EM-koripallo villitsee suomalaiset– mutta Korisliiga ei kiinnosta ketään: ”Jos Korisliiga ei nyt onnistu tarttumaan tilaisuuteen, milloin sitten?”
Koripallo on Suomessa suurimmassa nosteessa pitkään aikaan. Tampereella pelattava EM-kisojen alkulohko saa kansan liikkeelle. Korisliigalla olisi loistava mahdollisuus haalia buumin myötä uusia katsojia myös kotimaan pääsarjaan.
Tampereella on mahdotonta välttyä koripallohuumalta. Kadunvarsimainoksissa komeilee Lauri Markkasen kasvot ja pelipäivinä kadut täyttyvät Suomen koripallomaajoukkueen väreihin pukeutuneista korisfaneista. Tampereella pelataan yksi koripallon EM-kisojen alkulohkoista, jossa Suomen koripallomaajoukkue on mukana.
Liput ovat menneet hyvin kaupaksi, ja Susijengin otteluissa 12 900-paikkainen Nokia-areena on täyttynyt kiitettävästi. Kalevantien areenaa sivuava osa on suljettu liikenteeltä, jotta katsojat pääsevät helpommin sisään katsomoihin. Katu täyttyykin sisään pyrkivistä ihmisistä. Osa jonottajista intoutuu imitoimaan susien ulvontaa.
Lipuitta jääneet ovat kerääntyneet paikallisiin kuppiloihin katsomaan otteluita. Jokaisen sporttibaarin ikkunoista näkee, kuinka ruuduilla pyörii Susijengin matsit.
Monet maajoukkueen otteista kiinnostuneet eivät seuraa aktiivisesti koripalloa, ainakaan suomalaista Korisliigaa. Maajoukkuepelit kuitenkin aktivoivat katsojat paikalle ja televisioruutujen ääreen. Aition haastattelussa Susijengin kapteeni Sasu Salin harmittelikin, kuinka vahvasti kiinnostus koripalloa kohtaan roikkuu Suomessa Susijengin varassa.
Katsojilla näkee Susijengin huivien lisäksi myös Huuhkajien ja Leijonien huiveja ja muita tuotteita. On selvää, että kotikisat ovat aktivoineet katsomoihin myös ihmisiä, jotka eivät ole ennen olleet ainakaan erityisen suuria koripallofaneja. Joukossa on myös paljon perheitä, joiden lapset ovat hyvin mahdollisesti katsomassa ensimmäisiä koripallo-otteluitaan koskaan.
”Susijengillä on Lauri Markkasen ja Miikka Muurisen kaltaisia kiinnostavia persoonia, jotka luovat joukkueen ympärille pöhinää ja sitä kautta kiinnostus ruokkii itse itseään.”
Nyt, kun koripallointo on ehkä korkeammalla kuin koskaan, olisi Korisliigan sauma iskeä. Uusia katsojia ja faneja tarvitaan, sillä sarja ei ole Suomessa järin seurattu tai edes kovin vahvasti näkyvillä.
Suomen Koripalloliiton kilpailujohtaja Tom Westerholm kertoo, että Korisliigan puolelta on jalkauduttu kisojen aikaan tekemään Korisliigaa näkyväksi, maajoukkuepeleistä kiinnostuneiden saaminen Korisliigan seuraajiksi ei ole helppo tehtävä.
– Tällaisia korisbuumin hetkiä on meillä aina välillä ollut. Mitään hokkuspokkuskeinoa meillä ei ole saada niitä katsojia Korisliigan puolelle, maajoukkue kiinnostaa ja sitoo erilailla ihmisiä kuin seurajoukkueet, Westerholm kertoo.
– Kausi meillä alkaa lokakuun alussa ja pyritään tietenkin kisapaikalla saamaan ihmisiä kiinnostumaan korisliigoista. Tuote on toki tietenkin erilainen kuin maajoukkuekoris.
Westerholm kertoo, että Suomessa on paikkakuntia, joissa koripallo ja Korisliiga on hyvin näkyvillä, mutta kansallisella tasolla sarjan kiinnostavuutta on hankalampaa lisätä.
– Susijengillä on Lauri Markkasen ja Miikka Muurisen kaltaisia kiinnostavia persoonia, jotka luovat joukkueen ympärille pöhinää ja sitä kautta kiinnostus ruokkii itse itseään. Vastaavaa on todella vaikea saavuttaa Korisliigassa, pelaajia ja tarinoita heidän takanaan ei saa samalla tavalla valtakunnallisessa mediassa läpi.
Katsojakeskiarvo Korisliigassa pyöri viime kaudella tuhannen katsojan paikkeilla, runkosarjassa jää usein kolminumeroiseen summaan, mutta jatkosarjoissa ja pudotuspeleissä tuhannen katsojan raja meni useasti rikki. Ottelut televisioidaan, mutta tv-lähetysten tarkkoja katsojamääriä Westerholm ei voi paljastaa.
Hän myös muistuttaa, että Korisliigassa on mahdotonta tarjota samanlaisia puitteita kuin maajoukkuepeleissä.
– Vaikka meillä myytäisiin kaikki ottelut aina loppuun, katsojamäärät jäisivät silti kymmenesosaan Susijengin EM-otteluista, koska meidän halliemme kapasiteetit eivät ole kovin suuria, Westerholm harmittelee.
”Jos Korisliiga ei nyt onnistu tarttumaan tilaisuuteen, milloin sitten?”
Kansainvälisessä vertailussa Korisliiga ei pärjää muille Euroopan koripallosarjoille, eikä myöskään ole houkutteleva paikka aloitella uraa nuorille koripalloilijoille. Monet suuntaavat heti kun mahdollista muualle Eurooppaan tasokkaampien joukkueiden palvelukseen. Jotkut, kuten Muurinen, lähtevät Yhdysvaltoihin tavoittelemaan NBA-unelmaa.
Alkukesästä Korisliigajoukkueiden taloushuolet olivat paljon tapetilla. Mestaruuden voittanut Helsinki Seagulls oli vaarassa mennä nurin, mutta lopulta onnistui vielä pysymään toiminnassa. Kahdentoista joukkueen sarjassa melkein puolet joukkueista olivat keväällä otsikoissa talousvaikeuksien vuoksi.
Aitio kirjoitti aiemmin, että monien seurojen johdossa oltiin kesän alussa tyytymättömiä siihen, mitä Koripalloliitto tekee joukkueiden hyväksi. Seurojen johdossa koettiin, että liitto nostaa esille Markkasta ja Susijengiä, mutta Korisliiga ei viestinnässä riittävästi näy.
Oli Koripalloliiton viestinnästä mitä mieltä tahansa, sitä on vaikea kiistää, että liitto on onnistunut maajoukkuekoripallon markkinoinnissa ja suosion lisäämisessä.
Korisliigan ja suomalaisen koripallon kannalta on toivottavaa, että liiton kisojen aikana tekemä työ tuottaa hedelmää, ja hankalassa tilassa oleva Korisliiga nostaa profiiliaan kotimaisessa urheilussa.
Jos Korisliiga ei nyt onnistu tarttumaan tilaisuuteen, milloin sitten?
