Hammaslääkärin tuolissa pelkoa voivat aiheuttaa monet asiat. Yksi pelkää hoidon aiheuttamaa kipua, toinen tukehtumisen tunnetta ja avuttomuutta. Monella on epämiellyttäviä kokemuksia kouluhammaslääkäristä. Jo hoitohuoneen haju saattoi rypistää ihon kananlihalle. Lapsuuden epämiellyttävän hajun muistaa vielä vanhanakin, vaikka ei olisi törmännyt siihen vuosikausiin. Hammaslääketieteessä ei voi puhua vanhoista hyvistä ajoista. Aikoinaan saatettiin ajatella, että hammashoidon kuuluukin sattua. Onneksi hoito on kehittynyt potilasmyönteisemmäksi.

Hammashoitopelko on yleistä. Joillakin se on niin voimakasta, että hammaslääkäriin mennään vain silloin, kun särky on äitynyt sietämättömäksi. Pelosta kannattaa kertoa avoimesti hammaslääkärille, sillä yleensä kertominen laukaisee tilanteen. Silloin hammaslääkäri osaa ottaa pelon paremmin huomioon ja tehdä toimenpiteet riittävän hitaasti ja rauhallisesti. Joskus sekin auttaa, että hammaslääkäri kertoo, miten toimenpiteet etenevät.

Toisilla hampaat ovat hyvin herkkätuntoiset. Se on yksilöllinen ominaisuus, jonka voi jopa nähdä mikroskoopilla. Hampaan pinnassa kulkee dentiinikanavia, pieniä putkia, joiden sisällä on hermoja. Joillain ihmisillä dentiinikanavia on tiuhassa ja ne ovat laajoja. Silloin hammas on pinnalta melkein yhtä tuntoherkkä kuin syvemmältä hermon läheltä. Pienikin poraaminen sattuu, ja kylmä ja makea saattavat vihloa. Jos vihlominen vaikeuttaa normaalia elämää, kuten jäätelön syömistä, hampaat voidaan esimerkiksi käsitellä fluorilakalla. Myös joihinkin hammastahnoihin on lisätty dentiinikanavia tukkivia fluoriyhdisteitä.

Joillain ihmisillä dentiinikanavia on tavallista vähemmän ja ne ovat ahtautuneet. Tällöin ärsykkeet eivät pääse kulkeutumaan hampaan hermoon niin herkästi.

Herkkä yökkäysrefleksikin voi voimistaa pelkoa. Se on kehon suojakeino. Jos metsässä risu uhkaa tökätä silmään, vedämme vaistomaisesti päämme pois. Hammashoidossa täytyy jossain määrin kieltää suojarefleksinsä ja antautua suun käsittelyyn.

Myös puudutus saattaa pelottaa. Suun limakalvo on paikoin niin herkkätuntoinen, että puudutusneula voi pistää hieman ikävästi. Suun limakalvolle levitettävät pintapuudutusgeelit vaimentavat neulan pistoa. Hyvä puudutus lievittää pelkoa, sillä se tekee hammashoidosta kivutonta. Kun puudutus tehdään hyvin, potilas huomaa, ettei hoito ollutkaan kamalaa. Joskus hampaan puutumista pitää odotella rauhassa. Varsinkin alaleuan poskihampaat saattavat puutua hitaasti.

Suu on herkkä ja intiimi alue. Hyvän hoitosuhteen ja luottamuksen rakentuminen vie aikaa. Tällöin auttaa, että hammaslääkäri on tuttu. Jos lääkäri vaihtuu joka kerta, luottamuksen rakentuminen häiriintyy. Jos pelko on kovin voimakasta, kannattaa valita hammaslääkäri, joka on perehtynyt pelkopotilaiden hoitoon. Myös hyvä hammashoitaja osaa rauhoittaa potilasta.

Pelko lievittyy, kun hoitotilanne on rauhallinen ja hoito tehdään asiakkaan ehdoilla. Siksi hammaslääkärille kannattaa kertoa toiveistaan. Jos haluat, ettei tuolin selkänojaa lasketa alas, niin voidaan tehdä. Silloin hoito kestää vähän pidempään, koska pystyasennossa suuhun ei ole yhtä helppo nähdä kuin makuulla. Poraamisessakin voidaan pitää taukoja. Ensin voidaan porata esimerkiksi kaksi sekuntia, sitten viisi sekuntia. Yleensä ihminen tottuu siihen, että suussa tehdään jotain. Yhtäkkiä pystytään poraamaan jo kaksikymmentä sekuntia.

Jos muut keinot eivät tehoa, hammashoito voidaan tehdä esilääkityksessä tai nukutuksessa. Jotkut hammaslääkärit käyttävät myös ilokaasua. Monet potilaat ilmoittavat heti, että hoito ei onnistu ilman nukutusta. Tällöin hammaslääkäri kertoo, että tehdään ensin hampaiden tarkastus. Yleensä pelko on lievittynyt sen jälkeen huomattavasti.

Jos kyseessä on pieni toimenpide, hammaslääkäri voi ehdottaa, että se tehtäisiin ilman nukutusta. Nukutus vaatii anestesialääkärin ja anestesiahoitajan ja voi nostaa hoidon hintaa parilla tonnilla. Sillä summalla tekisi vaikkapa unohtumattoman matkan, josta nauttii paljon enemmän kuin nukutuksesta. Jos hammashoito kaikesta huolimatta tuntuu ylivoimaiselta, yleisanestesian voi toki saada. Usein riittää kevyempikin apu eli esilääkitys. Silloin hammaslääkäri antaa rauhoittavaa lääkettä ennen toimenpidettä.

Asiantuntija: hammaslääkäri Hannu Viitasaari, Plusterveys.