Uutiset ilmastonmuutoksen vaikutuksista ilmestyvät keskellä mainoksia, jotka kiihdyttävät tuhoa
Haitallisina pidettyjen asioiden mainontaa rajoitetaan, mutta keinotekoisia tarpeita lietsotaan yhä, vaikka juuri ne tuhoavat elinolot, kirjoittaa Riikka Suominen.
Ilmastokriisi pysyy uutisotsikoissa. Tänä keväänä on raportoitu muun muassa viinin ja appelsiinien kadoista, siitä miten kuivuus vaarantaa Panaman kanavan laivaliikenteen ja siitä, miten helteet lisäävät ennenaikaisten synnytysten riskiä. Irvokasta on, että nämä uutiset julkaistaan fossiilimainosten keskellä.
Miksi on normaalia, että yritykset, jotka tienaavat maapallon tuhoamisella, saavat mediassa ja julkisessa tilassa hehkuttaa tuotteitaan ja tyrkyttää niitä ihmisille?
”Ehkä ilmastokriisin pahentajat kokevat pakkoa mainostaa.”
On jopa esitetty, että fossiilimainokset ovat yksi syy siihen, ettei ekokriisiä pysäytetä. Ympärillä pyörivä markkinointikoneisto tuudittaa valheeseen, että luonnon tuhoaminen olisi normaalia. Mainokset antavat ymmärtää, ettei hätää ole. Että hyvin voi jatkaa matkustelua, vaikka Etelä-Euroopassa on niin kuuma, että turistit kuolevat, tai Englannissa kiitoratojen pinta sulaa.
Kuten tutkija Panu Halme viestipalvelu X:ssä huomautti, sodat ja valtiontalouden tilanne tuntuvat kiireisemmiltä uhilta kuin ilmasto, koska niiden kohdalla ei ole vastaavaa mitätöintikoneistoa, joka vääristäisi käsitystä tilanteen kriittisyydestä.
Mainonnan ainoa tavoite on myydä lisää ja kasvattaa voittoa. Jonkinlainen arvio on, että jos kampanjaan pannaan 10 euroa, niin myyntiä pitää tulla ainakin noin 11 euroa, jotta investoinnissa on järkeä. Eli aina, kun mainostetaan lentoja, lihaa tai autoja, niitä saadaan maailmaan lisää.
Globaalisti ongelma on läsnä kaikkialla. Räikeästi esimerkiksi urheiluliigoissa ja hakukoneissa. Fossiilifirmat ovat ostaneet valtavasti Google-mainontaa, joka nousee esiin ilmastoon liittyvien hakutulosten yhteydessä.
”Viranomaiset joutuvat jatkuvasti puuttumaan harhaanjohtaviin mainoksiin: lihataloon, joka valehtelee sianlihan olevan ilmastoystävällistä.”
Ehkä ilmastokriisin pahentajat kokevat pakkoa mainostaa. Kuluttajat alkavat hahmottaa fossiilienergian, lentoliikenteen, lihansyönnin ja pikamuodin haitat. Siksi näillä aloilla toimivien yritysten täytyy kiireesti esittää olevansa planeetan asialla, suorastaan tie kohti pelastusta. Mainokset koristellaan vihreillä lehdillä ja epämääräisillä ekoväittämillä.
Viranomaiset joutuvat jatkuvasti puuttumaan harhaanjohtaviin mainoksiin: meijeriin, joka kaunistelee pakkausmateriaalin merkitystä, lihataloon, joka valehtelee sianlihan olevan ilmastoystävällistä, ja lentoyhtiöön, jotka väittää leikkaavansa lentämisen päästöjä. Öljy-yhtiöt, kuten St1, sepittävät edistävänsä puhdasta tulevaisuutta, vaikka niiden liikevaihto pyörii yhä lähinnä fossiilisilla.
Kannattaa huomioida, että viherpesuun eivät syyllisty mainosmaailman yksittäiset mätämunat, vaan se on elimellinen osa alaa. Kun Suomen työ- ja elinkeinoministeriö pari vuotta sitten kävi läpi mainosten ympäristöväitteitä, selvisi, että enemmistö niistä oli tekaistuja.
”Suuri joukko luovia ihmisiä käyttää siis kykyjään ja työviikkojaan ilmastotuhojen lietsontaan.”
Fossiilisten hehkutus on mahdollista, koska mainosalalla ollaan edelleen valmiita tekemään rahaa sillä, että ruskea puhutaan vihreäksi. Kun ympäristöjärjestö Greenpeace valitsee vuoden törkeimmät viherpesukampanjat, löytyy niiden tekijöistä Suomen tunnetuimmat mainostoimistot.
Suuri joukko luovia ihmisiä käyttää siis kykyjään ja työviikkojaan ilmastotuhojen lietsontaan. Kuvitella, jos nämä taidot ja aika käytettäisiin ekologisen elämäntavan ja kohtuullisuuden haluttavaksi tekemiseen.
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres vaati kesäkuussa fossiilimainonnan kieltämistä. Hän muistutti, miten häpeämättömästi öljy-, kaasu- ja hiiliteollisuus ovat viherpesseet toimintaansa lobbaamalla ja massiivisilla mainoskampanjoilla. (Suomessa samaa harjoitti turveteollisuus, kunnes päästökaupan hinnannousu ajoi alan kanveesiin.) Guterres vetosi mediayhtiöihin, nettialustoihin ja mainostoimistoihin, jotta nämä lopettaisivat saastuttajien julkisivun kiillottamisen.
Jotkut kaupungit ja maat, esimerkiksi Edinburgh ja Ranska, ovat jo rajoittaneet fossiilimainontaa. Minusta voitaisiin tehdä kuten Bernissä, jossa kaikki ulkomainonta on kielletty ilmaston vuoksi.
Rajoitamme jo seksin, tupakan ja alkoholin mainontaa, koska näitä pidetään haitallisina. Oikeasti keinotekoisten tarpeiden lietsonta on paljon vaarallisempaa. Ylikulutus on tuhoamassa elinolot.
Kolumnia varten on haastateltu vastuullisuusasiantuntijaa Niklas Kaskealaa.
