Apu

Laura Huhtasaari: ”Kreikka tekee hyvää työtä valvoessaan omia rajojaan”

Laura Huhtasaari haluaa Suomen ulos Euroopan unionista, iloitsee Kreikan rajaviranomaisten kovista otteista ja on ylpeä siitä, että on kätellyt USA:n varapresidentti Mike Penceä. Mitä hän tekee europarlamentissa?
Kuvat Juha Roininen

Euroopan parlamentin Spinelli-rakennuksen työhuoneen pöydällä on kaksikin Suomen lippua. Perussuomalaisten ja Identiteetti ja demokratia -ryhmän ensimmäisen kauden mepille Laura Huhtasaarelle (ps./ID) niissä on kyse nimenomaan identiteetistä – ja ehkä pienestä protestistakin.

– Miten jäsenvaltioiden liput voitiin varastaa meidän kokouspaikoiltamme, 20 vuoden jälkeen? Aiemmin pystyin katsomaan, että kas, tuolla istuu saksalainen, tuolla ruotsalainen ja tuolla britti. Brexit-paniikissa ne poistettiin kaikilta.

Kiistelty Huhtasaari, 41, valittiin viime keväänä 92 760 äänen vyöryllä europarlamenttiin. Sitä ennen hän ehti vaikuttaa Porin kaupunginvaltuustossa, kansanedustajana, perussuomalaisten varapuheenjohtajana ja presidenttiehdokkaana.

– Tiesin mihin olin tulossa, ja että eduskuntatyö eli Suomen lainsäädäntö on EU:lle alisteista. Ikävä yllätys on kuitenkin ollut EU:n tekopyhyys. Korulauseiden takana on tilanne, jossa 21 miljoonan ihmisen äänet eivät merkitse mitään. Meille olisi d’Hondtin (suhteellinen vaalitapa) menetelmän mukaan kuulunut kaksi varapuhemiehen paikkaa parlamentissa, kaksi puheenjohtajuutta ja kahdeksan varapuheenjohtajan paikkaa valiokunnissa, mutta saimme nolla.

– Italialaisilla on eri käsitykset ilmastopolitiikasta ja metsänhoidosta ja ranskalaisilla on ihan eri suhde Venäjään kuin meillä tai virolaisilla. Voimme silti toimia yhdessä esimerkiksi maahanmuuttoasioissa.

”Meillä” Huhtasaari tarkoittaa 76 mepin ID-parlamenttiryhmäänsä. Muut ryhmät perustelivat äänestyspäätöksiään sillä, että EU-vastainen ID-ryhmä voisi vastuupaikoilla halvaannuttaa parlamentin päätöksenteon ja toiminnan.

ID-ryhmään kuuluu jäseniä yhdeksästä maasta, mutta enemmistö tulee Italian Lega-puolueesta, Ranskan Kansallisesta liittoumasta (ent. rintama) ja Saksan AfD:sta. Timo Soinin aikaan perussuomalaiset pyrkivät korostamaan eroa Euroopan äärioikeistoon myös EU:ssa. Nyt on toisin, mutta Huhtasaari myöntää, että joukko on sisäisesti kirjava.

– Totta kai italialaisilla on eri käsitykset ilmastopolitiikasta ja metsänhoidosta, koska he eivät ymmärrä niitä Suomen näkökulmasta – ja ranskalaisilla on ihan eri suhde Venäjään kuin meillä tai virolaisilla. Voimme silti toimia yhdessä esimerkiksi maahanmuuttoasioissa.

Huhtasaaren mukaan eurovaalien jälkeen olisi voitu kunnioittaa demokratian henke, jolloin myös eri mieltä olevat olisi otettu mukaan päätöksentekoon.

– Etenkin kun EU on kovin kärkäs osoittelemaan jäsenmaita sormella demokratian puutteista.

Jos ei sananvapautta, ei kohta muitakaan vapauksia

Mitä Huhtasaari ajattelee Puolan tai Unkarin hallinnosta, jotka rikkovat oikeusvaltioperiaatteita?

– Riippumaton oikeuslaitos, yksilönvapaus ja vapaa oppositio ovat terveen yhteiskunnan merkkejä. Jos ei ole uskonnon-, sanan- ja mielipiteenvapautta, kohta ei ole muitakaan vapauksia.

"Niin kauan kuin tässä puljussa ollaan, pitää tehdä töitä ja ajaa Suomen etuja."

Huhtasaari sanoo, että näitä pitää kunnioittaa, mutta ”EU on vähän valikoiva puuttumisessaan”.

– Se on katsonut esimerkiksi Romanian osalta monia asioita läpi sormien ja kuten sanottu, itse eristänyt opposition päätöksenteosta. Sitä paitsi Suomikin rikkoo oikeusvaltioperiaatetta ja sananvapautta.

Tämäpä oli uutta. Miten ja missä asiassa?

– Miksi yksi ihminen eli Päivi Räsänen on jatkuvasti keskellä oikeusprosesseja kristillisen vakaumuksensa vuoksi, vaikka meillä on perustuslaissa turvattu sanan- ja uskonnonvapaus?

– Perussuomalaisia nimitetään natseiksi, fasisteiksi ja rasisteiksi. Ei voi olla niin, että vain kommunismi-sanaa saa käyttää.

Valtakunnansyyttäjä tosiaan esitutkii kansanedustaja Räsäsen (kd.) puheita homoseksuaaleista, mutta syynä ei ole vakaumus vaan epäilys yhden ihmisryhmän syrjimisestä.

– No, tuo on yksi näkemys.

Päivi Räsänen kuuluu niin sanottuihin viidesläisiin. Fundamentalisteiksi luokiteltava vähemmistölahko ei hyväksy naispappeutta, aborttia tai homoseksuaalisuutta, mikä on ristiriidassa sekä valtiokirkon linjan että Suomen lainsäädännön kanssa.

Luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma totesi Lännen Median haastattelussa, ettei Räsäsen esitutkinnoissa ole kyse uskonvapauden rajoittamisesta vaan siitä, milloin sen nimissä käytetty kieli ylittää hyväksyttävän rajat ja siitä tulee leimaavaa tai syrjivää.

– Kristityn tehtävä ei ole loukata tai leimata mitään ihmisryhmää, piispa sanoi.

Kommunismin henki

Suomessa on perinteisesti vierastettu uskonnon ja politiikan sekoittamista ja ajateltu, että vakaumus on ihmisen yksityisasia. Huhtasaari on tehnyt tässä(kin) toisin: hän ei kuulu mihinkään kirkkokuntaan, mutta tuo voimakkaasti esiin uskoaan, USA:n oikeiston tyyliin.

– Meillä on maallinen ja hengellinen regimentti, ja uskonnonvapaus tarkoittaa myös vapautta ilmaista arvojaan. Arvot taas toimivat kaiken politiikan ja lainsäädännön pohjana. On sitten äänestäjien asia päättää, mitä he ovat niistä mieltä.

Huhtasaari ilmaisee arvojaan ennen kaikkea Suomen Twitterissä. Hän on ehtinyt muuan muassa julistaa kaikki Suomen puolueet (eli myös porvarilliset) perussuomalaisia lukuun ottamatta kommunistisiksi, mikä on melko mielenkiintoinen lausunto korkeakoulututkinnon suorittaneelta ihmiseltä.

– Tarkoitin, että ne ovat kommunistihenkisiä: haluavat sensuroida ja eristää erimielisiä. Ja perussuomalaisia nimitetään vaikka miksi, eniten natseiksi, fasisteiksi ja rasisteiksi. Ei voi olla niin, että vain kommunismi-sanaa saa käyttää. Näen sosialistisen suunnitelmatalouden elementtejä myös EU:ssa, kuten Green Dealissa, jossa ilmastosääntelyllä ohjataan markkinoita ja maksetaan kompensaatiota yhteisistä varoista.

– EU:n tarkoituksena on lakkauttaa sen jäsenvaltiot ja tehdä niistä keskushallinnon alaisia provinsseja.

EU:ssa pitää ajaa Suomen etuja

EU:n päätöksentekoa on pyritty virtaviivaistamaan ja parlamentin valtaa lisäämään, mutta kyseessä on yhä valtava organisaatio. Vaatii kovaa työtä, priorisointia ja toisaalta laajoja verkostoja, jotta etenkin aloitteleva edustaja voi vaikuttaa. Kotimaan politiikalle jää väistämättä vähän aikaa, mikäli ottaa EP-työn vakavasti.

Huhtasaari haluaisi Suomen eroavan EU:sta, mutta keskittyy omien sanojensa mukaan täysillä työhön parlamentissa. Hän on jäsen esimerkiksi perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnassa (AFCO) sekä ympäristövaliokunnassa (ENVI).

Jälkimmäisen käsittelyssä on juuri Green Deal eli EU-komissiolle keväällä annettava uusi ilmastolaki. Varajäsenyys kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden LIBE:ssä on tärkeä maahanmuutto-ja rajakysymysten vuoksi.

"Suomen EU-ero on pidemmän aikavälin tavoite, mutta sitä ei voi toteuttaa rysäyksellä. Parasta olisi, että mukana eroaisi muita, nyky-EU hajoaisi ja saataisiin löyhä yhteistyö- ja kauppaliitto."

– Niin kauan kuin tässä puljussa ollaan, pitää tehdä töitä ja ajaa Suomen etuja. Mutta AFCO:ssakin näkee, ettei erimielisiä kuunnella, vaan viedään integraatio- prosessia eteenpäin. EU:n tarkoituksena on lakkauttaa sen jäsenvaltiot ja tehdä niistä keskushallinnon alaisia provinsseja.

Unioni ja rahaliitto yhteisellä valuutalla voisi Huhtasaaren mielestä toimia ”pienemmällä porukalla, vaikka maantieteellisesti ja henkisesti läheisten Saksan, Itävallan, Hollannin ja parin muun kesken”.

Miten Suomen viennistä riippuvainen talous istuisi eroon EU:sta?

– Totta kai taloussopimukset pitäisi hoitaa, kuten Norja ja Sveitsi ovat tehneet ja britit pyrkivät tekemään. Miksi vauras maa ja koulutettu kansa ei pärjäisi? Suomen EU-ero on pidemmän aikavälin tavoite, mutta sitä ei voi toteuttaa rysäyksellä. Parasta olisi, että mukana eroaisi muita, nyky-EU hajoaisi ja saataisiin löyhä yhteistyö- ja kauppaliitto.

– Maailmassa on varmaan miljardi ihmistä epäinhimillisissä oloissa, joita ei soisi kellekään. Olen itsekin ollut vuoden vapaaehtoistyössä kehitysmaassa pienten lasten opettajana ja nähnyt, mitä se todellisuus on – mutta Suomen tehtävänä ei voi olla pitää huolta muiden maiden köyhistä.

Hyvää työtä, Kreikka

Maahanmuuttopolitiikka on niitä harvoja asioita, joissa EU Huhtasaaresta toimii – nykyisin. Esimerkiksi Turkin ja Kreikan rajariidan (ja maiden vanhastaan kireiden välien) lietsomat kovat viranomaisotteet pakolaisia ja siirtolaisia kohtaan ovat hänestä perussuomalaisten ja muiden oikeistopopulistien ansiota.

– EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa on viidessä vuodessa tapahtunut selkeä paradigman muutos. Kreikka tekee todella hyvää työtä valvoessaan omia rajojaan, hän sanoo tyytyväisenä.

Kreikan rajalla, pakolaisleirillä ja loukussa Syyrian puolella on myös paljon naisia ja lapsia, usein epäinhimillisissä oloissa. Eikö ole aika armoton ja myös epäkristillinen näkemys, ettei heitäkään saisi päästää EU-alueelle?

"En minä väitä, etteivät homoseksuaalit voisi olla hyviä vanhempia tai etteivät yksinhuoltajat saisi adoptoida, mutta ihannetilassa lapsella kuuluisi olla isä ja äiti."

Ketä pitäisi auttaa – vai eikö ketään?

– Kyse on siitä, mikä on realistista. Maailmassa on varmaan miljardi ihmistä epäinhimillisissä oloissa, joita ei soisi kellekään. Olen itsekin ollut vuoden vapaaehtoistyössä kehitysmaassa pienten lasten opettajana ja nähnyt, mitä se todellisuus on – mutta Suomen tehtävänä ei voi olla pitää huolta muiden maiden köyhistä.

– Vain valtiot itse voivat ratkaista ongelmansa. Humanitaarinen maahanmuutto on siirtänyt niitä toisiin maihin. Ruotsistakin sanotaan, että siellä räjähtelee enemmän kuin Afganistanissa.

Huhtasaaresta ”turvallisiksi luokiteltujen maiden” kansalaisten turvapaikkahakemuksia ei pitäisi edes ottaa käsittelyyn, vaan käännyttää heidät heti rajalta. Tämä on vastoin kansainvälisiä sopimuksia.

– Avioliitto on instituutio miehen ja naisen välillä. Eivät kaikki heterotkaan ole naimisissa, eikä se estä heitä rakastamasta toisiaan.

Biologisen perimän voimaa ei kannata aliarvioida

Seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat asia, jota vastaan monet ID-ryhmässä hyökkäävät avoimesti. Huhtasaaren mukaan seksuaali-identiteetti on yksityisasia, eikä hän erottele ihmisiä sen vuoksi – mutta hän ei hyväksy homoliittoja tai -adoptioita.

– Avioliitto on instituutio miehen ja naisen välillä. Eivät kaikki heterotkaan ole naimisissa, eikä se estä heitä rakastamasta toisiaan. En minä väitä, etteivät homoseksuaalit voisi olla hyviä vanhempia tai etteivät yksinhuoltajat saisi adoptoida, mutta ihannetilassa lapsella kuuluisi olla isä ja äiti – eikä biologisen perimän voimaa kannata aliarvioida. Mutta korostan, että tärkeintä lapsille on saada rakkautta, läsnäoloa ja tukea.

Huhtasaaren omatkin perhejärjestelyt ovat muuttuneet EU-työn myötä. Hänellä ja puoliso Teemu Lämsällä on kaksi lasta, jotka käyvät koulua Brysselissä.

– Eduskunnassa olin aamusta iltaan töissä käytännössä joka päivä. Nyt mieheni on kaksi viikkoa kuusta lääkärinä Suomessa, mikä vaikuttaa arkirutiineihin. Toisaalta en lennä viikonlopuiksi kotimaahan, kuten mepit yleensä tekevät – ja nyt näen lapseni joka ilta.

– Toivoisin, että siirryttäisiin takaisin kansallisvaltiotason päätökseen ja helpommin hallittavaan lähidemokratiaan.

Kun Lämsä on Suomessa, joku Huhtasaaren avustajista tuo joskus lapset parlamenttiin. Toki heidän varsinaiset tehtävänsä ovat muualla. EU-vastaisilla poliitikoilla on tapana kritisoida virkamiesten ja avustajien määrää, mutta Huhtasaari myöntää, ettei työ onnistuisi ilman heitä.

– Toivoisin, että siirryttäisiin takaisin kansallisvaltiotason päätökseen ja helpommin hallittavaan lähidemokratiaan. Ei ole mitään aikakonetta enkä haluaisi takaisin kymmenien vuosien taakse, mutta jotkut toimivat asiat sieltä voisi ottaa.

Entä kymmenen vuotta eteenpäin, missä näet itsesi?

– En minä tiedä, en osaa sanoa. En tee sellaisia suunnitelmia. ●

Laura Huhtasaari

  • Syntynyt: 30.3.1979 Vilppulassa.
  • Koulutus: kasvatustieteen maisteri, virkavapaalla erityisluokanopettajan työstä.
  • Poliittinen ura: Perussuomalaisten Porin kaupunginvaltuutettu 2012–, kansanedustaja 2015–19, EU-parlamentaarikko 2019–. Presidenttiehdokkaana vuoden 2018 vaaleissa, sai 207337 ääntä.
  • Perhesuhteet: naimisissa, kaksi lasta.
  • Muuta: Jyväskylän yliopisto totesi Huhtasaaren kasvatustieteen pro gradu -työn vuodelta 2003 elokuussa 2018 suoritetussa tarkistuksessa osin plagioiduksi.

Lue Laura Huhtasaaren koko haastattelu Avun numerosta 12/2020

Julkaistu: 26.3.2020
7 kommenttia