Turvakodin työntekijää ei kiitetä aina sanoilla – ”Sen voi huomata siitä viimeisestä halauksesta, kun asiakas lähtee”

Turvakoti Hertta näyttää ulkoa tavalliselta kerrostalolta. Se on kuitenkin turvapaikka niille ihmisille, jotka ovat joutuneet pelkäämään turvallisuutensa ja ehkä henkensäkin vuoksi omassa kodissaan.

Keittiössä tuoksuu ruoka, ja ikkunasta näkyy parveke täynnä erilaisia istutuksia. Ohjaaja ottaa kaapista keksejä ja tarjoaa niitä muille. Tunnelma turvakodissa on kodinomainen.

Turvakoti on väliaikainen asuinpaikka lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville ihmisille. Sen tarkoituksena on luoda asiakkaille turvallinen ympäristö sekä auttaa heitä kriisi- ja väkivaltatilanteiden käsittelemisessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomen turvakodeissa oli vuonna 2023 yhteensä 5 364 asiakasta – asiakasmäärä oli kasvanut vuodesta 2022 neljä prosenttia. Aikuisista asiakkaista miehiä oli 10 prosenttia.

Helsingissä turvakoteja on viisi – yksi niistä on naisten turvakoti, joka sijaitsee salatussa osoitteessa. Turvakoti Hertta sijaitsee Herttoniemessä, ja se on tarkoitettu lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville kaiken sukupuolisille ihmisille.

Turvakoti Hertan vastaava ohjaaja Anna Puotila kertoo, että turvakotijakson alussa on tärkeintä tarjota asiakkaalle turvallinen paikka, jossa voi hengähtää. Turvakodissa pidetään huolta ihmisen perustarpeista: Siellä saa levätä, nukkua ja syödä hyvin.

– Ihmisillä voi olla takana jaksoja, jolloin ei ole nukuttu tai syöty kunnolla, ja siksi perustarpeista huolehtiminen on tärkeää, Puotila sanoo.

Turvakodissa asiakkaille tarjotaan väkivalta- ja kriisiapua. Jokaisella asiakkaalla on keskusteluaika ohjaajan kanssa vähintään kerran viikossa. Asiakkaita myös autetaan käytännön asioissa, kuten esimerkiksi asunnon etsimisessä tai avun piiriin hakeutumisessa.

Turvakodissa monet asiakkaat saavat myös vertaistukea toisiltaan, ja joskus heidän välillään syntyy ystävyyssuhteitakin.

Asiakkaat elävät mahdollisimman normaalia elämää. Aikuiset käyvät töissä ja lapset päiväkodissa tai koulussa, jos se on turvallista.

– Joskus on tapauksia, joissa on vainon piirteitä, ja silloin asiakkaat eivät välttämättä liiku ulkona. Sellaiset tapaukset ovat harvinaisempia, Puotila kertoo.

Asiakkaan kanssa tehdään suunnitellaan myös tulevaa. Joskus asiakas saattaa palata takaisin kotiin sen henkilön luokse, jonka takia turvakotiin tultiin. Tällaisissa tilanteissa tehdään turvasuunnitelma sen varalle, että väkivalta tai sen uhka uusiutuu.

– Haluamme, että asiakkaat tietävät, että tänne voi aina tulla uudelleen, Puotila sanoo.

Maija Leväniemi on toiminut turvakoti Hertassa ohjaajana hieman yli vuoden, mutta hänellä on myös aiempaa kokemusta turvakodissa työskentelystä. Leväniemi kertoo, että työssä on tärkeää saada asiakkaalle turvallinen olo sekä nostaa tämän omanarvontuntoa.

Turvakodissa työskennellessä monet pienetkin hetket tuntuvat tärkeiltä.

Jos joku asiakas on turvakotiin tullessaan aivan rikki, tuntuu Leväniemen mielestä pienikin pilkahdus asiakkaan uskosta itseen ja omaan kykeneväisyyteen todella palkitsevalta. Onnistuminen on sekin, kun näkymättömän ja vaatimattoman lapsen kasvoilla näkeekin ilon ja vapautumisen.

Leväniemi muistelee lämmöllä myös asiakkaiden iloa ja liikutusta, kun he ovat löytäneet asunnon.

Puotilan mieleen on jäänyt eräs nainen, jonka puoliso oli kontrolloinut paljon tämän elämää. Nainen ei ollut koskaan saanut ajaa pyörällä, joten hän halusi opetella. Asiakkaat ja työntekijät olivat todella onnellisia naisen puolesta, kun tämä vihdoin oppi pyöräilemään.

Leväniemi ja muut ohjaajat pyörittävät turvakodin arkea yhdessä – paikalla on aina joku työntekijä vuorokauden ympäri. Työvuorot voivat olla ilta-, päivä-, tai yövuoroja.

Ohjaajien työpäiviin kuuluu esimerkiksi asiakkaiden auttamista, järjestettyjä keskusteluja, toimistotöitä sekä arjen askareiden hoitamista, kuten siivoamista, ruuanlaittoa ja pyykkäämistä.

Turvakoti Hertassa on useampi osasto, ja eri osastoilla on eri asiakkaat ja ohjaajat. Osaston yleisiin tiloihin kuuluu olohuone, keittiö, parveke sekä lasten leikkihuone. Asiakkailla on omat huoneet, joissa on myös kylpyhuone.

Asiakkaille tarjotaan joka päivä lounas ja päivällinen, mutta he voivat halutessaan myös tehdä itse ruokaa. Välillä joku asukas saattaa tehdä ruokaa kaikille.

Turvakoteihin tulee paljon lapsia: vuonna 2023 turvakotien asiakkaista 41 prosenttia oli lapsia.

Turvakoti Herttaan tulee lapsia vastasyntyneestä teini-ikäiseen. Pienemmät lapset saavat valita turvakotiin tullessaan oman pehmolelun, jonka tarkoitus on antaa tukea turvakotijakson aikana sekä sen jälkeen.

Turvakodissa on tärkeää tehdä lapselle huomioitu ja turvallinen olo, tämä onnistuu esimerkiksi leikin kautta. Lapset leikkivät paljon myös muiden lasten kanssa, ja lapselle muiden samanikäisten läsnäolo vieraassa ja uudessa ympäristössä voi tuntua helpottavalta.

Myös lapsille järjestetään keskusteluaikoja, jotta he voivat käsitellä omia kokemuksiaan ja tunteitaan. Lapsia autetaan ja tuetaan erilaisin keinoin, ja lapsen oma ohjaaja miettii sopivia keinoja antaa tukea. Joidenkin lasten kanssa voidaan esimerkiksi käyttää työkirjoja apuna.

Anna Puotila kertoo, että usein lapsen tukeminen voi olla ihan vain yhdessä arjessa elämistä. Lasten kanssa esimerkiksi pelataan kimbleä tai hoidetaan parvekkeen kasveja.

Asiakkaat osoittavat kiitollisuuttaan turvakodissa saamastaan avusta eri tavoin. Yksi asiakas kirjoitti henkilökohtaisen kiitoskortin kaikille työntekijöille. Toisella kerralla turvakodissa olleet äiti ja lapsi ilmestyivät turvakodin ovelle tuomaan kääretorttua, sillä lapsi oli halunnut vielä nähdä työntekijät.

Leväniemi kertoo, ettei palaute tule aina tule sanoina: joskus vain tietää, kuinka paljon apu on asiakkaalle merkinnyt.

– Sen voi huomata siitä viimeisestä halauksesta, kun asiakas lähtee, Leväniemi kertoo.

Leväniemen mielestä tietoisuutta väkivallan eri ilmenemismuodoista ja erityisesti henkisestä väkivallasta pitäisi lisätä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan yli puolet turvakotien asiakkaista vuonna 2023 oli kokenut henkistä väkivaltaa.

Leväniemen mielestä liiallista mustasukkaisuutta ja omistushalua normalisoidaan nykyään parisuhteissa liikaa. Kynnyksen vaikeasta tilanteesta lähtemiseen pitäisi olla matalampi.

Puotila kertoo, että monet lähisuhdeväkivallan uhreista eivät välttämättä osaa sanoittaa hyvin sitä, mikä tilanne on. Siksi yhteydenoton yhteydessä työntekijän täytyisi osata kysyä oikeita kysymyksiä.

Puotila kannustaa ihmisiä ottamaan turvakotiin yhteyttä matalalla kynnyksellä, jos tuntuu yhtään siltä, että kyseessä voisi olla lähisuhdeväkivalta.