Sanna purskahti itkuun, kun esikoinen valitti illalla nälkäänsä – Erityislasten vanhemmat jäivät väliinputoajiksi, ja pahempaa on luvassa
Hallitus päätti lykätä uuden vammaispalvelulain voimaantuloa. Se oli erityisen huono uutinen niille, jotka ovat jo pitkään olleet vammaistukien väliinputojia. Esimerkiksi Sannalle ja Sallalle, joiden lapset ovat kaikki vaikeasti neurokirjolla.
Olette vammaistukien väliinputoajia. Sellaisen lauseen neuropsykiatrisista oireista kärsivien niin sanottujen nepsy-lasten äidit Sanna ja Salla ovat kuulleet miljoona kertaa. Mutta lohduttaako se? Tuoko se apua heidän tilanteeseensa?
Ollaan pienellä paikkakunnalla Pirkanmaalla. Pakkanen puree poskia, järven pinta näyttää hyhmeältä, aurinko paistaa terävää, viistoa syysvaloa. Sanna ja Salla istuvat kahville – jo tämä, hetki omassa rauhassa kahvilapöydän äärellä on heille ihanaa luksusta. Sanna asuu nimittäin yksin kahden vaikeasti neurokirjolla olevan lapsen kanssa, ja Salla on kahden, luultavasti kolmen nepsy-lapsen toinen vanhempi – nuorimmainen on nimittäin saamassa juuri diagnoosin hänkin.
Väliinputoajuus olisi ollut muisto vain, jos hallitus ei olisi lykännyt kaksikymmentä vuotta tekeillä olleen vammaispalvelulain voimaantuloa puolellatoista vuodella. Tällä manööverillä se pystyi niistämään valtion menoista 36 miljoonaa euroa. Summa saattaa kuulostaa ensi alkuun huimalta, mutta valtiontalouden mittakaavassa raha on lopulta hyvin pieni. Ja juuri siksi kysymys kuuluukin: oliko aivan pakko säästää juuri vammaisilta ihmisiltä? Eihän ole haavoittuvampaa ihmisryhmää koko yhteiskunnassa!
