Hölmölä – Suuri talousfoorumi: KOM-teatterin uusi elämä Kapteeninkadun jälkeen alkaa vauhdikkaasti
KOM-teatterin Hölmölä – Suuri talousfoorumi Aalto-yliopiston Töölön juhlasalissa 18. lokakuuta asti. Ihastuttavasti yllätysten täyttämä esitys saa nauramaan ääneen.
Protestilauluista Björn Wahlroosiin, karhu- ja härkämarkkinasta yritystukiin. Markkinavoimien näkymätön käsi antaa ja ottaa ja saattaa vetää vaikka turpaan. Hölmölä – Suuri talousfoorumi -näytelmässä KOM-teatteri ottaa käsittelyyn Suomen taloustilanteen yksilapsisen, talous- ja tulevaisuusongelmissa painivan Hölmölän kunnan kautta.
Taustalla on tietysti ajatus, että suomalaisten keskimääräinen vauraus on pysynyt jo 18 vuotta putkeen finanssikriisiä edeltävää tasoa matalammalla. Suomessa on siis täysi-ikäisyyden saavuttaneita ihmisiä, jotka eivät ole koskaan kokeneet talouskasvun aikaa. Näytelmä ei tietenkään täysin pysty antamaan uusia vastauksia siihen, miten tilanne kääntyisi, mutta esimerkiksi yritystuista syntyy herkullinen kohtaus. Toivottavasti Arkadianmäelle on lähetetty teatterilippuja!
Hölmölä – Suuri talousfoorumi on esitys, jonka käänteistä tekee mieli olla paljastamatta juuri mitään. Siinä on niin paljon oivaltavia ja hauskoja yllätyksiä, joista monen huumori tulee juuri odottamattomuudesta. Näytelmän aihe, Suomen velkalaiva ja talouden tie, on toki masentava, mutta siihen liittyvät päättömyydet ovat myös varsin humoristisia kaikessa absurdiudessaan. Ikävien asioiden karnevalisointi ja niille yhdessä nauraminen on myös jossain määrin terapeuttista. Nauroin monta kertaa ääneen!
Tasapuolisuuden nimissä teatteri ei ota itseäänkään liian vakavasti poliitikoille nauramisen ohessa.
Tiivistämisen varaa on, mutta myös dramaturgiasta vastaavan Susanna Airaksisen vauhdikas ohjaus vastaa osaltaan siitä, että tempo pysyy päällä lähes koko ajan. Teatterin henkilökunnasta (ja Airaksisesta) koostuva bändi tamppaa tahtia, ja kuoro tuo osaltaan mahtipontisuutta. Papin (Eeva Soivio) saarnatessa taloudesta lavalla nähdään suoranaista baptistikirkon hurmoshenkisyyttä.
Näyttelijät puhkuvat dynaamisen talousmaailman energiaa. Hahmokavalkadi on pienelle porukalle runsas, mutta Tommi Eronen, Isla Mustanoja, Eeva Soivio, Youssef Asad Alkhatib ja Juho Uusitalo saavat sen puvustaja Laura Ulmasen kanssa toimimaan.
Vanhat KOM-teatterin tilat Kapteeninkadulla ovat mukana enää videolla. Aalto-yliopiston Töölön juhlasali tarjoaa moneen taipuvan teatterilavan jälkeen rajalliset puitteet, mitä laajennetaan liikkumalla yleisön seassa, kuvaamalla esiintyjiä myös isolle näytölle, videoilla ja animaatioilla (videot Taavi Hasunen ja Tomi Suovankoski). Entinen kauppakorkeakoulu on toki historiansa puolesta oikein osuva miljöö näytelmälle.
Etenkin näytelmän alussa tulee niin täyslaidallinen käänteitä ja aistiärsykkeitä, että tuntuu, että yleisökään ei oikein tiennyt, miten reagoida. Suomalaisessa teatterissa harvoin otetaan lavalta kontaktia yleisöön tai odotetaan vastakaikua. Yksitellen puhuteltaessa yleisön edustajat lähtivät reippaasti mukaan, eli kyse oli pikemminkin epäselvyydestä sen suhteen, mitä katsomolta odotettiin. Toki bisnesfoorumin hengessä hengennostatus oli oikein sopivaa, ja kupletin juoni selvisi alkuhämmennyksen jälkeen.
Hölmölä – Suuri talousfoorumi kommentoi toki myös teatteritukien leikkauksia, mihin myös Q-teatterin Opettaja, nyt tarttui. Ääntä kannattaa pitää, sillä elokuva-alaa leikkauksia vastaan kapinointi auttoi.
