Rukan hanget kohoavat auringonpaisteessa korkealle, vaikka mennään jo toukokuuta. Lumilautailija Enni Rukajärvellä on ollut muiden urheilijoiden tavoin aikaa harjoitella kotimaisemissa, kun koronavirus on estänyt matkustamisen ja tyhjännyt kalenterin.

– Muutama kuvausreissu olisi ollut jäljellä. Pohjois-Norjaan oli tarkoitus mennä vuorille vaeltamaan, laskemaan ja kuvaamaan. Kevät on myös parasta aikaa laskea keskuksissa ja opetella uusia temppuja, mutta sekin jäi tällä kertaa väliin. Olen kuitenkin sopeutunut hyvin kotona oloon ja pysynyt aktiivisena, Rukajärvi kertoo.

Kuusamossa on päässyt hyvin ulkoilemaan ja nauttimaan lumesta. Se on aina ollut tärkeää Rukajärvelle, joka on kasvanut luonnon keskellä.

– Yleensä kerran viikossa käytiin perheen kanssa jossain retkellä ja luonnossa liikkumassa. Silloin tulivat lähialueen paikat tutuiksi. Muistan hyvin esimerkiksi retket Myllykoskelle, Jyrävälle ja Kiutakönkäälle, mutta ihan vain kotimetsissä leikkiminen ja majojen rakentaminenkin oli arkipäivää.

Lapsena Enni piti luontokokemuksia itsestäänselvyytenä, mutta matkustelun ja iän myötä hän ymmärsi, kuinka suuri merkitys puhtaalla luonnolla ja siellä liikkumisella on – ja kuinka tärkeää on, että luonnosta pidetään huolta.

Rukajärvi, 30, on jo pitkään puhunut aktiivisesti ilmaston ja luonnonsuojelun puolesta. Hän toimii myös lähettiläänä Protect Our Winters -ilmastoliikkeessä.

Miksi haluat olla näissä mukana?

– Olen tottunut puhtaaseen luontoon, siellä liikkumiseen sekä metsän ja maan antimiin. Matkustelun myötä olen huomannut, että tällaista ei ole joka puolella. Pidän erittäin tärkeänä, että puhdas luonto säilyy, se tarjoaa meille kuitenkin veden ja ruuan.

Ilmastoasiat koskettavat Rukajärveä jo oman harrastuksen ja ammatin kautta.

– Lumiset talvet ovat aika oleellinen asia lumilautailun kannalta. Siitä tulee motivaatio yrittää tehdä jotain. Ja vaikka ei välittäisi lumesta ja talvista, luulisi kaikkien ihmisten mieluummin hengittävän puhdasta ilmaa kuin saasteita.

Ilmastokriisissä Rukajärveä huolettavat muiden tavoin myös sään ääri-ilmiöt, rajut vaihtelut ja se, millä tavoin tilanne voi jossain vaiheessa vaikuttaa ihmisten elinoloihin ja ruoantuotantoon.

– Tuntuu, että nykyään osa ihmisistä on vähän vieraantunut luonnosta. Välttämättä ei osata ajatella, mistä ruoka tulee ja mitä suuhun pistetään.

Mitään yksittäistä pysäyttävää kokemusta hänelle ei tullut, vaan tarve toimia ilmaston ja luonnon hyväksi syntyi – no, luonnostaan.

– Viime vuosikymmenenä on tullut joka alkusyksy laskettua Keski-Euroopan jäätiköillä, ja siellä on kyllä huomannut muutoksia. Tilanne on huonontunut vuosi vuodelta. Lumiolot ovat muuttuneet paljon vaihtelevammiksi. Välillä kisoja on jouduttu perumaan, kun ei ole ollut lunta ollenkaan. Ovathan olosuhteet myös Suomessa muuttuneet, varsinkin Etelä-Suomen talvet ovat heikentyneet huomattavasti.

Lumilautailun juuret eivät ole kilpaurheilussa. Se näkyy lajissa yhä, vaikka huippulautailijat ovat jo pitkään olleet ammattilaisia niin fysiikan, ajankäytön kuin taloudellisten korvausten suhteen.

Laji myös kehittyy nopeasti. Uusia, entistä vaikeampia ja vaarallisempiakin temppuja haetaan jatkuvasti.

Enni Rukajärvi on voittanut slopestylessä maailmanmestaruuden vuonna 2011. Sotšin olympialaisissa 2014 hän otti hopeaa. Viime talviolympialaisista Pyeongchangista 2018 tuli pronssia lähes hengenvaarallisiksi yltyneissä sääoloissa.

Sotšissa Rukajärvi toimi Suomen joukkueen lipunkantajana avausseremoniassa – ensimmäisenä lumilautailijana ja vasta toisena naisena talvikisahistoriassa.

Suomalaislautailijoita on noussut olympialaisten palkintopallille vuodesta 2006. Rukajärven mukaan olympialaiset ovat lautailijoillekin kova juttu, eikä kilpailuja ylipäätään pidetä toisarvoisina. Lautailijat vain asennoituvat niihin hieman eri tavoin kuin ”perinteiset” urheilijat.

– Osittain se on tietoista. Halutaan pitää tämä juttuna, jota tehdään siksi, että se on niin siistiä. Mutta yhä enemmän on niitä, jotka haluavat ennen kaikkea voittaa.

Enni Rukajärven kotipaikka on yhä Kuusamo. Eläköityneillä vanhemmilla oli aiemmin Kuusamossa lypsykarjatila, ja tytär työskenteli siellä lomittajana. Lapsuudenkodista Rukajärven rannalta on matkaa tunturille vain seitsemän kilometriä.

Rukan rinteillä 10-vuotias Enni opetteli lumilautailemaan. Siellä hän yhä harjoittelee, nyt maailman vaikeimpia temppuja.

– Kulkuyhteyksien takia olisi parempi asua muualla, koska lennän normioloissa muutenkin kisojen ja kiertueiden takia liikaa. Kokeilin parina kesänä asua Helsingissä, mutta en pitänyt siitä. Rauha, hiljaisuus ja luonnossa liikkuminen on minulle tärkeää.

Normaalioloissa kertyvät lentokilometrit kiusaavat Rukajärveä, mutta ammatin puolesta niitä ei voi välttää. Lumilautapiireissä ympäristöasiat otetaan kuitenkin vakavasti.

– Sanoisin, että tosi moni on nykyään tietoinen näistä asioista, ja yhä useampi ja nuorempi laskija haluaa myös tehdä jotain. Lajin merkkiyrityksiä on tullut vahvasti mukaan puhumaan ympäristön puolesta, ja ne ovat tehneet töitä muuttaakseen tuotteitaan ja toimintaansa kestävämpään suuntaan, hän kommentoi.

Rukajärven mukaan on alettu ymmärtää, että jo lajin edun vuoksi asioille täytyy tehdä jotain. Toimintatapojen ja tuotteiden täytyy muuttua. Näin ei voida jatkaa.

Rukajärvi on toiminut kuten puhuu. Muutamia vuosia sitten hän oli otsikoissa hylättyään rahakkaan sponsorisopimuksen siksi, etteivät yrityksen edustamat arvot käyneet yksiin hänen omiensa kanssa.

– Yleisellä tasolla voin sanoa, että olen varmasti kasvatukseni kautta omaksunut tietynlaisia arvoja. Minulle vain on tärkeää tehdä asiat niin kuin itsestä tuntuu hyvältä. Jos alkaa miettiä ulkoisia hyötyjä ja miten muiden mielestä olisi hyvä toimia, kadottaa itsensä ja tekemisensä.

Huippu-urheilu joutuu ilmastokriisin keskellä lunastamaan oikeutuksensa yhteiskunnassa eri tavoin kuin ennen. Osa urheilijoista ja valmentajista ja etenkin urheilujohtajista haluaa erottaa urheilun omaksi saarekkeekseen maailmassa. Monet huippu-urheilijat ottavat kuitenkin avoimesti kantaa tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta.

Ympäristökysymysten ohella eri lajien tähdet ovat puhuneet muun muassa rasismia vastaan ja sukupuolten tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja seksuaalivähemmistöjen puolesta.

Enni Rukajärvi arvelee, että muutos noudattelee isompaa linjaa.

– Urheilijoiden on helpompi ottaa kantaa, kun näitä asioita on yleisesti alettu tuoda enemmän ihmisten tietoisuuteen ja julkisuuteen. Tietynlainen globalisoituminenkin voi vaikuttaa. Ilmastoasioista puhutaan nyt ympäri maapalloa, ja sosiaalisen median kautta on helpompi nostaa asioita esille. Kun joku näyttää esimerkkiä, on helpompi ryhtyä itse vaikuttamaan ja ymmärtää, että minäkin voin tuoda itselleni tärkeitä asioita esille.

Rukajärven mukaan joillekin urheilijoille kantaaottavuus on jopa valttikortti.

– Se saattaa tehdä henkilöstä mielenkiintoisemman, jos on muutakin kuin urheiluun liittyvää sanottavaa. Maailma on ylipäätään muuttunut niin, että ihmisiä kiinnostavat urheilussa muutkin asiat kuin pelkkä suoritus ja tulokset.

Oleellista on kuitenkin, että vaikuttaminen on aitoa ja luontevaa.

– Ei kaikkien urheilijoiden tarvitse siihen ryhtyä. Ainoastaan jos oikeasti tuntuu siltä, että on jokin itselle tärkeä asia, josta puhua. Urheilijat ovat kuitenkin mielestäni edelleen tärkeitä esikuvia ihan sillä omalla tekemiselläänkin. Liikunta ja urheilu ovat tosi tärkeitä juttuja.

Yksilön valintojen merkitykset ja mahdollisuudet ilmastokriisin torjunnassa ja ympäristönsuojelussa ovat kestokysymys yleisemminkin. Yksilön valinnat eivät voi ratkaista ilmastokriisiä, mutta ilman niitä sitä on aivan yhtä mahdotonta ratkaista.

Rukajärvi muistuttaa, että yksilötason toiminnalla voidaan ohjata poliittisia päätöksiä ja yritysten toimintaa.

– Pienistä puroista muodostuu joki jossain vaiheessa. Kaikkien ihmisten täytyy muuttaa toimintaansa, että tälle asialle voidaan tehdä vielä jotain. Monilla arjen pienillä ilmastoteoilla on mielestäni enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia omaan elämään.

Esimerkiksi Rukajärvi ottaa pyöräilyn töihin autoilun sijaan, joka on ”kuin laittaisi rahaa pankkiin oman terveyden puolesta”.

– Ja kun ostaa harvemmin mutta laadukkaita tuotteita, ei tarvita niin paljon halpoja herkästi hajoavia. Kun miettii, tarvitseeko todella jotain, nurkat eivät täytykään kaikenlaisesta roinasta.

Rukajärvi on alkanut myös matkustaa enemmän junalla ja siirtynyt kasvispainotteiseen ruokavalioon.

– Junassa pystyy kätevästi hoitamaan kaikenlaisia hommia samalla kun matkustaa. Sähköautoa ladatessa voi käydä lenkillä tai kaupassa, syödä, ottaa torkut, somettaa, ihan mitä vaan.

Urheilija pärjää hänen mukaansa hyvin ja olo on kevyempi, kun ei syö joka päivä eikä joka aterialla lihaa.

– Yksi helpoimmista valinnoista on sähkösopimuksen muuttaminen uusiutuvalla energialla tuotetuksi. Kun alkaa tehdä pieniä muutoksia, pikkuhiljaa niistä tulee rutiineja. Hetken päästä ei edes huomaa, että on toiminnassaan muuttanut jotain. Tosi moni asia on omasta suhtautumisesta kiinni. Ja kannattaa muistaa äänestää eikä olla passiivinen.

Ensi talvesta ei tiedä vielä kukaan muuta kuin että se tulee, mutta Rukajärvi on väläytellyt kilpauransa lopettamista ja keskittymistä enemmän kuvauksiin.

Mikä sinusta tulee isona?

– Yhtään ei tiedä, mitä ensi talvena voi tehdä. Jos lunta tulee, mieltä lämmittää ainakin se ajatus, että luultavasti pääsee jollain tapaa laskemaan. Isona minusta tulee monitoiminainen. Olen valmis tekemään monia eri töitä ja juttuja.