Hajottavatko Unkari ja Puola koronakriisissä kamppailevan EU:n?
Euroopan komission Suomen-edustuston apulaispäällikkö Maria Blässar korostaa, että oikeusvaltioperiaate on tärkeä erityisesti nyt, kun monet EU-maat ovat tukeutuneet poikkeuslakeihin.
Euroopassa taistelu koronaepidemiaa vastaan on jättänyt varjoonsa sekä pidempiaikaisia että akuutteja kehityskulkuja. EU:n ongelmajäsenet Unkari ja Puola rikkovat toistuvasti oikeusvaltioperiaatetta, ja molemmissa pääongelma on hallitusten sekaantuminen oikeuslaitoksen toimintaan.
– Oikeusvaltioperiaate on yksi EU:n perusarvoista, johon kaikki jäsenmaat ovat sitoutuneet. Sen mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, ja laintulkinnasta vastaavien tuomioistuinten on oltava riippumattomia, muistuttaa Euroopan komission Suomen-edustuston apulaispäällikkö Maria Blässar.
Unkarissa Viktor Orbánin hallinto on pitkään heikentänyt demokratiaa. Unkari on saanut kansainväliseltä yhteisöltä ja EU:lta kritiikkiä oikeuslaitoksen itsenäisyyden, sanan- ja lehdistövapauden ja vähemmistöjen aseman polkemisesta sekä korruptiosta.
Kaikki valta hallitukselle
Maaliskuun lopussa hyväksyttyjen hätätilalakien mukaan kaikki valta siirtyi hallitukselle, joka voi nyt laatia lakeja ja siirtää vaaleja ilman parlamentin valvontaa. Hätätila on voimassa, kunnes Orbánin hallitus toisin päättää. Käytännössä Unkarin voi katsoa siirtyneen demokratiasta yksipuoluevaltaan.
– EU-komissiolla on eri keinoja seurata kehitystä ja toimia ongelmatilanteissa. Monet keinoista tähtäävät oikeusvaltiota uhkaavien tekijöiden varhaiseen tunnistamiseen ja tilanteen korjaamiseen jäsennellyn vuoropuhelun kautta, muotoilee Blässar.
Puolassa piti äänestää presidentinvaaleissa sunnuntaina 10. toukokuuta, mutta hallitus ja oppositio eivät päässeet yhteisymmärrykseen siitä, järjestetäänkö vaalit pandemian aikaan ja miten. Lopulta niitä ei virallisesti peruttu, mutta äänestäminen ei ollut mahdollista.
Vaalien lykkäämistä vaatineen opposition mukaan konservatiivioikeiston valtapuolue Laki ja oikeus (PiS) haluaa vaalit mahdollisimman pian, jotta sen tukema nykypresidentti Andrzej Duda voittaisi. Mielipidemittauksissa kolme neljäsosaa puolalaisista on kannattanut vaalien siirtoa.
Rikkomusmenettely, artikla 7 ja yksimielisyysvaade
Euroopan unionin perussopimuksen mukaan oikeusvaltiossa kaikki julkinen valta toimii lainsäädännön asettamissa rajoissa, kunnioittaa kansalaisten perusoikeuksia ja tuomioistuimet ovat riippumattomia. Kun Unkari ja Puola eivät noudata periaatetta, ne rikkovat sekä EU:n perusarvoja että sen oikeudellisia perusteita.
EU-maiden komissiolle antamat keinot puuttua niskurointiin ovat melko vähäiset. Komissio voi käynnistää rikkomusmenettelyn ja viedä asian unionin tuomioistuimeen, joka voi määrätä kyseiselle valtiolle taloudellisia seuraamuksia. Näin tapahtui, kun Puola sääti lain, joka olisi pakottanut korkeimman oikeuden vanhemmat tuomarit eläkkeelle.
Lakimuutos olisi ollut EU-oikeuden vastainen ja käytännössä PiS-puolueen johtajan Jaroslaw Kaczyńskin ajama ”puhdistus”, jotta oikeuteen saataisiin konservatiiveille ja katoliselle kirkolle myönteisiä tuomareita.
– Rikkomusmenettelyllä on päästy konkreettisiin tuloksiin. EU-tuomioistuimen päätöksen jälkeen Puola muutti lakiaan, joka olisi pakottanut hallituksen epäsuosiossa olevat korkeimman oikeuden tuomarit eläkkeelle, Maria Blässar sanoo.
Äärikeino on artiklan 7 mukainen kurinpitomenettely, joka voi johtaa jäsenmaan äänioikeuden rajoittamiseen neuvostossa. Sekä Puola että Unkari ovat menettelyn kohteina, mutta rajoitustoimet edellyttävät yksimielisyyttä, jolloin maat voivat jo toisiaan tukemalla estää ne.
– Päätöksen muuttaminen esimerkiksi määräenemmistöpäätökseksi vaatisi muutoksia perussopimuksiin, eikä tällaista ole näköpiirissä, Blässar arvioi.
Kytketäänkö rahoitus oikeusvaltioperiaatteeseen?
Sen sijaan komissio on esittänyt, että EU:n rahoitus kytkettäisiin oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Asia liittyy komission esitykseen EU:n budjetiksi 2021–27. Lähiaikoina annettavassa uudessa budjetissa huomioidaan myös pandemian jälkeiset talouden elvytystarpeet.
Etenkin koronakriisin akuuttivaiheessa EU-valtiot keskittyvät omiin asioihinsa, ja riski sisäänpäin kääntymisestä ja nurkkakuntaisesta ajattelusta on kasvanut.
Onko Unkarin ja Puolan erottaminen EU:sta mahdollista edes teoriassa – ja toisaalta, voiko nykyisenkaltainen EU säilyä, mikäli niiden toimiin ei voida puuttua?
– Pandemia tietenkin testaa unionia, kuten myös kansallisvaltioita. Emme kuitenkaan usko, että EU:n rooli tulevaisuudessa pienenee – päinvastoin, unionia tarvitaan jatkossa yhä enemmän. Laajaa yhteistyötä edellyttävät ongelmat, kuten ilmastonmuutos, eivät ole kadonneet minnekään, Blässar kommentoi.
