Apu

Luonnollisesti kahden – ilmastotietoisuuden herättäminen yhdistää Mari Pantsaria ja Jyri Häkämiestä

Luonnollisesti kahden – ilmastotietoisuuden herättäminen yhdistää Mari Pantsaria ja Jyri Häkämiestä
Jyri Häkämiehen ja Mari Pantsarin ruokapöydän ääressä ei kannata ehdottaa lomamatkaa lentäen tai ostoksia kaupan lihatiskillä. Ilmastotietoisuuden herättäminen on pariskunnan yhteinen intohimo ja missio.
Julkaistu: 2.1.2022

Kohtaaminen. Syksyllä ilmestyneessä muistelmateoksessaan Väistämättä Jyri Häkämies toteaa, että uranvaihto politiikasta EK:n johtoon ja yksityiselämän muutos osuivat samaan kohtaan.

Hän kirjoittaa jokaisen avioeron kokeneen tietävän, että ratkaisu ei ole koskaan helppo. Ero oli lööpeissä alkuvuonna 2013, mutta hän ei valita niistä, koska julkisuus kuuluu poliitikon elämään.

Mari Pantsar ja Jyri Häkämies olivat jo aiemmin tutustuneet työkuvioissa työ- ja elinkeinoministeriössä. Jyri oli tuolloin elinkeinoministeri, Mari johti Cleantech-liiketoimintaa. Jyri arvosti Maria yhteistyökumppanina.

– Mari osoittautui heti tekijäksi, joka haluaa saada asioita aikaan. Pidän häntä enemmän asioiden uudistajana kuin tutkijana, Jyri toteaa.

– Olin tuntenut poliitikkoja ennenkin, eikä minulla ollut heistä vahvoja mielikuvia. He ovat ihmisiä siinä missä muutkin. Niin olen aina ajatellut, Mari kertoo.

Asiat johtivat toisiin. Yhteen Häkämies ja Pantsar muuttivat alkuvuonna 2013 ja menivät naimisiin 2016. Jyrillä oli edellisestä liitostaan kaksi poikaa, Marilla tytär.

Arki. Pariskunta asuu viikot työn vuoksi Helsingissä ja vapaa-ajan Hollolassa sijaitsevalla maatilalla, joka on tullut Marin puolelta.

Ympäristötietoisuus kuuluu arkeen. Talossa käytetään vihreää sähköä. Matkat Helsinkiin he ajavat hybridiautolla ja vain kerran viikossa. Nelisen vuotta sitten Mari myi bensa-autonsa ja osti kokoontaitettavan polkupyörän. Hollolassa hän ottaa tarvittaessa taksin.

Lentomatkustamista Mari välttää, mutta ei voi luvata, ettei koskaan lentäisi työmatkoilla. Jyri tietää, että hän tulee työssään matkustamaan eikä ole lentämisen suhteen yhtä tiukka kuin puolisonsa.

– Mutta ehdotus lomamatkasta lentokoneella on vaativa rasti Marin suuntaan, Jyri sanoo.

Keittiössä valmistuu kasvis- ja sieniruokia, ja pari kokeilee innokkaasti uusia vegetuotteita. Lihaa ei osteta. Riistaa kyllä syödään. Mari on Jyriä ehdottomampi lihansyönnin suhteen. Perunoita he viljelevät itse ja kertovat, että toissa kesänä niistä tuli erinomaisia, viime kesänä ei.

Vaikka ruoanlaitto on kemiaa ja Mari on kemiasta väitellyt tohtori, ruoanlaitto on Jyrin harteilla.

– Minua ei päästetä keittiöön enkä sinne himoitsekaan. Jyrille ruoanlaitto on terapiaa. Nautit siitä, Mari sanoo ja katsoo hymyillen puolisoaan.

Jyri Häkämies kiittää puolisoaan Mari Pantsaria siitä, että tämä on herätellyt häntä ilmastokysymyksissä. – Se valaistus tapahtui Pollenpolun ruokapöydän ääressä. Mari sanoo, että on hyvä tapa, jos jokainen tekee yhden ison ympäristöteon vuodessa.

Jyri lisää, että Marilla on kemistin kädet: hän ei tarvitse patalappuja, koska hän on käsitellyt kuumia astioita ja koeputkia opiskeluajoista asti.

Hollolan-talossa ja sen ympärillä riittää mieluista tekemistä. Edellisenä viikonloppuna he ovat pilkkoneet tuulen kaatamia puita ja hakanneet halkoja. Jyri ajaa vanhalla traktorilla, ja se on hänen mielestään upeaa. He käyvät yhdessä lenkillä, ja kuntosali löytyy omasta talosta.

Häkämiehen 53-kiloinen Hukka-koira herätti huomiota

Marilla on Hollolassa talon yhteydessä hevostalli, jossa hänellä oli kaksi lämminveristä, joista jouduttiin luopumaan.

– Toinen hevosista, Kauko, oli jo 23-vuotias ja oli aika laittaa hänet pois. Kaksitoistavuotias Missi sai uuden kodin, sillä hevosen ei ole hyvä olla yksin, se tarvitsee lauman. Kauko on haudattu pellolle kodin lähelle, sillä minulla ei ollut sydäntä viedä häntä teurastamoon, Mari kertoo.

Marilla oli myös 53-kiloinen schäfer, Hukka. Helsingissä Jyri herätti huomiota kävellessään sen kanssa ja pohti, että se olisi oiva kaveri työmarkkinaneuvotteluissa. Koira sai eutanasian yksitoistavuotiaana, kun sen alkoi olla vaikeaa liikkua.

– Hukasta luopuminen oli kova paikka, mutta Mari sanoi, että koiraa ei saa pitää ihmisen takia, vaan sen pitää saada tehdä koiran hommia.

Marilla on aina ollut eläimiä, ja hän oli vakaasti päättänyt tulla eläinlääkäriksi. Lukiolaisena hän oli työharjoittelussa eläinlääkärissä. Yhdeltä koiralta leikattiin perna, ja Mari pyörtyi. Pian tuotiin lopetettavaksi vanha ja sairas kissa. Mari itki kaksi päivää, ja ammattihaave muuttui. Hukka-koiran lähtö sen sijaan oli luonteva, koska siihen hän oli valmistautunut. Tällä hetkellä talossa ei ole eläimiä.

– Koirakuume on, ja kova on hevoskuumekin, mutta hevoset eivät sovi tähän kiireiseen työhön, Mari sanoo.

Intohimo. Paria yhdistää asenne: asiat on tehty ratkaistaviksi eikä niiden kanssa jäädä junnaamaan. Jyriä luonnehditaan kärsimättömäksi, ja hän tunnistaa sen. Kärsimättömyydessä on sekä plussaa että miinusta. Kun ajatus on, että nopeammin, enemmän ja korkeammalle, hän hoputtaa ja turhautuu, kun tulee seinä vastaan.

Puoli tuntia parturissa voi olla Jyrille koettelemus, mutta puolison kanssa temperamentit kohtaavat.

– Mari on matemaattinen lahjakkuus, ja hänellä on parempi ongelmanratkaisukyky kuin minulla, Jyri toteaa.

– Nauramme paljon emmekä jää murehtimaan asioita, vaan etsimme ratkaisuja, Mari kertoo.

Vaikuttaminen ja uudistaminen on molemmille intohimo.

"Aiemmin ajateltiin, että seuraavan sukupolven asiat ovat paremmin. Nyt perintö huolestuttaa."
Jyri Häkämies

Mari ja Jyri ovat tulleet Avun haastatteluun, koska haluavat puhua ilmastonmuutoksesta. Mari tunnetaan ilmastoaktivistina, joka twiittaa ahkerasti ilmastonmuutoksesta, luontokadosta ja ylikuluttamisesta. Jyri myöntää auliisti, että puoliso on vaikuttanut merkittävästi hänen ilmastoajatteluunsa.

– Tilanne on vakava. Aiemmin ajateltiin, että seuraavan sukupolven asiat ovat paremmin. Sotien jälkeen ihmiset olivat valmiita tekemään paljon töitä ja tinkimään sen eteen. Nyt perintö huolestuttaa, Jyri sanoo.

Mari Pantsar ja Jyri Häkämies valitsivat kohtaamispaikaksi Helsingin keskustakirjaston, Oodin, koska se on kaunis.

Jyrin mukaan yrityselämä on herännyt vahvasti ja näkee välttämättömänä toimia kestävän kehityksen puolesta. Osa näkee, että teollisuus on osa ympäristöongelmaa. Jyri taas kokee, että se on osa ratkaisua ja ilmastokysymys on myös Suomelle hyvä bisnesmahdollisuus.

Mari on luonnontieteilijänä tiennyt pitkään, miten vakavia asioita ilmastonmuutos ja luontokato ovat.

– Luonto hupenee koko ajan, ja se on elämän ja kuoleman kysymys. Ihminen on käyttänyt luontoa liikaa pitkään. Pitäisi ymmärtää, että on pikkuhiljaa tullut aika antaa sille takaisin.

Mari on luonnontieteilijänä tiennyt pitkään, miten vakavia asioita ilmastonmuutos ja luontokato ovat. Jyri kokee, että teollisuus on osa ratkaisua ja ilmastokysymys on myös Suomelle hyvä bisnesmahdollisuus.

Ongelmien ratkaisulla on veretseisauttava kiire. Mari haluaa kannustaa siihen, että maailmanmitassa vauras Suomi ottaisi ilmastoasioissa kokoaan isomman roolin: Meillä on hyviä yrityksiä ja teknologiaa, jota voi viedä. Ei voi päivitellä sivusta, pitää toimia.

– Missä on empatia, kun puhutaan luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta? Sitä riittää lähipiiriin ja omaan maahan, mutta riittääkö kauemmaksi, jossa ihmiset kärsivät?

Jyri muistuttaa, että jos ilmastonmuutos etenee, Afrikasta lähtee satoja miljoonia ihmisiä kohti Eurooppaa. Ratkaisuja pitää hakea globaalisti, ei paikallisesti. Helppoja vastauksia ei ole, mutta koko ajan keksitään parempia innovaatioita.

Vastoinkäyminen. Vuonna 2019 Jouni Kerosen kanssa julkaisemansa Tienhaarassa-kirjan esipuheessa Mari kertoo oman kokemuksensa luonnonkatastrofista. Jouluna 2004 hän oli perheensä kanssa Thaimaassa lomamatkalla. He palasivat likaisissa kesävaatteissa ja varvassandaaleissa. Matkamuistoina heillä oli kolme ”pelastautumispuun” lehteä. Hän kirjoittaa, että tsunamista muistuttavat enää haalenneet arvet ja nilkan tatuointi, jossa lukee thaiksi ”Tsunami 26.12.2004”. Kun Marilta kysytään, mitä tatuoinnin teksti tarkoittaa, hän vastaa: ”Älä koskaan valita pienistä.”

Hän kirjoittaa kirjassaan, ettei halua puhua asiasta enempää, koska yli 230 000 ihmistä menehtyi. Hän myös mietti, miksi heille, joilla asiat olivat muutenkin niin hyvin, ei käynyt vakavammin.

"Tsunami varmasti muutti suhtautumistani elämään, mutta en osaa sanoa miten. Ajattelen, että vastoinkäymiset ovat oppimisen paikkoja. Niitä tulee, niistä on selvittävä ja mentävä eteenpäin."
Mari Pantsar

Tsunami palaa mieleen aina, kun Mari lukee uutisia luonnonkatastrofeista, joita ilmastonmuutos lisää entisestään.

– Tsunami varmasti muutti suhtautumistani elämään, mutta en osaa sanoa miten. Jokaisella on vastoinkäymisiä, niin minullakin, mutta olen niiden kanssa sinut eivätkä ne enää kaiverra mieltäni. Ajattelen, että vastoinkäymiset ovat oppimisen paikkoja. Niitä tulee, niistä on selvittävä ja mentävä eteenpäin.

Jyri Häkämies muistetaan "Venäjä, Venäjä, Venäjä" -puheestaan

Jyri koki myrskynsilmänsä puolustusministerinä. Hän puhui 2007 Washingtonissa Suomen turvallisuushaasteista ja sanoi sanat: Venäjä, Venäjä, Venäjä.

Puheesta nousi kohu Suomessa, ja myös presidentti Tarja Halonen arvosteli häntä.

– Myrskyn jälkeen mietin, että sanonta ”mikä ei tapa se vahvistaa” pitää paikkansa. Sen jälkeen mikään vastoinkäyminen ei muserra, mutta en suosittele sitä kokemuksena.

Kovimmankaan riepottelun aikana hän ei ajatellut eroamista, koska koki olleensa oikeassa. Jälkikäteen samaa mieltä ovat olleet muutkin. Sen kohu aiheutti, että muistikuvat puheen jälkeisistä viikoista ovat hatarat.

Mari huomauttaa, että siipan puheesta jäi elämään kolmen sanan käyttö, kun halutaan korostaa jotakin asiaa.

Lopulta vastoinkäymisistä isoimmat kuitenkin koskevat aina läheisiä. Siksi molempien mielestä on onnekasta, että ollaan terveitä ja lasten asiat ovat hyvin.

"On selvää, että jos ilmastonmuutoksen hillinnässä ei onnistuta, ei onnistuta muussakaan."
Jyri Häkämies

Unelmat. Marin mukaan he ovat malliesimerkki siitä, miten yhteinen missio voi yhdistää eritaustaisia ihmisiä.

– On tärkeää tehdä oma osansa ja nähdä, että sillä on merkitystä. Jonain päivänä, kun jäämme pois työelämästä, seuraamme, kun muut tekevät niitä asioita.

Jyri muistuttaa, että on helppoa vaatia täydellistä maailmaa katsomosta. Hän taas hakee työssään ratkaisuja neuvotellen. Tavoitteena ei ehkä ole täydellinen maailma, mutta aina askel eteenpäin.

– On selvää, että jos ilmastonmuutoksen hillinnässä ei onnistuta, ei onnistuta muussakaan.

Jyri Häkämies, 60

● Valtiotieteiden maisteri. Kokoomuksen kansanedustaja 1999–2012. Puolustusministeri 2007–2011, elinkeinoministeri 2011–2012. EK:n toimitusjohtaja 2012–.

● Harrastukset: tennis, painonnosto, lenkkeily, kuntosali, ruoanlaitto.

Mari Pantsar, 52

● Filosofian tohtori (analyyttinen kemia), dosentti, UPM:n ympäristöasiantuntija ja -päällikkö 2000–2007, Suomen Cleantech-klusterin johtaja 2007–2012, Cleantech-liiketoiminnan strateginen johtaja TEM:issä 2012–2014, Sitran kestävyysratkaisujen johtaja 2014–.

● Harrastukset: ilmastoaktivismi, kuntosali, pyöräily, hiihto, metsässä liikkuminen, lenkkeily.

1 kommentti