Olen lentämässä lomamatkalle Italiaan, mutta ensin käyn suihkussa. Lotraan veden alla vartin, joskus puolikin tuntia. Vesi tulee kaukolämpöverkosta, johon lämpö tuotetaan maakaasulla ja kivihiilellä.

Mutta mitäpä jos suihkun jälkeen otan kännykän puhtaaseen käteeni ja käväisen verkkokaupassa.

Napsautan kompensaationappulaa, nakuttelen tovin verkkopankissa ja kas, verkkokauppias poistaa maailmasta päästöni koko vuodelta. Pian saan postissa diplomin, joka todistaa hyvän tekoni. Onko se totta?

Ilmastoapu.fi-sivustolta roposeni lähtevät Panaman metsitykseen tai Kiinaan kaatopaikalle, jossa metaanikaasu muuntuu puhtaaksi energiaksi. Nämä ovat projekteja, joista syntyy päästövähennyksiä. Toiminta on todennettu kansainvälisellä Gold Standard -sertifikaatilla. Sen taustalla ovat muun muassa WWF ja YK.

Onko tämä huuhaata?

– Jos toiminnalla on Gold Standard, kyllä kompensaatiolla on todellinen vaikutus. Järjestely kerää investointirahaa, joka käytetään kehittyvissä maissa muun muassa tuulivoimaan, aurinkosähköön ja puiden istuttamiseen. Juuri noissa kohteissa tarvitaan investointirahaa, kehittämispäällikkö, tutkija Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Projekteilla torjutaan hiilipäästöjä, jotka syntyisivät kehittyvissä maissa tulevaisuudessa. Ne muunnetaan puhtaaksi energiaksi tai hiilinieluiksi jo ennakolta.

Kriitikot sanovat, että kehitysmaissa toiminta on epämääräistä. Ilmastoavun perustaja Ari-Pekka Aaltonen puolustaa:

– Maihin syntyy samalla teknistä osaamista ja teknologiaa, millä on pitkäaikainen merkitys.

Ähäkutti, päästöt pois kokonaan! CO2Esto Oy myy kompensaatioita, joilla voin leikata teollisuuden päästöjä Euroopassa. CO2Esto ostaa rahoillani päästöoikeuksia pois EU:n päästökaupasta. Yhtiö käyttää termiä estäminen. Se estää haittojen syntymistä eikä hyvitä jo aiheutuneita päästöjä jälkikäteen.

Esimerkki: Jos Suomessa kivihiililaitos lopettaa, tupruttelu ilmakehään ei vähene.

Nimittäin esimerkiksi puolalainen kivihiililaitos ostaa sen päästöoikeudet itselleen ja jatkaa savutusta. CO2Esto voi periaatteessa ostaa kivihiililaitokselta vapautuvat päästöoikeudet kokonaan pois, jolloin puolalainen joutuu keksimään puhtaampia tapoja toimia.

Tosin CO2Esto on pikkutekijä EU:n päästömarkkinoilla, joilla pyörii 11 000 suurinta voimalaitosta ja tehdasta sekä puolet Euroopan päästöistä.

CO2Eston perustajat ovat tekniikan tohtoreita, jotka tutkivat hiilidioksidia leikkaavia teknologioita VTT:llä.

Mitä hyvitykseni auttavat, kun olen vain yksi seitsemästä miljardista ihmisestä maapallolla?

– Jokaisella hyvityksellä on vaikutusta. Jos jokainen ajattelee, ettei omilla teoilla ole merkitystä, kukaan ei tee mitään, perustajajäsen Eemeli Tsupari tuumii.

Soiden ennallistaminen koto-Suomessa tuntuu miellyttävältä. Siispä lennän rauhallisin mielin lomalle Italiaan ja heitän muutaman kympin hiilipörssi.fihin. Se muokkaa metsäojitettuja soita kohti luonnontilaa. Kun suo on ennallistettu, siihen alkaa kertyä turvetta, johon on sitoutunut hiiltä.

– Emme tällä hetkellä kauppaa tätä kompensaatiohankkeena. Meillä ei ole tarpeeksi hyvää tapaa ilmaista täsmällisesti, paljonko suota ennallistamisella voi kompensoida, Hiilipörssin asiantuntija Liisa Toopakka sanoo.

Aluksi ennallistaminen lisää metaanin tuotantoa. Metaani on voimakas lämmittäjä. Jos ennallistaminen onnistuu, suo palautuu hiilinieluksi, joka viilentää ilmastoa. Joskus muutos vie satoja, tuhansia vuosia.

Ryhmäpäällikkö Tuomas Laurila Ilmatieteen laitokselta arvioi:

– Mekanismi ei ole yksinkertainen eikä välttämättä toimi. Ei ole yksiselitteistä, mitä ennallistaminen tekee turvemaille ja soille, jotka on otettu käyttöön. Paljon on kiinni siitä, miten ja mitä ennallistetaan ja mikä on paikan historia.

Hiilipörssin takana on tieteellinen tutkimus.

– Suon ennallistaminen on ilmasto-optimistin sijoitus, joka voi sitoa hiiltä tuhansienkien vuosien päästä, Toopakka toteaa.

Entinen kansanedustaja Antero Vartia on laittanut 250 000 euroa omaa rahaa perustamaansa Kompensäätiöön. Hän on saanut runsaasti suopeaa julkisuutta.

Kompensäätiö kehittää mikromaksuja. Kuluttaja voi pian ostaa kaupasta tuotteen ja kuitata kassalla päästöt lisämaksulla.

Se on jo käytössä Helsingin yliopiston Unicafessa, siellä lihalounaan päälle voi pulittaa 15 senttiä. Kompensäätiö ottaa compensate.com-verkkokaupassaan etupäässä kuukausilahjoittajia.

Se hankkii päästövähennysyksiköitä samaan tapaan kuin Ilmastoapu. Kompensäätiö rahoittaa metsityshankkeita ja metsien suojelua.

Lentojen hyvitys kiinnostaa eniten. Finnairilta voi ostaa lirauksen biopolttoainetta Euroopan-koneeseen 20 eurolla. Sitä käytetään, jos jokainen matkustaja ostaa.

Päästöt Finnair hoitaa kahdella eurolla. Ilmastoapu ja CO2Esto kompensoivat Euroopan sisäiset edestakaiset lennot runsaalla 30 eurolla. Hämmästyttävä ero.

– Kuluttajan ei kannata olla sinisilmäinen. Lentämisen vaikutuskerroin on paljon laajempi ja monimutkaisempi kuin kulutetun polttoaineen osuus. Lentämisestä syntyvät päästöt, vesihöyry ja pienhiukkaset lämmittävät yläilmaa, mitä on erittäin vaikea estää, Ari-Pekka Aaltonen Ilmastoavusta sanoo.

Hän ei usko, että kalliin biopolttoaineen käyttö yleistyy.

Kun raha kirstuun kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa.

– Kyllähän se vähän vilahtaakin, tutkija Ari Nissinen sanoo. Hänestä hyvitysmaksut eivät ole ulkokultaista viherpesua, mutta päästöjä pitää vähentää radikaalisti.

CO2Eston Janne Kärki napauttaa:

– Kukaan ei ole nähnyt todisteita siitä, että anekauppa sieluilla olisi toiminut. Meidän toiminnasta voi helposti osoittaa, että kompensointi toimii.

Ilmatieteen laitoksen Tuomas Laurila ei ole hyvittänyt päästöjään.

– Jokaisen kannattaa mieluummin vähentää omaa ympäristökuormaansa kuin kompensoida jälkeenpäin. Kun ajaa autolla vähemmän ja muuttaa ruokavaliotaan vähemmän rasittavaan suuntaan, se on suoraa säästöä.