Kariesbakteerit riemuitsevat, jos työpöydälläsi lojuu karkkipussi – Näin ehkäiset hampaiden reikiintymistä – Viisi vinkkiä

Artikkelin kuunneltava versio on tehty tekoälyn avulla. Anna palautetta audiosta sähköpostilla apu360@a-lehdet.fi tai artikkelin lopussa olevalla lomakkeella.

1. Harjaa hampaat ainakin kahdesti

Hampaiden reikiintymisen syynä on bakteerisairaus karies, kansanomaisesti hammasmätä. Vaikka hammaskiille on elimistön kovinta kudosta, kariesbakteerit pystyvät järsimään sitä rikki. Bakteerit tuottavat happoja, minkä vuoksi puhutaan happohyökkäyksestä. Lopulta hammas pehmenee kuin toffeepala suussa.

Säännöllinen suuhygienia antaa kariesbakteereille kyytiä. Meille on juurtunut suositus, että hampaat pitäisi pestä kaksi kertaa päivässä, mutta mikään ei estä harjaamasta niitä kolmesti.

Moni muistaa, että koulun hammashoitolassa pureskeltiin punajuuren värisiä plakkiväritabletteja. Niihin kannattaa turvautua aikuisenakin. Jos hampaissa on plakkia, niiden pinta värjäytyy pinkiksi. Näin on helppo nähdä, mitkä kohdat vaativat vielä putsaamista.

2. Käytä fluorihammastahnaa

Sähköhammasharja puhdistaa hampaat tehokkaammin kuin käsin harjaus. Jos peset käsiharjalla, katso kellosta, että harjaat kaksi minuuttia. Näin tahnan fluori ehtii vaikuttaa. Käy hampaisto tarkasti läpi äläkä hypi puolelta toiselle. Sähköharjassa on ajanotto ja kone tekee työn. Harjan kannattaa vain antaa liukua kevyesti hampaiden pinnoilla.

Hammastahnan fluori ehkäisee tutkitusti kariesta. Se estää kiilteen liukenemista ja korjaa kiillevaurioita. Pesun jälkeen tahnaa voi jättää aavistuksen hampaiden pinnoille.

Etenkin sosiaalisessa mediassa liikkuu välillä harhaanjohtavaa tietoa fluorittoman hammastahnan hyödyistä. Tosiasiassa fluorittoman tahnan käyttö voi aiheuttaa nopeaa reikiintymistä, vaikka hampaita pesisi entiseen maliin.

3. Puhdista hammasvälit

Harja puhdistaa vain osan suusta, ei esimerkiksi hammasvälejä, joihin kertyy helposti ruoantähteitä. Hammasvälit pitäisi puhdistaa kerran päivässä. Joillekin paras väline tähän on hammaslanka, osalle taas hammasväliharja. Parasta olisi etsiä sopivat puhdistusmenetelmät suunhoidon ammattilaisen kanssa.

Monet tarvitsevat kaksi erikokoista hammasväliharjaa. Esimerkiksi takahampaiden välien putsaamiseen tarvitaan usein isoa harjaa.

4. Vältä napostelua

Hampaat kiittävät säännöllisestä ateriarytmistä. Jos puputtaa koko ajan jotain hiilihydraattipitoista, suussa on käynnissä jatkuva happohyökkäys. Sokerin määrä ei aina ratkaise, vaan oleellisempaa on, kuinka usein sitä syö. Haitallisinta on, että karkkipussi lojuu pöydällä tunteja ja nappaa siitä yhden karkin kerrallaan.

Länsimaalaisessa ruokavaliossa on paljon sokeria eikä ruoka vaadi kovin paljon pureskelua, mikä vähentää syljeneritystä. Kariesta voi torjua käyttämällä ksylitolituotteita aterian jälkeen. Ksylitoli estää kariesbakteerien toimintaa ja voimistaa syljeneritystä, mikä auttaa huuhtelemaan bakteeriplakkia pois. Myös juustonpala aterian jälkeen pysäyttää happohyökkäyksen tehokkaasti, vaikkei se estäkään bakteerien toimintaa.

5. Käy hammaslääkärissä tarpeen mukaan

Sopiva hammastarkastusten väli on yksilöllinen, ja siihen vaikuttaa karieksen aktiivisuus. Jos reikiä ei ole tullut pitkään aikaan, tarkastusväliä voi olla pidentää. Jos kariesta on löytynyt, hammaslääkärillä kannattaa käydä tiuhemmin.

Suu pitäisi hoitaa kokonaisuutena. Hyöty jää rajalliseksi, jos paikataan yksi reikä, mutta jätetään reikäiset viisaudenhampaat paikoilleen.

Sairaus tai lääkitys voi vähentää syljeneritystä. Silloin on erityisen tärkeää käydä säännöllisesti hammashoidossa. Vaikka hampaissa olisi paljon korjattavaa, koskaan ei ole liian myöhäistä mennä hammaslääkäriin. Ammattilaisen tehtävä on auttaa, ei arvostella. Elämän kuormitus näkyy usein siinä, että hampaat ovat jääneet hoitamatta.

Asiantuntija: vastaava hammaslääkäri Anni Mäkinen, Hammas Mehiläinen.