kaikille hiihtely ei ole auvoista ja rentouttavaa harrastamista raikkaassa auringonpaisteessa ja kimaltavilla hangilla. Suomen Ladun Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan Helsingin ja Uudenmaan suuralueella jopa joka kymmenes hiihtäjä on joutunut laturaivon uhriksi. Raivominen on ollut huutoa ja kirouksia tai peräti sauvalla iskemistä.

Tutkimuksen mukaan sekä miehet että naiset ovat kokeneet yhtä lailla hiihtoladulla epäasiallista käytöstä tai puhetta.

- Jokavuotinen keskustelu laturaivosta on taas käynnissä, eikä se valitettavasti synny tyhjästä, Suomen Ladun viestintäpäällikkö Panu Könönen sanoo.

- Yksittäisten räyhääjien takia ei kannata mustamaalata koko hienoa liikuntalajia. Ladulla raivoavan elämä saattaa olla kiireistä, stressaavaa suorittamista. Ladun hän mahdollisesti kokee vain itselle kuuluvaksi omaksi tilakseen, jonne ei muita sovi, Könönen pohtii.

Laturaivo on tiiviisti asutun Etelä-Suomen ongelma. Maamme pohjois- ja itäosissa epäasiallista kohtelua ladulla on kohdannut vain yksi prosentti eli joka sadas hiihtäjä.

Eniten laturaivoa on koettu siellä, missä on eniten ihmisiäkin eli Helsingin ja Uudenmaan suuralueella – peräti 11 % vastaajista. Esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomessa vain prosentti vastaajista oli kokenut ladulla epäasiallista kohtelua.

Könönen toivoo laturaivosta nousseen julkisen keskustelun rauhoittavan rauhallisten kuntoilijoiden hiihtopäivää terrorisoivia yksilöitä.

- Ladulle kannattaisi lähteä ilman suorituspakkoa ja ilman täyteen ahdetun kalenterin aiheuttamia paineita. Hiihto on hyväksi kaikille isoille lihaksille, verenkierrolle ja koko keholle. Se on parasta kestävyysliikuntaa, Könönen kehuu.

Vastaajista 34 % ilmoitti hiihtäneensä tänä talvena. Suositumpi hiihtotyyli oli perinteinen, jolla oli hiihtänyt 22 % vastaajista. Luistelutyylillä eli vapaalla oli hiihtänyt 4 % ja molemmilla hiihtotyyleillä 8 % vastaajista.

Laturaivotapauksissa on menty niin pitkälle, että ladulle sujuttelemaan lähtevä voi olla fyysisessä vaarassa. Mutta Könönen miettii, että myös pinna kireällä toisia tölvivä laturaivoaja saattaa olla vaarassa – jos paha tuuli iskee omassa päässä.

Könönen ymmärtää, että toiset hiihtävät nopeammin vapaalla ja toiset hitaammin perinteisellä tyylillä. Kaikkien pitäisi talonpoikaisjärjellä ymmärtää, että kävely saati mopoilu ladulla ei ole sallittua. Suomen Ladulla on suositusohjeet latuliikenteeseen.

- Yhtä kaikki rennosti ladulle! Könönen toivoo.

- Kevät on nyt parhaimmillaan ja lunta on tänä talvena koko Suomessa etelää myöten.

Tutkimuksen mukaan vähiten hiihtivät 25–34-vuotiaat (24 %). Eniten hiihdettiin maalaiskunnissa (39 %) ja vähiten yli 50 000 asukkaan kaupungeissa (30 %).

Näin vältyt laturaivolta

  1. Muista, että latu on yhteinen. Ota muutkin hiihtäjät huomioon.
  2. Hiihdä aina oikealla, ohita vasemmalta.
  3. Valitse hiihtotyylisi. Älä luistele perinteisen ladun päällä.
  4. Siirry pois ladulta, jos haluat ottaa selfien tai pysähtyä muuten vain.
  5. Anna toisille tarpeeksi tilaa hiihtää tai laskea mäkeä.
  6. Älä ulkoiluta koiraa ladulla.
  7. Älä kävele ladulla tai riko sitä muullakaan tavalla.

Suomen Ladun Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn vastasi 504 15–79 -vuotiasta suomalaista ympäri maata. Kysely toteutettiin 12.–13.3.2018.

Julkaistu: 16.3.2018