Ford Ranger Raptor 3.0 V6 EcoBoost A10 – Myrsky ja mylväys

Olo on kuin pikkupojalla karkkikaupassa. Sen tunteen muistaa, kun joka puolella on mitä erikoisimman värisiä namuja – ja niitä on niin paljon, ettei oikein tiedä, mitä poimisi mukaansa. Nyt on käsillä vain yksi namu nimeltään Ford Ranger Raptor, mutta siinä on aika monta maukasta yksityiskohtaa.

Raptor näyttää pick-upilta – eli lava-autolta – mutta tosiasiassa se on henkilöauto. Onhan matkustamon takana pieni lavantapainen, mutta se on pikemminkin lavan muotoon rakennettu tavaratila. Kabiinissa on paikat viidelle hengelle. Takapenkki on ahdas, mutta kyllä sitä ihan istuimeksi voi kutsua. Suomalainen autoverojärjestelmä on tunnetusti kummallinen, ja tämä Raptor käy siitä oivaksi todisteeksi. Muutamalla lisävarusteella kuorrutettu Raptor maksaa 142 302 euroa. Summa on tolkuton, mutta vielä hullumpi on hintaan sisältyvän autoveron määrä: 74 900 euroa. Repikää siitä – yli puolet veroa! Monumentaalisen veron taustalla ovat Raptorin CO2 -päästöt: 315 g/km.

Nuo numeraaliset pikku ongelmat pyyhitään saman tien mielestä, sillä nyt emme ole kukkahattuisten tätien kesäretkellä, vaan tosimiesten bensanhuuruisilla treffeillä. Joten lyödäänpä moottori käyntiin. Hallissa kaikuva ääni on jumalainen. Tämä pata ei ole mikään aneeminen pikkudiesel, vaan kolmilitrainen veekuutonen, jota on ryyditetty kahdella turbolla. Tehoa on käytössä 292 hevosvoimaa ja vääntöä vajaat 500 Nm. Äänistä puheenollen: tarjolla on neljä erilaista konserttiohjelmaa hiljaisesta käynnistä Baja-tasoon. Baja-koodilla viitataan samannimiseen, Meksikossa ajettavaan legendaariseen aavikkokilpailuun. Baja-jytkeellä saa naapurin pahalle päälle heti aamusta.

Raptorin voimansiirrossa on vaikka minkälaisia vaihtoehtoja, mutta nyt alkuun mennään 4A-asetuksilla, eli automaattisesti kytkeytyvällä nelivedolla. Raptorin vaihteisto on tietysti automaatti, mutta sen pykälien määrä hätkähdyttää. Niitä on peräti kymmenen.

Ajelin Raptorilla pääasiassa polveilevilla sivuteillä. Raptorin alusta on yllättävän mukava, vaikka toki menossa on hiukan tavara-auton makua. Olisin ollut tyhmä, ellen olisi vienyt Raptoria maastoon. Kohdalle osui sopiva lumikenttä. Tein kävelylenkin hangessa, ja totesin, että kyllä se tuosta menee. Kytkin hitaan nelivedon ja työnnyin lumeen. Kymmenen metrin ajon jälkeen Raptor alkoi sutia pahaenteisesti. Painoin tyhmänä lisää kaasua, minkä seurauksena Ford vajosi lumeen pohjaansa myöten.

Rangerin hienoon nelivetotekniikkaan olisi pitänyt perehtyä tietysti etukäteen, mutta nyt homma tuli hoidettua niin sanotusti kantapään kautta. Nappasin ajotilavalikosta muta-asetuksen. Se kytkee etu- ja takatasauspyörästön lukot päälle. Nyt annoin kuutosen laulaa, ja Nokian muhkeiden nastarenkaiden tehdä työtään. Kumit savusivat hetken, mutta sitten Raptor pomppasi liikkeelle kuin nurkkaan ahdistettu jänis. On se hurja peli.

Edessä on kuninkaalliset oltavat. Näkyvyys ulos on erinomainen.

Ranger on henkilöauto, joten siinä on takaistuin. Se ei ole kovin tilava.

Kojelauta on muhkea. Pystysuuntaan asetetulla keskinäytöllä riittää kokoa.

Tavaratila on kuin syvä luola. Litramittoja on turha kysellä.

Pyöreällä kytkimellä ohjaillaan nelivetojärjestelmää.

Kommentti

Ford Ranger Raptor on niin vaikuttava auto, että se veti minut ihan sanattomaksi. Huikean suorituskyvyn, kovaa paukkuvien putkien ja julman muotoilun yhdistelmä on ainutlaatuinen.

– Lauri Larmela –