Empatiaa voi opetella, mutta kaikkia ei tarvitse koko ajan ymmärtää – Muista itsemyötätunto
Tuntuuko joskus vaikealta olla empaattinen ja asettua toisen asemaan? Se on ymmärrettävää, sillä kukaan ei tunne aina empatiaa muita kohtaan. Taitoa voi kuitenkin kehittää.
Empatia tarkoittaa kykyä asettua toisen asemaan. Kun on empaattinen, voi saada ymmärrystä siitä, mitä toinen kokee. Empaattisuus mahdollistaa, että toinen tuntee tulevansa nähdyksi ja ymmärretyksi. Empatiakyky vaikuttaakin suoraan ihmissuhteiden laatuun.
– Empatia on varsinkin läheisissä ihmissuhteissa ehdottoman tärkeää. Se ruokkii luottamusta ja avoimuutta sekä auttaa pohtimaan suhdetta ja sen kitkakohtia, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi Terveystalosta.
Jos nyt huolestuit omasta empatiakyvystäsi arjen melskeiden keskellä, niin huoli pois. Kukaan ei nimittäin ole koko ajan empaattinen.
– Kyky olla empaattinen on vahvasti tilannesidonnainen. Meillä kaikilla on hetkiä, jolloin on mahdotonta ajatella toisen kokemusta tai asettua tämän asemaan.
Kun on kiire ja puoliso äyskii, on hyvin haastavaa olla empaattinen. Empatiakykyyn vaikuttaakin ihmisen oma tunnetila.
– Rennossa ja rauhallisessa mielentilassa on helpompi olla empaattinen. Ärtymys tai muu voimakas tunnereaktio suuntaa meitä toimintaan, ei pohtimaan toisen mielen sisältöjä.
Tämän tähden on vaikea asettua toisen asemaan, jos on itse voimakkaan tunteen vallassa. Tilannetta voi verrata siihen, että ylittää suojatietä ja huomaa auton kaasuttelevan lujaa vauhtia suoraan kohti. Silloin ei mieti autoilijan motiiveja, vaan hyppää äkkiä pois alta. Tunnekuohu on mielen tasolla samanlainen toiminnan tilanne, jonka keskellä empatia on hyvin vaikeaa.
”Vierastan ajatusta, että olisi enemmän tai vähemmän empaattisia ihmisiä.”
Toinen este empatialle on se, että katselee asioita omasta vinkkelistään. Silloin ei voi aidosti ymmärtää, miltä toisesta tuntuu.
– Empatia tarkoittaa, että pystyy luopumaan omasta näkökulmastaan. Tällöin hyväksyy, että tapahtuma merkitsee toiselle muuta kuin itselle.
Esimerkiksi lapsi voi olla harmissaan, koska sai kokeesta arvosanan seitsemän, vaikka oli toivonut parempaa. Aikuinen ehkä ajattelee, ettei yksi koearvosana ole mikään iso juttu. Lapsen mielestä seitsemän on kuitenkin kauhea pettymys. Jos pyrit empatiaan, sinun on ymmärrettävä, mitä hän ajattelee ja millaisia tunteita asia hänessä herättää.
Ihmiset ovat myös erilaisia. Toisten voi olla vaikeampi olla empaattisia, kun taas toiset ovat saaneet siihen paremmat valmiudet perimän, kasvatuksen tai elinympäristön ansiosta.
– Vierastan ajatusta, että olisi enemmän tai vähemmän empaattisia ihmisiä. Toisilla voi kuitenkin olla paremmat valmiudet ajatella empaattisesti myös tunteikkaassa tilanteessa. Haasteita empatialle voivat olla esimerkiksi kuormittuneisuus tai varhaislapsuuden traumat, Matti Isosävi sanoo.
Jos siis olet väsynyt, stressaantunut tai kokenut hyvin vaikean lapsuuden, ei ole lainkaan ihme, jos empatia tuntuu vaikealta. Siksi kannattaa olla itselleen armollinen. Oikeastaan armollisuus on välttämätöntä.
– Itsemyötätunto on empatian ehdoton edellytys. Jos haluaa olla empaattinen, täytyy olla avoin ja kiinnostunut siitä, missä mielentilassa itse on.
On hyvä muistaa, että empatia ei ole pysyvä ominaisuus, jota on tai ei ole. Se on taito, jota voi myös oppia.
– Itsemyötätunnon opetteleminen, oikeanlainen ihmissuhde tai psykoterapia voi mahdollistaa muutoksen, jolloin empatia muita kohtaan voi lisääntyä.
”Empatia on itseisarvo ainoastaan niissä suhteissa, jotka ovat hyviä ja läheisiä.”
tärkeää on myös pitää mielessä, ettei aina tarvitse tai välttämättä edes kannata olla empaattinen.
– Empatia on itseisarvo ainoastaan niissä suhteissa, jotka ovat hyviä ja läheisiä. Muuten se on elämässä ihan vapaaehtoista ja tilannesidonnaista, Matti Isosävi muistuttaa.
Aina ei siis tarvitse asettua toisen asemaan, eikä kaikkia ihmisiä ole pakko yrittää koko ajan ymmärtää. Esimerkiksi työelämässä on ihan hyvä osata etäännyttää itseään asioista tai pitää ainakin tunteet niistä erillään, jottei oma työ tai hyvinvointi kärsi.
– On ammatteja, joissa kohtaa muiden suruja ja menetyksiä. Silloin voi olla todella tärkeää, että pystyy ottamaan askeleen etäämmälle olematta empaattinen.
Myös tiimi- ja ihmissuhdetyössä on hyvä vetää rajat empaattisuudelle. Tiiminvetäjä ei esimerkiksi voi asettua jatkuvasti jokaisen tiimiläisen asemaan, tai työstä ei tule mitään.
Empatiakyky voidaan jakaa kahteen osaan. Kognitiivinen empatia tarkoittaa, että ymmärtää älyllisesti, mitä toinen käy läpi. Emotionaalinen empatia on toisen kokemukseen samaistumista tunnetasolla. Se voi olla myös itselle tunteikas ja joskus raskas kokemus. Tällöinkin kuvaan asuu itsemyötätunto.
– Empatia voi olla joskus kuormittavaa. Hyvin haitallista se voi olla silloin, jos kadottaa asioiden vaikutuksen omaan mieleen. Silloin kannattaa kysyä, hukkaanko empaattisen suhteen itseeni, kun koen asiat muiden puolesta niin voimakkaasti.
Asiantuntija: psykologi, psykoterapeutti Matti Isosävi, Terveystalo.
Opettele entistä empaattisemmaksi
- Kuuntele toista aktiivisesti, mutta muista itsemyötätunto eli kuuntele myös itseäsi. Kun toinen kertoo sinulle jotain, keskity hänen kokemukseensa. Jos et jaksa kuunnella häntä, niin mieti, mistä se johtuu. Onko oma mielentilasi esteenä? Vai voiko olla vaikkapa niin, että ystäväsi ei ole kiinnostunut sinun asioistasi, etkä sinäkään sen tähden jaksa kuunnella hänen juttujaan?
- Keskustele läheistesi kanssa. Kysy, mitä mieltä he ovat asioista, millaisia ajatuksia heissä herää ja miltä heistä tuntuu. Niin voit ymmärtää heitä paremmin ja asettua heidän asemaansa.
- Vältä neuvojen antamista. Se ei yleensä ole empaattista, vaan tapa päästä eroon toisen ongelmasta ja yritys hallita omaa ahdistusta, jota tilanne aiheuttaa. Tunnusta, että tilanne on toiselle haastava. Yritä ymmärtää häntä.
- Hyväksy, ettet aina pysty ymmärtämään toisen ajatuksia tai tunteita. Elämässä on paljon asioita, joita ulkopuolinen ei voi kunnolla käsittää. Esimerkiksi monet tragediat ovat sellaisia. Jos toisen kokemusta ei kykene kunnolla ymmärtämään, voi hyvin sanoa: ”Sanattomaksi vetää.” Se on empaattisempaa kuin esittää tietävänsä, mitä toinen kokee.
