Pekka myy kokaiinia Aurinkorannikolle juhlimaan tulleille suomalaisille: ”Kyllä sillä satsilla muutaman päivän golfailee hymyssä suin”
Pekan työpuhelimeen tulee säännöllisesti kokaiinitilauksia, sillä monien mielestä aine kuuluu Aurinkorannikon biletyskulttuuriin. Se ei ole kuitenkaan koko totuus Espanjan aurinkorantojen huumebisneksistä, joihin liittyy järjestäytynyttä rikollisuutta, salakuljetusta ja monia surullisia tapauksia.
Edellisenä iltana suomalainen Pekka on käynyt hakemassa autollaan Málagan lentokentältä kolme kaverusta ja hankkinut näille oluet ja viinit valmiiksi viilenemään jääkaappiin. Ennalta sovittuun kauppaan on kuulunut lisäksi kymmenen grammaa kokaiinia.
– Kyllä sillä satsilla muutaman päivän golfailee hymyssä suin, Pekka kuvaa asiakkaidensa suunnitelmia.
Pekka on tullut paikalle Torreblancan rantakadulla Paseolla sijaitsevaan kahvilaan skuutilla noin puoli tuntia sovitusta ajasta myöhässä. Ilta on mennyt pitkäksi. Puuhakkaalla ja urheilullisella miehellä on jatkuvasti monta rautaa tulessa.
Kun Pekka on saanut tarjoilijalta aamupäivälattensa, hän kertoo, että hänen asiakkaisiinsa kuuluu paljon nimenomaan miesporukoita, jotka tulevat Aurinkorannikolle golfaamaan ja pitämään muuten hauskaa. Joukossa on usein mukana myös Suomessa tunnettuja henkilöitä, mutta Pekka ei halua avata asiaa enempää.
Pekan mukaan hänen tekemänsä kokaiinikauppa on niin pientä, ettei se kiinnosta Aurinkorannikon poliiseja.
– Kokaiini maksaa minulle 30–40 euroa grammalta, ja myyn sen eteenpäin alle satasella gramma. Ei sillä rikastumaan pääse, mutta vuokrarahoja saa mukavasti kerättyä. Kesä ja syksy ovat tällaiselle grammakauppiaalle parasta aikaa, koska kaveriporukoita liikkuu paljon, Pekka kertoo.
Pekan mukaan ostajat haluavat hieman jännitystä ja uusia kokemuksia elämäänsä.
– Nykyisin yllättävän monet naisporukatkin haluavat kokeilla kokaiinia, koska monien mielestä kokkelin vetäminen ikään kuin kuuluu Aurinkorannikon biletyskulttuuriin.
Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus Aurinkorannikon huumebisneksistä. Järjestäytyneet kansainväliset rikollisliigat käyvät täällä huumekauppaa ja hoitavat huumeiden salakuljetusta muualle Eurooppaan. Kaikki huumeiden käyttäjät eivät juhli baareissa, vaan käyttävät apteekista saatavia lääkkeitä ja alkoholia asunnottomina kaduilla.
Halvat huumeet ja alkoholi vievät mennessään
Suomalaispoliisi Kaj Björkqvist on toiminut pohjoismaisena poliisiyhdyshenkilönä Espanjassa vuodesta 2018. Rikosylikomisarion sijoituspaikka on Málaga, ja hän tuntee erittäin hyvin Aurinkorannikon pimeämmän puolen.
Björkqvist on kommentoinut medialle Katiska-vyyhdissä tuomittujen Niko Ranta-ahon ja Janne Tranbergin rikoksia ja kiinniottoja sekä järjestäytyneen rikollisuuden tilannekuvaa Aurinkorannikolla. Björkqvistin työtehtävät ovat liittyneet myös suuren Anom-jutun huumetutkintaan sekä helmikuussa 2022 paljon julkisuutta saaneeseen Espanjan poliisin iskuun Helvetin Enkeleiden Málagan-kerhotiloihin. Iskussa otettiin kiinni kerhon kakkosmies, 58-vuotias suomalainen.
”Moni ei ehdi edes ensimmäiseen työpaikkaansa, kun halvat huumeet ja alkoholi vievät mennessään.”
Mediaa kiinnostavien juttujen lisäksi poliisiyhdyshenkilön arkeen kuuluvat myös monenlaiset surulliset tapaukset, jotka eivät saa aikaan isoja otsikoita.
– Jos ihmisen asiat ovat huonosti Suomessa, maisemanvaihdos ei tee elämää välttämättä yhtään helpommaksi. Moni nuori on tullut tänne työnteko mielessä, mutta valitettavan moni ei ehdi edes ensimmäiseen työpaikkaansa, kun halvat huumeet ja alkoholi vievät mennessään. Rahojen loppumisen jälkeen turvaudutaan korvikeaineisiin ja samanhenkinen kaveriporukka löytyy nopeasti, Björkqvist kertoo.
Kiinnostus Fuengirolaa ja lähialueita kohtaan on jatkuvasti kasvanut eivätkä kaikki muuttajat ole eläkeläisiä. Etätyömahdollisuudet ja suomalainen koulu ovat lisänneet työssäkäyvien perheiden osuutta, ja alueelle muuttaneiden ihmisten kirjo on muutenkin laaja. Aurinkorannikolla on myös Pekan kaltaisia, pieniä huumemääriä kauppaavia toimijoita.
– Näitä ”pekkoja” täällä riittää eikä kaikilla mene edes niin hyvin, kuin Pekalla, Björkqvist sanoo.
Viime vuosina Aurinkorannikolla, etenkin Fuengirolan alueella, on tapahtunut useita suomalaisten nuorten aikuisten kuolemia, joihin ovat liittyneet huumeet ja niiden mukanaan tuoma syrjäytynyt ja väkivaltainen elämäntyyli. Myös tapaturmaisten kuolemien tai vakavien vammojen taustalla ovat usein liiallinen alkoholin käyttö tai huumausaineet.
Osa käyttäjistä on valinnut huumehakuisen elämän, ja vaikka heidät välillä hoidettaisiin Suomeen, aika moni palaa nopeasti takaisin Aurinkorannikolle.
– Espanjan viranomaiset tutkivat kaikki epäselvät kuolemantapaukset erittäin ammattimaisesti. Kuolleiden omaisten surutyöhön liittyy kuitenkin silloin tällöin perusteeton epäilys kuoleman johtaneiden seikkojen perusteellisesta selvittämisestä ja kuolemansyyn huonosta tutkimisesta. Oman lapsen yliannostuskuolemaan ei aina haluta uskoa, Björkqvist sanoo.
Suomeen ei ole halua palata
Pekka on ollut useita vuosia sitten Suomessa vankilassa huumekaupoista. Aurinkorannikolle hän muutti pysyvästi neljä vuotta sitten. Paluu Suomeen ei ole suunnitelmissa.
Pekan Suomessa asuva äiti käy säännöllisesti katsomassa poikaansa, ja suomalaiset kaveritkin vierailevat mielellään. Koti-ikävää ole ollut.
Pekan mukaan hänen maineensa luotettavana kokaiinikauppiaana on kiirinyt, ja työpuhelimeen tulee tilauksia säännöllisesti. Pekalle kokaiinit hankkii hänen kaverinsa, joka on kotoisin Dominikaanisesta tasavallasta.
– Täällä kokaiinin ostaminen on melko riskitöntä, ja aine on pääasiassa sitä, mitä olet tilannut, Pekka kertoo.
Pekan mukaan poliisia eivät muutamat grammat kiinnosta, ja jos jää kiinni pienen nyssäkän kanssa, siitä ei yleensä seuraa mitään.
– Kokaiinin myyminen on siinäkin suhteen turvallista, että täällä ei kukaan jatka ainetta millään roskalla.
Osa lähtee aurinkoon liian suurin odotuksin
Unelmien perässä Aurinkorannikolle lähteneet heräävät usein karuun totuuteen paikan päällä. Suomalaisia Fuengirolassa auttavat sosiaalikuraattorit Tia Raunio ja Nina Tölli tietävät, millaisia riskejä Espanjaan muuttoon liittyy. Apua tarvitaan monenlaisissa asioissa.
– Olemme tällainen infotiski. Kaikenlaista kysytään, ja jos emme jotain asiaa tiedä, yritämme etsiä siihen vastauksen, Tia Raunio kertoo.
Kielitaidottomat eläkeläiset tarvitsevat asiointiapua ja neuvoja erilaisten lomakkeiden kanssa, ja kasvavaa työssä käyvien lapsiperheiden joukkoa autetaan muun muassa lasten kouluasioiden hoidossa. Lisäksi sosiaalikuraattorit yrittävät auttaa ihmisiä, jotka ovat pudonneet sekä Suomen että Espanjan sosiaaliturvasta. Vastuullinen työnantaja ilmoittaa työntekijänsä paikalliseen sosiaaliturvaan, mutta alueella toimii myös lukuisia firmoja, jotka eivät hoida velvoitteitaan.
”Jos ongelmia on ollut jo Suomessa, niitä pakoon lähteminen Aurinkorannikolle ei ole oikea ratkaisu.”
Osa nuorista on lähtenyt aurinkoon liian suurin odotuksin. Työnteko varsin pienellä palkalla ei olekaan vastannut niitä odotuksia, jotka Suomesta lähtiessä ovat olleet mielessä. Puhelinmyyntifirmassa työskentely on jäänyt ja asunto mennyt alta. Uusi kaveriporukka on löytynyt puistoissa hengailevista kodittomista, joilla päihteidenkäytöstä on tullut jokapäiväistä.
Nopeasti ollaan tilanteessa, jossa vanhemmat eivät saa enää aikuiseen lapseensa yhteyttä. Silloin vanhemmat saattavat yrittää saada apua sosiaalikuraattorien kautta.
– Rahaa meillä ei ole antaa, mutta jos nuori aikuinen haluaa hoitoon, autamme häntä löytämään hoitopaikan. Monesti kannustamme nuorta myös palaamaan Suomeen, jos hän saisi asiat kotimaassaan paremmin hoidettua. Jos ongelmia on ollut jo Suomessa, niitä pakoon lähteminen Aurinkorannikolle ei ole oikea ratkaisu, Tölli toteaa.
Sosiaalikuraattorit toimivat Suomen Merimieskirkon alaisuudessa, ja projektin rahoitus tulee Steasta. Toimitilat sijaitsevat suomalaisten suosimalla Los Bolichesin alueella Fuengirolassa, ja sosiaalikuraattorit ovat tuttu näky palmujen reunustamalla ”bussikadulla”.
Pysyvälle toiminnalle olisi selkeä tarve, sillä erilaisia asiakaskontakteja sosiaalikuraattoreilla oli viime vuonna yli 5 000.
”Jos en minä myy, niin joku muu myy”
Pekka ei tunne omantunnon tuskia kokaiinikaupastaan. Kaikki ostajat ovat aikuisia, maksu suoritetaan aina käteisellä, ja Pekka toimittaa itse huumeet tilaajille.
– Parempihan se on, että minä toimitan heille aineet, kuin että kokemattomat suomalaiset lähtevät sitä kadulta kyselemään. Siinä menettää helposti rahansa ja saa jotain shittiä tilalle.
”Tällaisena pikkukauppiaana on huomattavasti helpompi hengittää.”
Pekka ei elä kokaiinikaupalla eikä halua kasvattaa bisnestään yhtään suuremmaksi. Monet kysyvät Pekalta mahdollisuutta saada ainetta myös Suomeen, mutta kokaiinin salakuljetusbisneksestä Pekka on kieltäytynyt jyrkästi. Useampi Pekan kaveri lusii suomalaisessa vankilassa, koska he ovat osallistuneet salakuljetuksiin osana kansainvälisiä organisaatioita.
– Kyttien markkinoille työntämät Anom-luurit ja muut viranomaisten reaaliaikaisesti seuraamat laitteet laittoivat useamman kaverini linnaan pitkiksi ajoiksi. Onneksi en koskaan lähtenyt siihen touhuun mukaan. Tällaisena pikkukauppiaana on huomattavasti helpompi hengittää, Pekka sanoo.
Turistille uhkana ovat taskuvarkaat
Viime vuosien isot poliisioperaatiot Aurinkorannikolla ovat nousseet otsikoihin meilläkin. Rikosylikomisario Kaj Björkqvistin toimenkuvaan kuuluu poliisiyhteistyö ja sen koordinoiminen. Hän on vastuussa Suomesta tulevista toimeksiannoista kaikkialla Espanjassa. Aurinkorannikolla hän vastaa myös muista Pohjoismaista lähetetyistä toimeksiannoista.
Björkqvistin viisivuotinen komennus päättyy elokuun lopussa ja uusi suomalainen yhdysmies on jo saapunut Málagaan.
Ruotsalaiset ammattirikolliset ovat merkittävässä roolissa Aurinkorannikon kovassa huume- ja väkivaltarikollisuudessa. Uutena ilmiönä Björkqvist pitää väkivallantekoja, jotka tapahtuvat keskellä päivää julkisilla paikoilla. Vaikka väkivalta kohdistuukin kilpaileviin rikollisryhmiin, sivulliset voivat joutua tahtomattaan tulilinjalle.
Björkqvist ei pidä Aurinkorannikkoa tavalliselle turistille vaarallisena paikkana. Vilkkaimpana turistiaikana kannattaa kuitenkin pitää huolta omaisuudestaan, koska taskuvarkaat tyhjentävät helposti holtittoman turistin taskut. Björkqvist ei myöskään pidä kovin järkevänä tekona lähtemistä juhlimaan vieraiden ihmisten kanssa.
– Tavallinen Aurinkorannikon turisti voi kuitenkin täysin turvallisin mielin nauttia olostaan rannoilla ja kaupunkien vilinässä. On äärimmäisen huonoa tuuria, jos joutuu rikoksen kohteeksi tai todistamaan jengien välienselvittelyjä. Terveellä järjellä täällä pärjää hyvin.
Pekan nimi on muutettu.
