Ensituntuma: BMW 1-sarja – "sukunäköä ja uusia varusteita"

Eikä siinä mitään, ajettavuushan on ollut tähänkin asti kunnossa. Ensituntuma syntyy kahden version kanssa: Ensin ajamme automaattivaihteisen 120d:n ja lopuksi manuaalivaihteisen 135i:n, molemmat runsaasti lisävarustettuja.

190-heppainen ja mojovat 400 Nm vääntävä kaksilitrainen diesel kuljettaa varsin urheilullisesti kompaktiluokan ykkössarjalaista, jonka tyhjäpaino on kohtuulliset noin 1400 kiloa. Ajamme erinomaisen fiksusti suunniteltua koeajoreittiä, jossa on sopivassa suhteessa moottoritietä ja makean mutkaista kapeahkoa asvalttinauhaa. Pakko myöntää, että takavetoautossa on puolensa: ohjaustuntuma on selkeä, vaikka siihen vaikuttaa moni muukin tekijä. Ei se ainakaan haitaksi ole, että vetovoima menee tiehen eri pyöristä kuin suuntakomennot. Kahdeksanvaihteinen automaatti tekee ajamisesta helppoa ja hauskaa. Ratin alla on vaihtoläpyskät, jos haluaa enemmän sormituntumaa vaihteistoon.

Päivän toinen tuttavuus, manuaalivaihteinen M135i on tietysti menohaluiltaan omassa luokassaan 326 hevosvoimineen ja 450 Nm:n vääntöineen. Tuntuu hassulta ja vanhanaikaiselta, että nimenomaan tämä versio on annettu koeajoon manuaalivaihteisena, kun lisävarusteena saa automaattilaatikon. Nykyisin kun lähes kaikissa kilpa-autoissa on enemmän tai vähemmän automaattiset vaihteistot, käsin hämmennettävä joutaisi jo historiaan urheilullisesta katuautostakin.

Muutenhan M135i on mahtavine voimavaroineen mitä hauskin ajokki, jolla piipahtaisi mielellään moottoriradallakin. Ehkäpä joskus toiste.

Tilaa Tuulilasin viikkokirje, joka pitää sisällään automaailman ajankohtaisimmat ja tärkeimmät asiat. Viikkokirje ilmestyy perjantaisin.