Ientulehdus on varsin yleinen vaiva. Peräti 75 prosentilla aikuisista on jonkinasteista ientulehdusta. Vakavampia ongelmia, kuten syviä ientaskuja, on joka viidennellä aikuisella.

Pienialainen pinnallinen ientulehdus ei ole vaarallinen, mutta jos sitä ei hoideta, se etenee syvemmälle ja voi muuttua hampaiden kiinnityskudossairaudeksi eli parodontiitiksi. Alttius sairastua siihen vaihtelee yksilöllisesti. Merkittävimmät riskitekijät ovat riittämätön suuhygienia ja tupakointi. Ikääntyminen lisää parodontiitin riskiä kaikilla: vaikea parodontiitti on paljon yleisempi jo 40-vuotiaillla kuin 20-vuotiailla. Hyvällä hoidolla sairauden eteneminen voidaan pysäyttää, mutta tapahtunut tuho ei ole enää korjattavissa. Hoitamattomana parodontiitti johtaa hampaiden menetyksiin ja pitkälle edenneenä purennan romahtamiseen.

Parodontiitin ennaltaehkäisy ja hyvä hoito on erittäin tärkeää myös siksi, että hoitamattomasta suusta bakteerit voivat päästä muualle elimistöön verenkierron kautta. Hoitamaton parodontiitti ylläpitää elimistön matala-asteista tulehdustilaa ja voi lisätä muun muassa sydän- ja aivoinfarktien sekä alahengitystieinfektioiden riskiä. Se voi myös huonontaa diabeteksen hoidettavuutta ja hoitotasapainoa. Huonokuntoisilla vanhuksilla huonoon suunterveyteen liittyy lisääntyneen keuhkokuumeen vaara.

Ienverenvuoto voi säikäyttää, mikä voi saada hölläämään hampaiden harjaamista. Tosiasiassa harjausta tulisi kuitenkin tehostaa. Monilla suomalaisilla harjaaminen on riittämätöntä. Työikäisistä miehistä vain 57 ja naisista 81 prosenttia harjaa hampaansa kaksi kertaa päivässä eli aamuin illoin. Ikääntyessä harjaaminen vähenee entisestään.

Kahdesti harjaavistakin 40–70 prosentilla on hampaissaan plakkia. Omin silmin sitä ei aina näe, minkä vuoksi aika ajoin kannattaa kokeilla apteekista saatavia plakkiväritabletteja. Ne värjäävät huonosti harjatut paikat punaisiksi. Näin on helppo todeta, minkä alueiden harjaamisessa pitäisi petrata.

Sähköharja on tehokkaampi kuin käsiharja. Se puhdistaa samassa ajassa enemmän. Käsiharjassa kaiken a ja o on oikea tekniikka. Harjausliikkeen tulisi olla hellävarainen ja lyhyt. Harjan itsensä pitäisi olla pehmeä ja harjauspään mahdollisimman pieni, jotta se mahtuu joka paikkaan. Harjaamisen olisi suotavaa kestää kaksi minuuttia.

Aamulla paras ajankohta harjaukseen on ennen aamupalaa. Jos kuitenkin harjaat hampaat sen jälkeen, pidä puolen tunnin paussi syömisen ja harjaamisen välillä. Hammastahnan tärkein ominaisuus on fluori. Se ehkäisee tutkitusti reikiintymistä. Ikenien kuntoon sillä ei ole vaikutusta.

Myös hammasvälien puhdistamisen tulisi olla osa päivittäistä hampaiden hoitoa. Kerta päivässä riittää. Ilta on parempi ajankohta kuin aamu, koska silloin hampaat saavat levätä puhtaina yön yli. Ei ole väliä, pudistatko välit ennen vai jälkeen harjauksen. Pääasia, että puhdistat.

Tutkimusten mukaan paras väline hammasvälien putsaukseen on pientä pulloharjaa muistuttava hammasväliharja. Harjoja on eri kokoisia. Hyvin tiukkoihin väleihin pienimmätkään väliharjat eivät mahdu, joten joskus tarvitaan myös hammaslankaa tai -lankainta.

Ikääntyessä kaikkien hammasvälit vähän laajenevat. Viimeistään silloin useimpien kannattaa vaihtaa hammaslanka hammasväliharjaan. Hammaslääkäri tai suuhygienisti opastaa yksilöllisesti välineiden valinnassa ja käytössä.

Tupakointi ja muut nikotiinituotteet altistavat parodontiitille. Nikotiini supistaa ikenien pintaverenkiertoa, mikä puolestaan vähentää ienverenvuotoa. Se on usein sairauden ainut merkki, jonka voi itse havaita. Siksi tauti voi tehdä tupakoijalla tuhojaan salakavalasti jo pitkään, ennen kuin se tunnistetaan. Pitkälle edenneestä parodontiitista kertoo se, että hampaat alkavat siirtyä tai heilua.

Jos ikenet vuotavat etkä ole käynyt hammaslääkärissä pitkään aikaan, ihan ensiksi kannattaa varata aika vastaanotolle. Hampaisiin on voinut kertyä hammaskiveä. Se ylläpitää ientulehdusta. Siksi on tärkeää, että ammattilainen poistaa sen. Harjaamalla siitä ei pääse eroon. Kun hampaat ovat puhtaat, niiden omahoito on helpompaa. Saat myös hammaslääkäriltä tarkat ohjeet suuhygienian tehostamiseen.

Hammaslääkäriin on syytä mennä myös, jos ikenet vuotavat edelleen, vaikka olet tehostanut harjaamista ja hammasvälien puhdistamista viikoksi kahdeksi. Myös ienverenvuotoon liittyvä kipu on aina syy hakea ammattiapua.

Valtakunnallista suositusta hammaslääkärikäyntien tiheydestä ei ole, vaan suositus määräytyy yksilöllisesti suusairauksien riskin mukaan. Muistathan kuitenkin, että olennaisinta suun terveydelle on se, mitä teet itse kotona.

Asiantuntija: erikoishammaslääkäri Erika Laukkanen, Oral Hammaslääkärit