Nuorilla menee koronapandemian jälkeen poikkeuksellisen huonosti. Mielenterveystyötä tekevän Mieli ry:n kriisipuhelimeen tuli vuonna 2022 ennätykselliset 400 000 yhteydenottoa, ja alle 30-vuotiaiden soittajien määrä suorastaan räjähti. Samaan aikaan levottomasti käyttäytyvien nuorten määrä on kasvanut ja monessa kaupungissa nuorten tekemistä katuryöstöistä on tullut iso ongelma. Äärimmäinen ilmiö ovat olleet nuorten väkivaltaiset katujengit.

Petteri Orpon (kok) hallituksen hallitusohjelmassa luvataan monenlaisia toimenpiteitä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja jengirikollisuuden torjumiseen. Budjettipäätösten valossa nämä toimet painottuvat ongelmien syiden sijaan niiden seurauksista selviämiseen.

Hallitus panostaa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajoihin, hallitusohjelmassa todettiin vain muutama kuukausi sitten. Tämä lupaus lensi nyt romukoppaan.

Tiistaina 19. syyskuuta päättyneen hallituksen budjettiriihen jälkeen varmistui, että nuorisotyön määrärahoihin esitetään suoraan kolmen miljoonan euron leikkausta. Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitusta ei lupauksista huolimatta lisätä vaan leikataan edellisvuoden tasosta yhteensä 4,6 miljoonalla eurolla. Summat ovat valtion budjetin kokonaisuudessa naurettavan pieniä, mutta osuvat kipeästi vaikeimmassa asemassa olevien nuorten parissa toimivien järjestöjen ja kuntien jo valmiiksi surkeisiin määrärahoihin.

Tutkimustiedon valossa ratkaisuja on vaikea ymmärtää, sillä asiantuntijat ovat korostaneet nuorisotyön osuutta nuorten ongelmien ehkäisyssä. Esimerkiksi Nuorisotutkimusseuran vuonna 2020 teettämässä tutkimuksessa kerrotaan etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan olevan kustannustehokas keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja tuottavan julkisen talouden säästöjä.

Etsivässä nuorisotyössä pyritään tavoittamaan tukea tarvitsevia nuoria ja auttamaan heitä itsenäistymään ja pääsemään kiinni yhteiskuntaan. Työpajatoimintaan ideana on tarjota nuorelle yhteisö, jossa itsetunto vahvistuu tekemisen avulla ja hän saa tukea oman polkunsa löytämiseen. Toiminnan on useissa selvityksissä todettu maksavan itsensä takaisin monikertaisesti maksettuina veroina ja vältettyinä tulonsiirtoina.

Nuorten tilanne näyttää sitä synkemmältä, mitä pidemmälle hallituksen suunnitelmia lukee. Leikkauksia on luvassa moniin sosiaalietuuksiin, kuten toimeentulotukeen, asumistukeen ja lapsiperheiden työttömyysturvaan. Opintotuen indeksikorotukset jäädytetään – jälleen Orpon lupauksesta huolimatta. Kynnystä nuorten ammatilliseen kuntoutukseen korotetaan. Lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa lasketaan, samoin alaikäisenä ilman huoltajaa Suomeen tulleiden nuorten aikuistumisen tuen kestoa.

Auttavan käden sijaan ongelmanuorille on nyt tarjolla nyrkkiä. Esimerkiksi katujengirikollisuuteen syyllistyville kaavaillaan kovempia rangaistuksia ja poliisin resurssien lisäämisessä huomioidaan erityisesti nuoriso- ja jengirikollisuus. Sisäministeri Mari Rantanen (ps) on jopa väläyttänyt Tanskan mallin mukaisia alueita, joissa poliisit voisivat esimerkiksi tarkastaa henkilöitä satunnaisesti.

Vielä eduskuntavaaleja edeltäneessä nuorisalan kattojärjestö Allianssin kyselyssä nykyiset hallituspuolueet – perussuomalaisia lukuun ottamatta – olivat jopa liikuttavan yksimielisiä siitä, että nuorisotyöstä ja nuorille suunnatuista palveluista ei valtiontalouden alijäämästä huolimatta pidä nyt leikata. Hallitusohjelmassa niin sanottuihin pehmeisiin keinoihin on kuitenkin luvassa vain murto-osa varoista, joita poliisille ja rangaistusten koventamiseen on tarkoitus löytää.

Käytännön esimerkki synkästä kehityksestä on nähty kotikaupungissani Jyväskylässä, jossa erityisopettajien ja nuorten ohjaajien määrää vähennetään ja monikulttuurisen Kuokkalan kaupunginosan nuorisotila päätettiin sulkea säästösyistä. Päätökset tuovat mieleen virheet, joita Ruotsi on tehnyt oman nuorisonsa kanssa.

Lapsiperheisiin ja nuoriin itseensä osuvat heikennykset uhkaavat kertautua eli osua samoihin ihmisiin. Leikkausintoisella hallituksella ei päätöksiä tehdessään ole ollut vielä käytössään kunnollisia laskelmia toimien yhteisvaikutuksista.

Järjestöissä niitä on jo ehditty tekemään. Suomen sosiaali ja terveys ry:n mukaan hallituksen säästötoimet pudottavat 12 700 uutta suomalaista lasta ja nuorta köyhyysrajan alapuolelle jo ensi vuoden aikana. Köyhyys lisää nuorisorikollisuuden juurisyitä: toimettomuutta, osattomuutta, ulkopuolisuutta.

Muutama vuosi sitten VTT arvioi jokaisen syrjäytyneen nuoren tulevan maksamaan yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Jo muutaman nuoren kelkasta putoaminen tulee maksamaan enemmän kuin Orpon hallituksen lyhytnäköiset säästöt nuorisotyöstä.