Korisliigaseurojen mitta täynnä: Koripalloliitolta ei tukea heru – “Kun rahoittajilta loppuu motivaatio, ollaan kuset housuissa”
Talousongelmat ajavat seuroja nurin Korisliigassa. Aitio tavoitti usean tyytymättömän seurajohtajan ja Koripalloliiton kilpailujohtajan kommentoimaan tämän hetken tilannetta. Seuroilla on töitä tehtävänä oman brändinsä parantamiseksi, mutta myös Koripalloliittoa toivotaan vahvemmin mukaan töihin.
Kun Suomelle lohkesi paikka koripallon MM-kisoista vuonna 2014, puhuttiin paljon siitä, kuinka koripalloon tullaan panostamaan pääsarjatasolla ja lajin profiilia tullaan nostamaan. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa Korisliigan seurat rypevät talousongelmissa tai menevät jopa nurin.
Toukokuussa Korisliigan voittanut Helsinki Seagulls on vaarassa jäädä sivuun ensi kauden peleistä. Seagulls tiedotti sunnuntaina hakevansa uusia omistajia, sillä miljonääriomistajat Janne ja Sinikka Kulvik luopuvat seuran omistuksesta. Syyksi he antoivat halun keskittyä perhe-elämään.
Oikeat syyt saattavat olla kuitenkin muualla. Seagullsin taustayhtiö Deslax oy teki viime vuonna 426 000 euroa tappiota. Aiemmin seuralle neuvoteltiin liettualaisomistusta, mutta se kariutui Seagullsin tiedotteen mukaan kohtuuttoman pitkäksi venyneeseen prosessiin. Uutta omistajaa ei ole ainakaan toistaiseksi tiedossa. Jos sitä ei pian löydy, viime kauden mestari jäänee ulos seuraavalta kaudelta.
Muillakin seuroilla on riittänyt lähiaikoina ongelmia. Parin kauden takaisen suomenmestarin BC Nokian taustayhtiö ilmoitti vetäytyvänsä pois toiminnasta. Seura ehti jo ilmoittaa jättäytyvänsä pois Korisliigasta taloudellisiin syihin vedoten. Lopulta uusi taustaryhmä kuitenkin löytyi pyörittämään toimintaa ja Nokia näyttäisi olevan mukana ensi kaudella.
– Joka viikko tippuu joku seura ja joltain tulee ilmoitus, että kassa on ihan tyhjä. Eihän tämä kauhean kestävällä pohjalla ole tällä hetkellä, toteaa yksi seurapomoista tämän hetken tilanteesta.
Kun edes mestaruuden voittaminen ei tee seuran toiminnasta kannattavaa, on tilanne koko sarjan kannalta erittäin huolestuttava. Aitio jututti aiheesta useita seurajohtajia.
– On paljon seuroja, missä tehdään asioita hyvin. Se miten tehdään, rajoittuu paikallisuuteen, koska Korisliigan arvostus pääkallopaikalla ei ole niin hyvä, kuin sen ehkä pitäisi olla. Puhutaan ihan perusasioista. Viestintä, markkinointi ja myynti. Kun perusasiat sakkaavat, niin yleensä kokonaisuuskaan ei kauhean hyvin toimi, kommentoi eräs seurajohtaja.
Koripalloliitto vaatii seuroilta 8 000 euron suuruisen sarjamaksun. Liiton kilpailujohtaja Tom Westerholm korostaa, että pienellä summalla seurat saavat paljon vastinetta rahalleen.
– Seurojen ei tarvitse maksaa ollenkaan erotuomarikustannuksia tai vastaavia, joka on kuitenkin suuri osa Korisliigan kustannusrakenteessa, Westerholm kommentoi.
Eräs seurajohtaja näkee asian kuitenkin toisin.
– Taloudellista hyötyä liitolta ei juuri tule. Rahallisesti he tukevat tuomarikuluissa ja mahdollistavat erinäisiä apuvälineitä, mutta se ei pitkässä juoksussa paljoa seuroja auta, hän harmittelee.
Tavalliselle suomalaiselle tulee koripallosta mieleen kaksi asiaa: Lauri Markkanen ja Susijengi. Koripalloliitto onkin tehnyt hyvää brändityötä maajoukkueen suhteen, joka on FIBA:n koripallomaajoukkueiden listauksessa sijalla 20. Listauksen mukaan Suomi on paras kaikista pohjoismaista.
Kotimaassa siis riittää taitoa, mutta seurajohtajat ovat sitä mieltä, että kotimaan liigaan ei panosteta. Seurojen johdossa koetaan, että Koripalloliiton toiminnassa ei oteta riittävästi huomioon Korisliigaa. Heidän mielestään liiton viestinnässä nousee kyllä esiin Susijengi ja kansainvälinen supertähti Lauri Markkanen, mutta Korisliiga jää pienemmälle huomiolle. Etenkin juuri markkinointi nousi useammalla seurapampulla esiin keskusteluissa.
– Jos olet myyntimies, niin sinä myyt sitä, mitä on helpoin myydä. Viestinnässä sama asia, viestit siitä mistä on mukavinta viestiä.
– Suurin ongelma on se, että liitossa ei ole tarpeeksi henkilöitä, jotka työskentelevät pelkästään Korisliigan parissa. Westerholm pyörittää käytännössä yksin viittä sarjaa. Sen ei pitäisi olla yhden miehen harteilla. Kyllähän liitossa mennään valitettavasti täysin Susijengi edellä.
Westerholm ei allekirjoita seurajohtajien mietteitä Koripalloliiton viestinnästä ja markkinoinnista. Hänen mielestään Koripalloliitto nostaa esiin myös kotimaan sarjaa. Hän kertoo, että prosentuaalisesti liitto julkaisee selkeästi useammin sisältöä Korisliigasta kuin Susijengistä tai Markkasesta.
– Varmaan sellainen kokemus seuroilla on, koska Markkanen ja Susijengi ovat niitä, jotka vetävät mediassa isompia otsikoita. Varmasti liittokin voisi aina tehdä paremmin, mutta data osoittaa, että teemme paljon myös Korisliigan eteen, Westerholm toteaa.
Westerholm korostaa, että päätöksiä tehdään yhdessä seurojen kanssa, eikä Koripalloliitto vain sanele seuroille, miten toimitaan. Hänen mukaansa seurojen kanssa keskustellaan tiiviisti siitä, miten kotimaisesta koripallosta saataisiin tehtyä elinvoimaisempaa. Seurojen johdoissa Koripalloliitto ei kuitenkaan miellytä. Liitolta toivotaan enemmän taloudellista tukea ja näkyvyyttä.
– En koe, että se hirveästi tuo meille lisäkatsojia, jos muutama päivä ennen kauden alkua lätkäistään johonkin Ilta-Sanomien takasivulle mainos, että tuossa on avauskierroksen matsit ja muuten se on käytännössä sitä satunnaista somepöhinää, eräs seurajohtaja kommentoi.
– Helsingin ja Nokian uutisissa viimeisen parin viikon sisällä tulee esiin seurojen ongelma. Kun rahoittajilta loppuu motivaatio, ollaan kuset housuissa, toinen tiivistää.
