Päivitetty 16.5.2021 – Alkuperäinen julkaisu 9.8.2018

Tyvisolusyöpää eli basalioomaa ja okasolusyöpää nimitetään usein kilteiksi syöviksi, sillä ne ovat harvoin kuolemaksi. Moni kuvittelee, ettei niistä ole muutakaan haittaa.

Totuus on toinen: vaikka hitaasti kasvava basaliooma ei lähetä etäpesäkkeitä, sekin kasvaa lopulta syvyyssuuntaan, vaikka luun läpi. Okasolusyöpä puolestaan haavautuu aiemmin ja kasvaa ja leviää nopeammin. Se voi myös joskus lähettää etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin. Etäpesäkkeistä okasolusyöpää sairastavista vajaa puolet on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.

– Melanoomaa pelätään enemmän, koska se on muita ihosyöpiä vakavampi. Silti myös basaliooma ja okasolusyöpä pitää hoitaa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa hoito tapahtuu, sitä vähemmällä potilas pääsee, kertoo dosentti, ihotautien erikoislääkäri Mari Grönroos Ihosairaalasta, joka on Suomen ensimmäinen ihotauteihin erikoistunut yksityinen lääkäriasema.

Ihosyövät lisääntyvät kovaa vauhtia. Basalioomaan sairastuu vuosittain noin 8 500 suomalaista. Kaikki tapaukset eivät päädy tilastoihin, joten todellisuudessa määrä lienee jopa 12 000–14 000. Okasolusyöpään sairastuu maassamme vuosittain noin 1 700 henkilöä. Lisäksi okasolusyövässä on paljon esiasteita.

– Basaliooma ja okasolusyöpä liittyvät koko elämän ajan aurinkomäärään. Niitä on eniten iäkkäillä, mutta ne alkavat yleistyä jo keski-iässä. Usein niitä on hyvin aurinkoa sietävillä, helposti ruskettuvilla ihmisillä.

Basalioomaa on myös harvinaista perinnöllistä muotoa. Okasolusyövälle altistavat auringon UV-säteilyn lisäksi immuunivastetta heikentävät lääkkeet, joita esimerkiksi elinsiirtopotilaat käyttävät.

– Valtaosa ihosyövistä olisi ehkäistävissä käyttämällä korkeita suojakertoimia, suojaamalla iho vaatteilla ja välttämällä keskipäivän paahdetta. Suojaamisesta on aina hyötyä, iäkkäänäkin. Vaikka ihosyöpiä olisi jo ollut, hyvällä suojauksella niitä ei välttämättä tulee enää lisää, Mari Grönroos sanoo.

Basaliooma on usein ihonvärinen näppy, joka alkaa ajan myötä rupeutua ja vuotaa verta. Myös lievästi koholla olevat epätarkkarajaiset ihoalueet voivat viestiä siitä. Pinnallinen basaliooma näkyy tasaisena, tarkkarajaisena ja punoittavana läiskänä, jossa on usein pinnallisia pieniä haavaumia ja rupia.

– Basalioomaan liittyviä ihomuutoksia voi ilmestyä etenkin kasvoihin, päälaelle, korviin, ylävartaloon tai kädenselkiin. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että jos ihomuutos ei hoidu hydrokortisonivoiteella, ihosyöpä on syytä sulkea pois.

Okasolusyövän esiaste on niin sanottu aurinkokeratoosi. Sillä tarkoitetaan punoittavaa, pyöreähköä ja joskus hilseilevää iholaikkua, joka ajan mittaan paksuuntuu. Aurinkokeratoosia on paljon aurinkoa saaneilla ihoalueilla, kuten rinnassa ja kasvoilla. Sitä voi olla myös korvalehdissä ja huulissa, yleensä alahuulessa.

– Huulessa olevaa aurinkokeratoosia nimitetään aktiiniseksi keiliitiksi. Se näyttää monesti rohtumalta, joka ei parane.

Usein aurinkokeratoosit muuttuvat ensin ihon pintasyöväksi eli Bowenin taudiksi ja sitten vasta varsinaiseksi okasolusyöväksi. Okasolusyöpä voi ilmestyä myös terveen näköiseen ihoon ihonvärisenä kyhmynä. Kyhmy muuttuu punertavaksi ja kasvaa nopeasti. Samalla se muuttuu karstaiseksi ja haavaiseksi.

Okasolusyövän läpimitta on todettaessa tavallisesti 1–3 cm. Ilman hoitoa se kasvaa laajaksi ja tunkeutuu syvemmälle kudokseen. Sen riskiin lähettää etäpesäkkeitä vaikuttavat kasvaimen sijainti, koko, erilaistumisen aste ja kasvutapa.

– Huulissa ja korvalehdissä oleva okasolusyöpä lisää etäpesäkkeiden riskiä. Tämän takia ne olisi tärkeää havaita ja hoitaa jo esiasteina.

Ihosyöpien ensisijainen hoito on leikkaus. Ihan ensimmäiseksi ihomuutoksesta otetaan koepala. Tämä onnistuu terveysasemalla tai työterveyshuollossa. Jos kyse on ihosyövästä, se leikataan paikallispuudutuksessa muutaman millimetrin marginaalilla pois.

Jos syöpä on päälaella, nenänpäässä tai korvalehdessä, avuksi tarvitaan usein pientä ihonsiirrettä, koska ihoa näillä alueilla on vähän. Siirre voidaan ottaa korvan vierestä, läheltä leikkausaluetta tai toisaalta ihosta. Haavoja tulee tällöin kaksi. Tupakoinnin lopettaminen on tärkeää, koska se vaikeuttaa siirteen kiinnittymistä ja ihon paranemista.

– Leikkaushaavat paranevat yleensä ilman ongelmia. Tulehdusriski on kuitenkin aina leikkauksen jälkeen olemassa.

Pieniä ja pinnallisia basalioomia sekä aurinkokeratoosia voidaan hoitaa jäädyttämällä tai PDT-hoidolla eli fotodynaamisella terapialla.

– Jäädytyksessä kasvain ja tervettä kudosta sen ympäriltä palellutetaan hallitusti -196-asteisella typellä. Paleltuman kohdalle muodostuu rakkula, joka rupeutuu. Sen alta paljastuu terve iho, joka näkyy muuta ihoa vaaleampana läiskänä.

PDT-hoidossa ihon pinta raaputetaan ensin rikki, minkä jälkeen päälle sivellään valolle herkistävää voidetta. Se saa vaikuttaa muutaman tunnin. Sitten aluetta valotetaan punaisella valolla noin seitsemän minuutin ajan. Tämä tuhoaa pahanlaatuiset solut.

– Esteettinen lopputulos on siisti, mutta kyllä tästäkin hoidosta jää pieni jälki. Hoito voi tuntua ikävältä. Ihosyövän esiasteita voidaan hoitaa kesällä myös niin sanotulla päivänvalo-PDT:llä, jolloin hoito on käytännössä kivuton.

Lisäksi aurinkokeratoosia ja pinnallista basalioomaa hoidetaan imikimodi-lääkevoiteella. Sitä käytetään kotona 4–6 viikkoa. Voiteen teho perustuu oman immuunireaktion paikalliseen tehostamiseen, joka tuhoaa pahanlaatuiset solut.

– Kaikilla ihosyövän sairastaneilla on tavallista suurempi riski saada toinen ihosyöpä. Tämän takia on tärkeää tarkkailla ihoaan. On aina parempi käydä lääkärissä ihomuutoksen vuoksi vaikka turhan takia kuin ihmetellä sitä itsekseen vuosikausia.

Lähteet: www.terveyskirjasto.fi, www.kaikkisyovasta.fi

Päivitetty 16.5.2021 – Alkuperäinen julkaisu 9.8.2018