Ensituntuma: Mercedes-Benz GLA
Aloitan AMG:llä, joka kiinnittää varsinkin nuorten miesten huomion hiipiessään meren rantaa kohti itää. Auto tuntuu jämäkältä, muttei mahdottoman kovalta, kun matka etenee moottoritielle.
Pienemmälle tielle siirryttäessä on aika painaa kaasua ja muuttaa ajomoodi Sportille, jolloin pakoputkiston äänet kovenevat ja vaihtokohdat korostuvat terävinä paukauksina. Auto pystyisi monin verran rajumpiin suorituksiin kuin liikenne ja lait antavat myöten.
Ennen Granadaa on vuorossa varta vasten Mersulle rakennettu maasto-osuus, jossa työkaluksi vaihtuu GLA 220 CDI 4Matic. Kaksoiskytkinvaihteisto empii hetken liikkeelle lähdettäessä, ja moottori raksuttaa selvästi.
GLA pystyy yllättävän koviin suorituksiin kivisessä ja hiekkaisessa maastossa. Auto on tavallisessa ajossa etuvetoinen, mutta pidon heiketessä voimaa siirtyy taka-akselille sähköhydraulisen monilevykytkimen kautta. Korkea ikkunalinja heikentää näkyvyyttä auton ympärille.
Off road -valinnalla kaasupolkimen herkkyys sekä vaihteiston ja ajonvakautuksen toiminta säätyvät maastoajoon paremmin sopiviksi. Alamäkijarrulla rajoitetaan vauhtia ja estetään ylämäessä auton liukuminen taaksepäin.
Kohti Granadaa mennessä auto vaihtui GLA 250 4Maticiksi. Sen vääntävä ja tehokas moottori sopi mainiosti GLA:han.
Diesel on Suomessa haluttu vaihtoehto, eikä paluu Malagaan 220 CDI 4Maticilla antanut syytä sen hylkimiseen. Bensakoneen (250) luokkaa oleva vääntö, 22 g/km pienemmät CO2-päästöt ja tonnin verran halvempi hinta voivat olla riittävä syy nakun hankintaan.
Lue Mercedes-Benz GLA:n kattava ensikoeajo Tuulilasin numerosta 4/2014.
Seuraa Tuulilasin tallin ja automaailman tapahtumia Facebookissa.
