Apu

Avun pääkirjoitus: Sekä nuoret että vanhat kokevat, että heitä ei kuunnella – Äänensä Suomessa saavat kuuluviin harvat ja valitut – mutta keitä he ovat?

Avun pääkirjoitus: Sekä nuoret että vanhat kokevat, että heitä ei kuunnella – Äänensä Suomessa saavat kuuluviin harvat ja valitut – mutta keitä he ovat?
Aktiivi-ikä nähdään Suomessa yhä hyvin kapeasti. Meidän median tekijöiden on syytä miettiä, pääseekö täällä ääneen aina vain se ohut ikäluokka, jolla on rahaa ja valtaa, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Iina Artima-Kyrki.
Julkaistu: 3.6.2022

Kenen ääni Suomessa kuuluu? Tätä on hyvä miettiä myös meidän median tekijöiden. Pääseekö ääneen aina vain se ohut ikäluokka, jolla on rahaa ja valtaa? Viime viikolla julkaistun Nuorten hyvä elämä -tutkimuksen mukaan nuoret kokevat, että Suomea rakennetaan vanhempien sukupolvien sekä valta- ja talouseliitin ehdoilla.

Myös vammaisten, nuorten ja maahanmuuttajien ääni kuuluu nuorten mielestä yhteiskunnassa liian vähän. Tutkimukseen vastasivat 20–29-vuotiaat. Samaan syssyyn Kansallinen senioriliitto ilmaisi tuskastumisensa ikäsyrjintään ja siihen, ettei esimerkiksi yli 65-vuotiaita läheskään aina kuulla erilaisissa kyselytutkimuksissa.

Suomalaiset elävät yhä pidempään. Onkin hoopoa, että silti aktiivi-ikä nähdään yhä yhteiskunnassa kovin kapeasti. Jo yli 50-vuotiaat kokevat ikäsyrjintää työelämässä.

Yli puolet nuorista ajattelee, ettei heitä ole kuunneltu riittävästi vaikkapa korona-ajan päätöksenteossa. Nuoret maksavat poikkeusajasta vielä pitkään kovan hinnan jaksamisen  ja mielenterveysongelmien muodossa. Myös ikäihmiset ovat kärsineet yksinäi­syydestä.

Pandemiaa on sanottu ensimmäiseksi koko maailman yhteiseksi sukupolvi­kokemukseksi, mutta kokemus se on ollut hyvin erilainen eri ikäpolville. Tätä varmasti analysoidaan vielä pitkään.

Kommentoi »