Apu

Ilmastokriisin ratkaisee vain fossiilisen energian alasajo – tuottaa 90 prosenttia hiilidioksidin päästöistä, sanoo WMO:n Petteri Taalas

Ilmastokriisin ratkaisee vain fossiilisen energian alasajo – tuottaa 90 prosenttia hiilidioksidin päästöistä, sanoo WMO:n Petteri Taalas
Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että fossiilisten energiamuotojen käytön lopettaminen on tärkein keino ilmastokriisin pysäyttämisessä. Sen sijaan seuraavaksi tärkeimmistä keinoista on erimielisyyttä. Apu haastatteli kolmea suomalaisasiantuntijaa.
Julkaistu: 12.1.2021

Suomessa ilmastokeskustelu lähtee toisinaan harhapoluille, ja siinä on muista maista poikkeavia sävyjä. Näin sanoo Sveitsin Genevessä työskentelevä meteorologi Petteri Taalas, Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri. Häneltä on juuri ilmestynyt tietokirja Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin (Tammi 2021), jolla hän haluaa tuoda ilmatieteilijän näkemyksen mukaan ilmastonmuutoskeskusteluun.

– Näkemykseni perustuvat maailmanlaajuisiin ilmastohavaintoihin ja fysiikan lakeihin perustuviin tulevaisuuden ilmaston mallilaskelmiin. Haluan, että asioiden tukena on numeroita: niiden avulla voi arvioida asioiden mittasuhteita, mikä on oikeasti tärkeää, mikä ei, Taalas sanoo.

"Lentoliikenne tuottaa vain kaksi prosenttia maailman hiilipäästöistä, laivaliikenne seitsemän ja maantieliikenne 20–30 prosenttia."
Petteri Taalas, WMO:n pääsihteeri

Taalas katsoo, että Suomessa on keskusteltu turhan paljon esimerkiksi lentoliikenteen haitallisuudesta, ruokavalion muuttamisesta ja metsien talouskäytön vähentämisestä. Hänen mukaansa ne ovat tarpeellisia keinoja ilmastonmuutoksen haittojen pysäyttämisessä, mutta esimerkiksi paperipussin ilmastovaikutus muovipussin käyttöön verrattuna on “mitätön”.

– Lentoliikenne tuottaa vain kaksi prosenttia maailman hiilipäästöistä, laivaliikenne seitsemän ja maantieliikenne 20–30 prosenttia. Maailman hiilidioksidin päästöistä 90 prosenttia tulee fossiilisten polttoaineiden eli kivihiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä. Loput 10 prosenttia tulee etenkin trooppisten metsien hävityksestä, Taalas sanoo.

Kaikkein tärkein ratkaisukeino planeettamme hyvinvoinnin turvaamiseksi ja ilmastonmuutoksen haittojen pysäyttämiseksi on selvä: fossiilisen eli uusiutumattoman energian käytön lopettaminen. Suomessa tämä tarkoittaa esimerkiksi öljyn, maakaasun ja turpeen käytön korvaamista uusiutuvilla energianlähteillä, kuten tuuli- ja aurinkovoimalla.

– Ilman tähän asiaan puuttumista tulokset jäävät näpertelyksi. Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire, Taalas sanoo.

Petteri Taalas sanoo, että fossiilisesta energiasta luopuminen tarkoittaa Suomessa esimerkiksi öljyn, maakaasun ja turpeen käytön korvaamista tuuli- ja aurinkovoimalla.

Professori ohjaisi tukea öljylämmityksen alasajoon

Turpeen käytön lopettaminen energialähteenä Suomessa on haastavaa mutta tarpeellista suurten päästöjen vuoksi, sanoo Helsingin yliopiston ympäristö- ja luonnonvaratalouden emeritusprofessori sekä Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.

– Turvemaiden raivaaminen pelloiksi on lopetettava, esimerkiksi verotuksen keinoin.

Suomen metsäkadon päästöt ovat suuret, koska erityisesti suometsämaata raivataan maanviljelykseen. Fossiilisen energiakäytön lopettamisen ohella tärkeää on asuntojen sekä julkisten rakennusten öljylämmittämisen lopettaminen. Tähän yhteiskunnan kannattaa ohjata taloudellista tukea, professori toteaa.

Taloustieteilijänä Ollikainen sanoo tarkastelevansa ilmastonmuutosta politiikkatieteiden näkökulmasta – siitä, miten yhteiskuntaa muutetaan tieteellisiin tosiasioihin ja tutkimukseen pohjautuen.

– Suomen ilmastotavoite tulee hallitusohjelmasta, ja nyt pitää miettiä, miten siihen päästään kustannustehokkaasti luomalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tehtävien ratkaisujen täytyy näyttäytyä myös kansalaisille oikeudenmukaisina. Koska olemme sitoutuneet Euroopan unionin ilmastopolitiikkaan, joudumme ottamaan myös sieltä tulevat velvoitteet huomioon.

"Suomessa voimme keskittyä luopumaan fossiilisista polttoaineista ja turpeesta lämmöntuotannossa sekä liikenteessä."
Mari Pantsar, Sitran johtaja

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran johtaja, filosofian tohtori Mari Pantsar on samaa mieltä ilmastonmuutoksen pysäyttämisen tärkeimmästä keinosta. Pantsar johtaa Sitran Kestävyysratkaisut-teemaa, ja hänellä on vuosikymmenien kokemus puhtaan teknologian liiketoimialasta.

– Fossiilisten polttoaineiden tuotannon ja käytön ripeä alasajo on tärkeintä. Maailmalla hiilivoimaloiden rakentaminen pitää lopettaa ensimmäiseksi, ja Suomessa voimme keskittyä luopumaan fossiilisista polttoaineista ja turpeesta lämmöntuotannossa sekä liikenteessä.

Pantsar tarkastelee ilmiötä ennen kaikkea ihmisten hyvinvointikysymyksenä. Hillitsemätön ilmastonmuutos tulee paljon kalliimmaksi kuin sen hallitseminen ajoissa, ja esimerkiksi uudet bisnesinnovaatiot synnyttävät taloudellista toimeliaisuutta sekä hyvinvointia.

Mari Pantsar pitää isossa mittakaavassa kiireellisimpänä tekona hiilivoimaloiden rakentamisen lopettamista. Kuva: Evelin Kask.

Hiilinieluihin liittyy epärealistisia odotuksia

Ilmastonmuutoksen toiseksi tärkeimmästä ratkaisukeinosta Pantsar ja Taalas sen sijaan ovat eri mieltä: Pantsarin mielestä se on niin sanotut hiilinielut, eli prosessit, toiminnot tai mekanismit, jotka poistavat haitallista hiilidioksidia, aerosolia tai kasvihuonekaasun esiastetta ilmakehästä. Ehkä tunnetuin hiilinielu on metsä.

– Hiilinieluihin liittyy maailmanlaajuisesti epärealistisia odotuksia. Ei mitenkään ole realistinen ajatus, että Saharan erämaa olisi jonain päivänä metsitetty. Olosuhteet Saharassa ovat liian epäsuotuisat metsien kasvamiselle. Puolet maailman maista on luvannut tehostaa hiilinielujaan, mikä ei ole ratkaisun ydin, Taalas sanoo.

Kirjassaan Taalas kirjoittaa, että Suomen kannattaa “olla hereillä” Euroopan unionin sisäisissä neuvotteluissa. Hänen mukaansa EU:n tavoitteena on lisätä hiilinieluja hieman, jotta maataloudelle, liikenteelle ja teollisuudelle voidaan jättää mahdollisuus tuottaa edelleen ilmastoa lämmittäviä päästöjä. Pahimmassa tapauksessa Suomea velvoitetaan lisäämään hiilinielujaan, jotta Euroopan muissa maissa voidaan jatkaa lentoliikennettä tai nautakarjan pitoa, kirjassa sanotaan.

Petteri Taalas vertaa, että jos maailmassa ei tuhlattaisi 65 prosenttia maankäytöstä karjatalouteen, voisimme kasvattaa enemmän biopolttoaineiden raaka-aineita.

Pantsarin mukaan Suomessa maaperän ja metsien hiilinielujen kasvatus vaativat taloudellisia kannustimia esimerkiksi maanviljelijöille.

– Suomessa pitäisi esimerkiksi syntyä kysyntää vähäpäästöisille elintarvikkeille, ja julkisten palveluiden pitäisi hankkia enemmän kasvipohjaisia ruokatuotteita. En lähtisi puhumaan lihaverosta tai lihanmyynnin kieltämisestä, vaan mieluummin kysynnän kautta, Pantsar pohtii.

– Euroopan kasviproteiinituotteiden markkinat kasvavat noin seitsemän prosentin vuosivauhtia. Uskon, että kasvipohjaiset elintarvikkeet korvaavat länsimaissa lihan suurelta osin seuraavan 10–15 vuoden aikana, hän lisää.

Pantsar näkee Suomessa hiilinielut osittain taloudellisena asiana: metsien omistajien täytyy saada taloudellista hyötyä siitä, että he jättävät metsäomaisuutensa kaatamatta.

Petteri Taalaksen mielestä lihansyönti on maailmanlaajuisesti ennen kaikkea maankäyttökysymys.

– Lihantuotanto on hölmöä maankäyttöä, mutta ei keskeinen ongelma globaalisti. Turhan vähän puhutaan siitäkin, että riisinvijely tuottaa ilmakehään ylimääräistä metaanikaasua, hän sanoo.

Liikenteen sähköistäminen takkuaa

Toiseksi kiireellisimpänä asiana pitäisi Petteri Taalaksen mielestä ratkaista liikenteen muutos: Suomessa pitää siirtyä sähköisiin kulkuvälineisiin ja uusiin polttoaineisiin, kuten esimerkiksi bio- tai synteettisiin polttoaineisiin.

– Jos maailmassa ei tuhlattaisi 65 prosenttia maankäytöstä karjatalouteen, voisimme kasvattaa enemmän biopolttoaineiden raaka-aineita. Joukko- ja kevyttä liikennettä pitää kehittää.

Suomessa on Taalaksen mukaan käyty tarpeettoman kiivasta keskustelusta lentomatkustamisen haitoista. Se on hänestä synnyttänyt vain ankeutta lisäävää ilmapiiriä, jossa kaikesta tulee kiellettyä eivätkä ihmiset halua enää kuulla puhuttavankaan ilmastonmuutoksesta.

– Suomi on kaukana kaikista suurista kaupungeista, ja meille on tärkeää hyvät lentoyhteydet maailmalle.

Liikennepäästöjen vähentäminen on professori Ollikaisen listalla kolmantena, ja parhaat kannustimet ovat sähköistäminen ja innovaatioiden tukeminen.

– Sähköiseen liikenteeseen siirtyminen on ollut Suomessa hidasta: Sähkö- ja hybridiautojen latausasemiin tarvitaan julkisen vallan taloudellinen tuki. Nykyinen 2 000 euron hankintatuki sähköautoille on tehoton, sen pitäisi olla vähintään kaksinkertainen. Autovalmistajat ovat valintansa tehneet, sähköinen henkilöautoliikenne on tulevaisuuden muoto, raskas liikenne vaatii muita ratkaisuja, hän muistuttaa.

Markku Ollikaisen mukaan sähkö- ja hybridiautojen latausasemiin tarvitaan enemmän julkista tukea. Nykyinen 2 000 euron hankintatuen sähköautoille pitäisi olla vähintään kaksinkertainen.

Vetyinnovaatiot tärkeitä tulevaisuudessa

Kolmanneksi tärkeimpänä keinona ilmastomuutoksen haittojen torjunnassa Petteri Taalas pitää teollisuuden tuotantomenetelmien kehittämistä, jotta esimerkiksi teräksen ja betonin valmistuksessa päästään hiilettömiin menetelmiin.

Tästä esimerkkinä on pohjoismaisen teräsyhtiö SSBA:n innovaatiot vedyn käytöstä teräksen valmistuksessa. Professori Ollikaisen mielestä vetytalous, eli energian siirtäminen ja varastointi molekylaarista vetyä käyttäen, mullistaa tulevaisuudessa kaiken, ja kerrankin pohjoismaisella osaamisella olisi mahdollisuus olla edelläkävijänä.

– SSBA on tekemässä innovaatiota, jota koko maailman terästuotanto tulee seuraamaan, kenties jopa heidän lisensseillään. Vetyinnovaatiot ovat tärkeimpiä pitkän aikavälin mahdollisuuksista.

Vetyinnovaatioita tehdään myös Suomessa, esimerkiksi Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto selvittää teollisen mittakaavan sähköpolttoainetuotannon aloittamista.

Mari Pantsarin mielestä kolmanneksi tärkein toimenpide on reilun, oikeudenmukaisen siirtymisen varmistaminen, esimerkiksi turpeen tuotannon toimialalle.

– Jos valtio tekee toimia, joilla ihmiset menettävät työpaikkansa, valtion pitää korvata toimeentuloa. Jos ihmiset ovat epävarmoja tulevaisuudestaan, he eivät kannata ilmastotekoja. Sitra on suosittanut, että verotuksen painopistettä pitäisi muuttaa vielä tällä hallituskaudella niin, että työtä verotettaisiin vähemmän ja ympäristöhaittoja enemmän.

2 kommenttia