Apu

WWF: Hylätty kalanpyydys voi tappaa merieliöitä kymmenien, jopa satojen vuosien ajan

WWF: Hylätty kalanpyydys voi tappaa merieliöitä kymmenien, jopa satojen vuosien ajan
Vuosittain maailman meriin hylätään tai muuten katoaa 0,5–1 miljoonaa tonnia pyydyksiä.
Julkaistu: 4.11.2020

Ympäristöjärjestö WWF:n tuore Stop Ghost Gear -raportti kertoo, että kalastajien hylkäämät tai muuten hukkateille joutuneet muoviset kalanpyydykset aiheuttavat vahinkoa kahdelle kolmasosalle kaikista merinisäkkäistä, puolelle merilintulajeista ja kaikille merikilpikonnalajeille.

Niin sanottujen haamupyydysten vahingoittamien lajien määrä on kaksinkertaistunut runsaassa 20 vuodessa.

– Kun kalanpyydys hylätään, tai se joutuu meressä muulla tavoin hukkateille, se jatkaa merieliöiden vahingoittamista ja tappamista kymmeniä, jopa satoja vuosia, kertoo WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo.

Pyydyksiä hylätään vesiin salakalastuksen kätkemiseksi tai pyydysten rikkoutuessa. Verkkoja katoaa tai jätetään veteen myös huonojen säiden, mekaanisten ongelmien ja inhimillisten virheiden vuoksi.

Hidas ja tuskallinen kuolema

Kilpikonnille haamupyydykset tietävät usein hidasta ja tuskallista kuolemaa. Pyydykset vahingoittavat myös koralliriuttoja ja mangrovemetsiä. Meksikonlahdella kalaverkot ovat ajaneet kalifornianpyöriäisen sukupuuton partaalle. Jäljellä on noin kymmenen yksilöä. Siellä verkoilla salakalastetaan toista äärimmäisen uhanalaista lajia, totoaba-kalaa.

Vuosittain maailman meriin jää puolesta miljoonasta miljoonaan tonnia pyydyksiä kuten verkkoja, trooleja ja rysiä. Niitä päätyy vesiin salakalastuksen kätkemiseksi tai pyydysten rikkoutuessa. Verkkoja katoaa tai jätetään veteen myös huonojen säiden, mekaanisten ongelmien ja inhimillisten virheiden vuoksi.

Laki on hampaaton ongelman edessä

Nykylainsäädäntö ei pysty ongelmaa poistamaan, tarvittaisiin koordinoitua toimintaa. WWF kehottaakin maiden hallituksia ja elinkeinoelämää tukemaan YK:n uuden, muovipäästöjä koskevan sitovan ja kansainvälisen sopimuksen perustamista.

Ensi vuoden heinäkuussa astuu voimaan EU:n muovidirektiivi. Se velvoittaa pyydysten valmistajat kustantamaan käytettyjen pyydysten jätehuollon ja keruun. Suomessa on lähivuosina tarkoitus kerätä pyydyksiä satamissa tehokkaammin.

Pyydyksissä voitaisiin käyttää myös biohajoavia osia, jolloin ne hajoaisivat nopeammin. Niiden kehittämiseksi tarvitaan vielä lisää tutkimusta.

Kommentoi »