Tuulilasi

Geneven autonäyttely 1972: Sähköä ja superautoja – Näin Tuulilasi kirjoitti 50 vuotta sitten

Geneven autonäyttely 1972: Sähköä ja superautoja – Näin Tuulilasi kirjoitti 50 vuotta sitten
Tuulilasi 4/1972: "Huippunopeus 50 km/h. Sähkömoottoreita kaksi: molemmissa tehoa 3,9 hv. Toimintamatka 64 kilometriä."
Julkaistu: 21.4.2022

Geneven autonäyttely on perinne, joka tosin vuonna 2022 jää koronan takia kolmannen kerran peräjälkeen avaamatta yleisölle. Ensimmäisen kerran automobiileja esiteltiin Sveitsissä vuonna 1905, joten kyse on todellisesta klassikkotapahtumasta.

50 vuotta sitten näyttelyn huomattavimpana ensiesittelynä pidettiin uutta Opel Commodorea. Myös Fordin uutukaiset Granada ja Consul sekä uudet Vauxhallit ja Opel Rekord II olivat ensimmäistä kertaa suuren yleisön ihmeteltävinä. Mutta olihan siellä paljon muutakin, kuten Genevessä aina.

Sähköautot eivät suinkaan ole tämän vuosituhannen keksintö. Genevessä 1972 hämmästeltiin British Leylandin esittelemää BLMC-sähköautoa, jota Tuulilasi luonnehti näyttelyartikkelissaan "hämmästyttävän rumaksi". Kori oli joka tapauksessa ansioituneen ja arvostetun autosuunnittelija Michelottin piirtämä. Auton huippunopeudeksi kerrottiin 50 km/h ja taloudelliseksi nopeudeksi 25 km/h. Sähkömoottoreita oli kaksi: molemmissa tehoa 3,9 hv. 48 voltin lyijyparistoja oli 24. Kotteron toimintamatkaksi luvattiin 64 kilometriä.

Oli nopeitakin autoja totta kai tarjolla. Huippunopeista nelivetoautoista tuttu Jensen ja vanha urheiluautojen valmistaja Healey olivat yhdistäneet voimansa ja näin oli syntynyt uusi automerkki Jensen-Healey. Auton moottorina oli Lotuksen kehittämä kaksilitrainen ja nelisylinterinen rivimoottori, josta puristettiin ulos 142 hevosvoiman tehot. Kaksi nokka-akselia sylinterinkansissa ja kussakin sylinterissä neljä venttiiliä. Ja se huippunopeus: 200 km/h. Ei huono!

Toki vieläkin nopeampaa kalustoa näyttelyhallista löytyi. Kahdelle hengelle suunniteltu Monteverdi Hai 450 SS täytti jo superauton kriteerit. Moottori vetävien pyörien – siis takapyörien – päällä, eli kyseessä keskimoottorinen auto. Ohjauspyörä pieni ja nahkapäällysteinen. Mittaristossa maksimilukema 325 km/h... No, ihan näin kovaa autolla ei sentään käytännössä päässyt, mutta 290 km/h arvioitiin sen todelliseksi huippunopeudeksi. Monteverdissä oli myös edistyksellisiä mukavuusvarusteita: sähkötoimiset ikkunat ja ilmastointilaitteisto.

Tuulilasi 4 / 1972

Huhtikuun lehden kansiautona oli Geneven autonäyttelyssä esitelty Opel Commodore GS, jota Tuulilasin toimitus pääsi samalla reissulla myös koeajamaan. Ihan uudesta automallista ei ollut kysymys, vaan nykytermein puhuttaisiin faceliftista. Perusratkaisuihin ei ollut puututtu: moottorina vanha tuttu 2,5 -litrainen rivikuutonen. Sen tehoa oli tosin laskettu viidellä hevosvoimalla 115:een, jotta kone täyttäisi tiukentuneet saastemääräykset.

Commodoren etuakselistoon oli tehty joitakin parannuksia, mutta periaatteessa alustarakennekin oli entisellään. Auton ajettavuuden todettiin kuitenkin kohentuneen. Hyvätuntoinen ja miellyttävästi tehostettu ohjaus oli syheröisillä alppiteillä kuin kotonaan. Myös Commodoren jarrut todettiin erittäin hyviksi.

Kommentoi »