Hildur – Arena-näyttämö muuttuu vaikuttavasti Islanniksi menestyskirjalle uskollisessa näytelmässä

Avun kolumnistinakin tunnettu Satu Rämö on ollut viime vuodet kovassa nosteessa WSOY:n kustantaman supersuositun Hildur-kirjasarjansa myötä. Vauhti vain kiihtyy, sillä nyt Hildur pyörii samaan aikaan Helsingin kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä ja tv-sarjana Ruutu+:lla. Siinä missä tv-sarjassa on otettu vapauksia muun muassa roolihahmojen suhteen, Satu Rasilan dramatisoima ja Tuomas Parkkisen ohjaama näytelmä on uskollisempi kirjalle.

Kirjasarjassa on ilmestynyt tähän mennessä viisi osaa, joissa jokainen avaa syvemmin tiettyjen avainhenkilöiden elämää, näkökulmaa ja taustoja. Näytelmä perustuu sarjan ensimmäiseen kirjaan, vuonna 2022 ilmestyneeseen Hilduriin.

Islantilaisen rikosetsivän Hildur Rúnarsdóttirin (Elena Leeve) taustalla on paha trauma. Hänen kaksi siskoaan katosivat jo lapsina ja vanhemmat ovat kuolleet. Jäljet ovat kylmenneet jo kauan sitten, mutta epävarmuus siskojen kohtalosta ei päästä irti.

Hildur saa työparikseen maisemanvaihdosta kaivanneen suomalaisen Jakobin (Paavo Kinnunen), jolla on meneillään oma tragediansa, raju huoltajuuskiista. Ahkerasti neulovan Jakobin ex-kumppani (videolla Vappu Nalbantoglu) on jonkinlainen pahuuden ilmentymä, jonka motiiveja ei kummemmin avata.

Kaksikko alkaa setviä epäilyttävää kuolemaa Länsivuonoilla, mutta pian tapauksia onkin useita. Onko liikkeellä sarjamurhaaja, ja voiko teoilla olla yhteys Hildurin siskojen katoamiseen vuosia sitten?

Hildur on kirjoissakin fyysinen hahmo, ja Elena Leeve näyttelee roolia intensiivisesti, koko kehollaan. Leeve on roolissa koko näytelmää kuljettava draiveri, jonka energia välittyy katsomoon asti. Paavo Kinnusen Jakobin pinnan alla kuohuu, vaikka päällisin puolin hänessä on puolet itsevarmaa ammattilaista ja puolet syrjäänvetäytyvää ujostelijaa.

Sivurooleista välittyy hyvin Rämön kirjoista tuttu islantilainen reippaus ja luonnollisuus, esimerkiksi topakasta poliisipäällikkö Betasta (Sari Haapamäki) ja Gudrunista (Sanna June Hyde).

Rämön kirjoissa tärkeässä roolissa on myös Islanti ja saariluonnon karuus ja kauneus. Se siirtyy hämmentävän hyvin Arena-näyttämön pienehkölle lavalle Antti Mattilan lavastamana. Tarinan vaatimat lukuisat eri tapahtumapaikat on toteutettu luontevasti, ja luonto ja luonnonilmiöt vellovasta merestä lumivyöryyn ovat vaikuttavia.

Toni Haarasen videosuunnittelu tukee lavastusta hienosti. Myös valoilla ja varjoilla (valosuunnittelu Petteri Heiskanen) on näytelmässä tärkeä rooli.